| Kuka suomalainen ( turkulainen?)nainen lauloi Beirutista 80- luvulla? |
331 |
|
|
|
Beirutista lauloi Marketta Saarinen. Kappale sisältyy LP-levylle Kannunkantaja (1983).
https://www.youtube.com/watch?v=Hi3M1xBt5Yg&list=OLAK5uy_me6iHSRXjR0xi1gPzzm3taYeh6mLnq0zE&index=8&t=0s |
| Haluaisin löytää sen Aamulehdessä mahdollisesti vuonna 1983 (kenties v. 1982) olleen jutun, jossa kerrottiin unkarilaisesta lastenoopperasta, joka esitettiin… |
336 |
|
|
|
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se... |
| Rauni Mollbergin elokuva "Siunattu hulluus" lienee suurimmalle osalle tuttu. Se perustuu suurelta osin Aapelin samannimiseen kirjaan. "Lehmäkohtausta" ei ko… |
703 |
|
|
|
Vastentahtoista kantturaa autetaan sisälle pirttiin tarinassa Kansanelämää, joka sisältyy Aapelin juttukokoelmaan Puuhevonen pakkasessa. Aapelin kirjassa miehellä ei ole nimeä, hän on vain "isäntä". Mollbergilla hän sen sijaan on "pientilallinen Puustinen". Nimi lienee lainattu Pentti Haanpäältä, jonka novellissa Taistelu eräästä talosta esiintyy Puustinen-niminen pientilallinen. |
| Laulun esittäjä hukassa, joskus 1977-78 olen kuullut tämän, josta muistan jotain sanoja,, Kun aikaisin aamulla herään, ja hellalla keitän mä teen, muutaman… |
463 |
|
|
|
Laulu on Äimä-yhtyeen Aikaisin aamulla vuodelta 1976. Ryhmän kolmantena singlelevynä julkaistu kappale oli myöhemmin mukana kokoelmakasetilla Kovat kotimaiset III.
https://www.discogs.com/%C3%84im%C3%A4-Aikaisin-Aamulla/release/4338142
https://www.discogs.com/Various-Kovat-Kotimaiset-III/release/14190687
https://www.youtube.com/watch?v=udFYLi1mx9g
|
| Onko Suomen alueella elänyt neandertalinihmisiä? |
683 |
|
|
|
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat... |
| Isoäiti opetti runon kun olin alle kouluikäinen. Osaan sen vieläkin osittain ja haluaisin sen printata huonetauluksi. Runon nimi oli "mittasilla" Se alkoi:… |
519 |
|
|
|
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958). |
| Luin noin viisitoista vuotta sitten dekkarin, jonka nimeä tai kirjailijaa en muista. Muistan, että kirja sijoittui USA:han, sen päähenkilöt olivat kaksi… |
429 |
|
|
|
Päähenkilöt kuulostavat kovasti Joe R. Lansdalen luomalta kaksikolta Hap Collins ja Leonard Pine. Heidän tutkimistaan jutuista kadonneita lapsia löytyy sarjamurhaajan jäljiltä kuolleina kirjassa Mucho Mojo (Book Studio, 1998). |
| Kuka meksikolainen naispuolinen laulaja levytti alunperin kappaleen nimeltä perfidia. |
214 |
|
|
|
Ensimmäisen Perfidia-levytyksen lauloi Lupita Palomera (María Guadalupe Palomera Chávez).
https://secondhandsongs.com/performance/32408 |
| Mitähän mahtaa olla korttipeli "Pöljän pojan pasianssi" englanniksi? Ystävällisesti |
538 |
|
|
|
Olisikohan tuo "pöljän pojan pasianssi" sama peli kuin englanninkielisten "Hit or miss"?
https://en.wikipedia.org/wiki/Hit_or_Miss_(solitaire) |
| Mistä löytyy lastenlaulu, joka alkaa sanoilla: ”Kylläpä on hiljaista, täytyy oikein kiljaista. Koko maailma kuulla saa, kun tämä poika rallattaa.” ? |
305 |
|
|
|
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
|
| Minulla singer ompelukone sarjanumero y 1945785. En löydä sitä luettelosta. Milloin ja missä tämä kone on valmistettu? Mistä voisin etsiä tietoa? |
626 |
|
|
|
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/ |
| Missä Lauri Viidan runossa puhuttiin merimetsoista? |
429 |
|
|
|
Lauri Viidan runoista en ikävä kyllä merimetsoja onnistunut löytämään - monia muita lintuja kylläkin. Etenkin Kukunorin säkeissä vilahtelee monenlaisia siivekkäitä, mutta yhtään merimetsoa ei senkään sivuille ollut pesiytynyt, ja Betonimyllärin Luominen-runossa lentelee peräti albatrossi.
Kotimaisista lyyrikoistamme merimetsosta on runoillut ainakin Aaro Hellaakoski. Nimettömiä lauluja -kokoelman runossa "Valkeanaan pellot kaikki ovat jo" tavataan lumisella vesikivellään yksinäinen, kookas merimetso. |
| Ehkä 4-7 vuotta sitten luin nuorten fantasiaromaanin, jonka nimi oli "hämymetsä, metsän ..., tms. Kirjassa kaksi lasta, tyttö ja poika, muuttivat/asuivat… |
575 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8 |
| Kenen kirjoittama runo alkaa:"On ihanaa olla ei rakastunut, ei ihastunut..." |
527 |
|
|
|
"Miellyttävää, ihanaa, taivaallista / olla oma itsensä, olla ei-rakastunut, / ei-vihastunut, ei-ihastunut" alkaa ensimmäinen runo Arja Tiaisen kokoelmassa Saatanan tytär (WSOY, 1977). Tiaisen valittujen runojen kokoelman Runoja 1971-1982 (WSOY, 1984) sisällysluettelossa se on nimetty alkusäkeensä mukaisesti (Miellyttävää, ihanaa, taivaallista), kun taas suomalais-ruotsalaisessa runoantologiassa Uutta lyriikkaa = Ny lyrik (Kirjailijakeskus, 1984) se on saanut nimekseen Alas rakkaus. |
| Ilmari Kiannon kirjassa Punainen Viiva Topi kertoo vaimolleen Riikalle muistaakseni, että jokainen 24 vuotta täyttänyt saa äänestää, mutta Riikka sanoo, että… |
761 |
|
|
|
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin. |
| Muistelen lukeneeni erästä kirjaa joitakin vuosia sitten, tietääkseni kirjoitettu 1990-2015 välisenä aikana. Muistan, että se kertoo lapsesta, joka eräänä… |
260 |
|
|
|
Etsitty kirja voisi olla Sari Peltoniemen Suomu (Tammi, 2009).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au42e49479-9b86-40bd-8a23-32a07a041b57
|
| Kangasalan kirkkoharjun näkötornin historiaa |
325 |
|
|
|
Kirkkoharjun näkötornin 1930-luvun alussa toteuttaneen Heikki Tiitolan rakennustoimiston työselityksen mukaan siipirakennus on alun perin tehty kahvilatoimintaa varten. Aikanaan harjulla on ollut myös VPK:n rakennuttama ja ylläpitämä tanssipaviljonki ja näkötornin läheisyydessä sijaitsi erillinen ravintolarakennus. Kirkkoharjulla vietetyt lippu- ja palokuntajuhlat olivat vielä 30-40-luvuilla Kangasalan kesien kohokohtia. Vuoden 1961 jälkeen tanssipaviljongilla ei ollut enää mitään toimintaa, ja vuonna 1967 Kirkkoharjun rakennukset purettiin näkötornia lukuun ottamatta.
- Raine Raitio, Oksalla ylimmällä : katsaus Kangasalan näkötornien historiaan |
| Etsin enoni esittämää runoa " Mirrit hammaslääkärissä". Muisteli, että olis Immi Hellenin kirjoittama. |
588 |
|
|
|
Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja. |
| Mikä kotimainen kirja? Mies lähtee mökille saareen pakoon/pohtimaan huonoa parisuhdetta. Kuksan ei häntä kaipaa jättämiensä viestien johdosta. Hän ryhtyy… |
422 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Harri Närhen Palava pensas.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25687 |
| Muistan runon jossa sanottiin: ruiskukkia,ruiskukkia... |
1051 |
|
|
|
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan. |