| Etsin joululaulua, jossa lapsi ja äiti laulaa. Menee jotenkii näin: ”Kerro äiti kuinka monta yötä jouluun on, milloin piparkakut aloitamme leipomaan, kuinka… |
1608 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16... |
| Etsin nuotteja Suvi Teräsniskan (alkup. Yön) kappaleeseen Maasta sataa taivaaseen. Mistä kannattaisi ko. nuotteja lähteä etsimään? Netistä en löydä mitään... |
558 |
|
|
|
Tätä Jari Latomaan säveltämää ja Mirjam Paason sanoittamaa kappaletta ei tähän mennessä ole julkaistu nuottina. |
| Osaisitteko suositella romaaneja? |
190 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä kirjoista, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Behm, Jukka: Eikä yksikään joka häneen uskoo
Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Eugenides, Jeffrey: Oikukkaat puutarhat
Hornak, Francesca: Viikko on pitkä aika
Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys; Lopotti
Puikkonen, Emma: Eurooppalaiset unet
Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit-sarja: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Elämänrakentajat
Ratinen, Suvi: Matkaystävä
Tyler, Anne: Äkäpussi
Lisää kirjavinkkejä löydät esim. näiltä sivustoilta:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/
Kirjavinkit: https://www.kirjavinkit.fi/
Lukulamppu: http://www.lukulamppu.fi/
|
| Kuka on suomentanut Dostojevskin kirjan Valkoisia öitä? |
393 |
|
|
|
Dostojevskin kertomuskokoelman Valkeat yöt on suomentanut Eila Salminen. Kirjasto on ilmestynyt useampi painos, mutta käännös on kaikissa sama.
|
| Äitini synt 1916 kertoi luokkansa laulaneen opetajalleen nimipäivälaulua: Nouse ja kuule kuinka me sulle sävelen soman soinnutamme. Nimesi kauniin mainitsemme… |
1789 |
|
|
|
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas... |
| Missä Huovisen novellissa kaksi miestä kiipeää puuhun ja jää sinne asumaan? |
306 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
|
| Kirjoja tai verkkosivuja jakamattoman kuolinpesän ja kuolinpesän hallinnosta |
209 |
|
|
|
Tuoreita aiheesta kertovia kirjoja:
Koponen, Juha: Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2019)
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja (Verotieto, 2019)
Suomi.fi -sivustolle on koottu tietoa perunkirjoitukseen ja perintöön liittyvistä asioista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto
Ohjesivustoja ovat julkaisseet myös monet pankit ja lakialan yritykset, mm. Laki24.fi: https://www.laki24.fi/category/perinto/kuolinpesan-hallinto/ |
| Onko saatavana lauluun "yksin vaelsi ristin mies " pelkät sanat ja akordit niihin sanoihin. Käy myös sanat ja nuotit yhdessä. |
775 |
|
|
|
Lasse Heimosen säveltämä ja Vilho Rantasen sanoittama laulu "Yksin vaelsi ristin mies" sisältyy nuottiin "Kodin lauluja 1" (Kodin Lauluja, [1973], s. 40-41). Nuotissa on laulun sanat (viisi säkeistöä), neliääninen nuotinnos ja sointumerkit. Sovituksen on tehnyt P. Ketonen.
Soinnut löytyvät myös verkosta, esim. täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-lasse-heimonen-yksin-vaelsi-ristin-mies-id_1-QaPrQCTIg
|
| Etsin satukirjaa, jossa satu palikali, satu pienestä pojasta, joka heittää palikoita palikkalaatikkoon, ja palikat alkavat elämään ja voihkivat kivusta. Satua… |
250 |
|
|
|
Anneli Pikkasen satu Pali-Kali sisältyy kokoelmaan Kirjava : satuja ja tarinoita (WSOY, 1978). |
| Miten sanotaan latinaksi tulin näin ja voitin. |
3490 |
|
|
|
Klassinen lentävä lause "Tulin, näin, voitin" on alun perin latinankielinen. Julius Caesarin kerrotaan käyttäneen sitä kirjeessä ystävälleen Amantiukselle, kun hän kertoi Zelan kaupungin luona käymästään nopeasta ja rajusta taistelusta, jossa hän kukisti Pontoksen kuninkaan Farnakes II:n. Latinassa näillä sanoilla on sama pääte, joten ilmaisun lyhyys tulee vielä iskevämmäksi: Veni, vidi, vici.
Plutarkhos, Kuuluisien miesten elämäkertoja
Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä |
| Kalle Päätalo kertoi jossakin kirjassaan, että kun hänen isänsä sairastui psyykkisesti, niin ilmeisesti kunnan isännät eli kunnan johtohenkilöt määräsivät… |
2246 |
|
|
|
Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta.
Täydessä tuntirahassa lääkärit - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" - määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen".
Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi... |
| Muistan lukeneeni jostakin Itä-afrikkalaisesta tarinasta jossa mainitaan Kiimanjarosta, että sen huipulla on hopeaa, mutta sitä ei voi tuoda alas, koska se… |
276 |
|
|
|
Brad Olsen viittaa tällaiseen tarinaan kirjassaan Sacred places : 101 spiritual sites around the world. Paikallisen Chagga-heimon uskomuksen mukaan Kilimanjaron huippu oli hopeaa, joka sulaisi kosketuksesta. |
| Mitä Disney elokuvassa Pieni Merenneito elokuvassa esiintyvän Ursulan nimi tarkoittaa? |
298 |
|
|
|
Ursula on hellittelymuoto latinankielisestä "naaraskarhua" tarkoittavasta sanasta ursa.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön |
| Onko Johannes Gutenbergiltä olemassa mitään lainausta/sitaattia tai jotain, mikä olisi hänen kirjoittamaansa? |
190 |
|
|
|
Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa... |
| Etsin joulurunoa, jonka loppuosa on unohtunut. Tekijää en muista.Se oli v. 1964 kolmannella luokalla käytetyssä lukukirjassa. Senkin nimi on unohtunut. Runon… |
931 |
|
|
|
Jouluinen runonne on Ester Ahokaisen kirjoittama Jouluaamuna. Lukukirja, johon tämä sisältyy, on Urho Somerkiven ja Engun Rauhamaan Lasten kolmas lukukirja (Otava, 1959). |
| Topeliusta pidetään taidesadun isänä, mutta mikä on ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu taidesatu? Entä ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu… |
841 |
|
|
|
Tiettävästi vanhimmat painetut suomalaiset alkuperäissadut ovat Christfrid Gananderin kokoelmaan Uudempia uloswalituita satuja (1782) sisältyneet kaksi eläinsatua "Yxi kijski (rökäs) ja lohi" sekä "Sika ja kettu". Muut Gananderin kirjan neljästätoista sadusta on mukailtu ulkomaisista lähteistä. Suomenkielisen taidesadun isänä pidetään kuitenkin vuosisata myöhemmin vaikuttanutta Tyko Hagmania, joka vuosina 1882-93 julkaisi viisi kokoelmaa Satuja ja runoja lapsille.
Ensimmäiseksi suomalaiseksi lastenkirjaksi on joskus mainittu Herman Emanuel Hornborgin vuonna 1818 julkaisema Wähän totuutta, kolmessa jako-luokassa, olkoonkin että kovinkaan lastentajuisia Hornborgin "lupilupaiset sadut" eivät ole. Varhaisimpana suomenkielisenä... |
| Etsin kirjaa, jossa nuori(tyttö?) on muuttanut äitinsä kanssa äidin kotikaupunkiin, jossa sitten on äidin vanhoja… |
461 |
|
|
|
Kirja saattaisi olla Anne-Marie Conwayn Perhoskesä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4032115 |
| Kalle Päätalojen kirjojen pohjalta on tehty elokuva Elämän vonkamies. Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa sana vonkamies? Entä miksi Kallelle annettiin nimeksi… |
1355 |
|
|
|
Vonkamies tarkoittaa uitossa tukkien kulkua vartioivaa miestä. (Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa)
Viralliset ristimänimet - eritoten tuplanimet - koettiin ennen vanhaan tarpeettoman juhlallisina arkikäyttöön ja kyläyhteisöissä oli aivan tavallista, että ne lyhenivät, muuntuivat tai korvautuivat erilaisilla lempi-, kutsuma-, kölli- ja haukkumanimillä.
"Vaikka kumpaisellekin aviopuolisolle oli kasteessa annettu tuplanimet, ja vaikka kirkkoherra kirjoitti myös kenkkäämäänsä vihkiraamattuun vaimon nimeksi Riitta-Stiina ja miehen kohdalle Lauri Herman, ei heitä ruvettu puhuttelemaan näin juhlallisesti. Riitta-Stiina lyheni Riituksi ja Lauri Herman muuttui peräti Herkoksi tai... |
| Etsin kuusta ja sammakosta kertovaa lastenrunoa, joka loppuu muistaakseni seuraavasti: "Minä täällä, sinä siellä, kumpainenkin murheissaan. Tule alas,… |
610 |
|
|
|
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner. |
| Olen yrittänyt muistella yhtä kirjaa/novellia, jota isäni luki minulle 2000-luvun alussa, mutta muistikuvani ovat erittäin hatarat. Muistan vain, että… |
310 |
|
|
|
2000-luvun alku ja keskiyö johdattelevat ajattelemaan kuuden ruotsalaiskertojan suomennettua tarinakokoelmaa Keskiyön kummitusjuttuja. Kysymyksessä kuvaillun novellin tuntomerkit sopivat hyvin esimerkiksi kirjan aloittavaan Ewa Christina Johanssonin kertomukseen Keinutuoli. |
Kysy kirjastonhoitajalta