Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7245 osumaa haulle. Näytetään tulokset 4341–4360.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minulla on vuoden 1867 10 pennin kolikko joka ainakin vaikuttaa hopeiselta. Sellaista rahaa ei pitäisi olla olemassa. Hopeoitu kuparikolikko on yksi vaihtoehto… 495 Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa. Lähteet: Suomessa käytetyt rahat Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
TuureKilpeläisen esittämään lauluun Jäähyväiset haluaisin nuotin. Samalla nimellä on useita lauluja kirjastoissa mutta tässä sanat alkavat: "tämä on illan… 1926 Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Onko "enenee" hyvää suomen kieltä, vai pitäisikö sanoa "lisääntyy"? Muistan, kun serkut väittivät minulle joskus, kun olimme lapsia, kun käytin tuota enetä… 1130 Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa  - synonyymien käyttö -  yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella. Lähteet: Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Mistä löydän suomalaista 2000-luvun puolella sävellettyä lied-musiikkia nuotinnettuna mezzosopraanolle ja pianolle? 1202 Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Pallen kevätlaulussa on kohta, josta en ole saanut selvää. Se menee: Intiahan lähetettiin itse herra mikä?, se kommunistisöör joll'on mitä? 533 Intiaan lähetettiin herra "Crippsi". Stafford Cripps oli brittipoliitikko, joka keväällä 1942 johti Britannian Intian-suhteita hoitamaan nimitettyä lähetystöä. Crippsin nimen kanssa riimitetty sana lienee "tulipunalipsi", englannin huulia merkitsevästä lips-sanasta johdettu väännös tulipunahuulista - olkoonkin, että Matti Jurvan levyttämässä versiossa se kuulostaa enemmän "tunipunalipsiltä". Tulipunalla on kaiketi haluttu vihjata "kommunistisöörin" aatteen palavuuteen; lipsi on ehkä mukana vain loppusoinnun vuoksi, vaikka voihan siinä toki halutessaan kuulla viittauksen peribrittiläiseen "jäykkään ylähuuleen" (stiff upper lip).
Etsin kirjaa, josta on sitaatti "hän on kuin minä ja minä pidän minusta", tarkka sanamuoto voi hieman poiketa tuosta. Kirja on nuortenkirja, luultavasti… 173 Annetut vihjeet eivät valitettavasti riittäneet johdattamaan kaivatun kirjan äärelle.
Olen kauan etsinyt yhtä kirjaa joka on fiktionaalinen tarina maahan ujuttautuneista olennoista, jotka on leikelty muistuttamaan ihmistä mm. leikkaamalla pois… 365 Etsitty kirja saattaisi olla Michael Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001). Kirjan päähenkilön nimi on Isserley, mikä saattaisi selittää tuon "Esserlichin". Isserleyn tehtävänä on hankkia miesten lihaa ravinnoksi ulkoavaruudessa eläville lajitovereilleen. Puoleensavetävältä naiselta näyttävä Isserley operoi Skotlannin ylänköteillä ja poimii kyytiinsä yksinäisiä miehiä, jotka sitten kuljettaa syrjäiselle maatilalle "kypsytettäviksi". https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6572
Mitä oli öljysora? Mistä se oli tehty? Kuinka kauan meillä oli öljysorateitä ennen asfalttiteitä? 3273 Tieverkkomme laajamittainen päällystäminen pääsi toden teolla vauhtiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Vuonna 1954 asetettu tielaitoskomitea piti tiestömme kestopäällystämistä välttämättömänä. Suomessa oli tuolloin 179 kilometriä kestopäällystettä, pääasiassa Helsingin ympäristössä, mutta joitakin lyhyitä välejä myös muiden kaupunkien ympärillä. Varojen puutteessa riittävän laaja asfaltointi ei ollut mahdollista, joten ns. korkean luokan kestopäällysteitä edullisemmat vaihtoehdot olivat tarpeen. Öljysora ei ollut asfaltin edeltäjä, vaan yksi sen rinnalle kehitetyistä vaihtoehtoisista tienpäällysteistä. Se oli ruotsalainen keksintö, ja Ruotsissa rakennettiin öljysorateitä vuodesta 1956 alkaen. Kokeet sitä varten oli aloitettu vuonna...
Heinäkuussa 1944 Gerda Ryti esitti radiossa rukousvetoomuksen. Hän liitti sen Turun tuomiokirkon kellojen puolenpäivän lyönteihin, jotka olivat alkaneet kuulua… 1006 Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä. Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Milloin pyöräilykypäriä alkoi tulla myyntiin? 1097 Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997. Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Jos kaikki maailman varat jaettaisiin tasan kaikkien ihmisten kesken, minkä ajan kuluttua tilanne olisi sama kuin ennen varojen jakamista? 1287 Öljymiljardööri Jean Paul Getty (1892-1976), eläessään yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, pohti tätä kysymystä vuonna 1976 julkaistussa omaelämäkerrassaan As I see it. Moni Gettyn kirjassaan esittämä tulevaisuutta koskeva spekulaatio ja ennustus on sittemmin osoittautunut melko paikkansapitäväksi, joten hän saa kelvata auktoriteetiksi tässäkin asiassa. Jos maailman rahat ja omaisuus jaettaisiin tasan, Gettyn mukaan jo puolen tunnin kuluttua saajien taloudellisissa oloissa olisi huomattavia eroja. Yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluttua erot olisivat jo hätkähdyttäviä, ja vuoden  - tai enintään kahden -  kuluttua omaisuus jakautuisi lähes täsmälleen samoin kuin aiemmin.
Olen jo kuumeisesti miettinyt pääni puhki mutta en millään saa kyseistä kirjaa mieleeni ! Voisitteko auttaa? Kyseessä on siis nuorten kirja suomen kielinen,… 494 Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003). "Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Työväenlaulu on hukassa eli menee jotenkin näin: "...rannalta (tai sillalta) kattelin Aurajokkee...siellä on Juseliuksen paitatehdas, siellä työväenliike on… 1070 Kuvaukseen sopii laulu nimeltään ”Aurajoella”, joka on Arvid Nisusen kirjoittama arkkiveisu. Sävelmän alkuperästä ei ole tietoa. Laulu alkaa: ”Purteni ohjasin Aurajokeen, jota kahden puolen nyt katselen.” Laulussa on 19 säkeistöä. 10. säkeistössä Bomanin huonekalutehtaassa ”työväen aate on ahtaalla”. 16. säkeistössä ”silmiini Juseliuksen paitatehdas tuolta puistojen takaa pilkisti”.  Laulun sanat löytyvät kirjoista ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971 ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977) ja ”TUL:n laulukirja” (Työväen urheiluliitto, 1975). Nuottia en löytänyt, mutta arkkiveisuissa on yleensä käytetty jotain olemassa olevaa melodiaa, joten jostain nuottikin voi löytyä, mutta millä nimellä,...
Kysyisin yhdestä runosta, jonka muistin olevan vanhassa kansakoulun kirjassa. Mutta kun hankin ne 1-4 luokan lukukirjani nettidivarista, niin ei sitä runoa… 405 Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta. https://finna.fi
Mihin aikaan juostiin 5000 m finaali Helsingin olympialaisissa 24.7.1952? 581 Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00. Lähteet: 15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955 Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Romaani ortodoksijuutalaisen naisen elämästä, avioliitosta ja perheestä 767 Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani. "Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan. Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
Rakennus osoitteessa Pyhäjärvenkatu 19 1907 Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Etsin kirjaa, jonka olen lukenut muutama vuosi sitten ja haluaisin lukea uudelleen. Kirja oli ulkomaista kaunokirjallisuutta, kirjailijaa en muista mutta… 287 Etsitty kirja voisi olla ranskalaisen Claudie Gallayn Tyrskyt (Avain, 2011). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1463273
Ruusun aika -televisiosarjan kuvaukset 565 Katso-lehden mukaan "Ruususten koti on ollut pystyssä MTV:n filmihallissa heinäkuusta 1990 saakka". Kohtauksia kuvattiin sekaisin eri jaksoihin "mahdollisimman tehokkaasti". Yhden osan tekemiseen kului kuvausaikaa viikon verran (42/1991).  Jukka Puotila otti sarjan tekoa varten puolitoista vuotta virkavapautta Kansallisteatterista, jonne hän palasi 7. marraskuuta 1991. Sarjaa tehtiin kokopäivätyönä puolentoista vuoden ajan. Kuvauksissa saattoi olla kahdenkin viikon mittaisia taukoja (50/1991). Näiden tiedonmurusten perusteella Ruusun ajan kuvaukset sijoittuvat heinäkuun 1990 ja marraskuun 1991 väliselle ajanjaksolle. Kaikkia yhteen jaksoon sisältyviä kohtauksia ei välttämättä ole kuvattu samaan aikaan. Tämän tarkempia tietoja en...
Islamilaiset terroristit ja paratiisi 990 Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä". Marttyyrius  - kuolema uskon puolesta -  kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti...