| Tarvitsisin kirjallisuutta sashiko-kirjonnasta, mutta en löytänyt sellaista. Esimerkiksi seuraavat kirjat kiinnostaisivat: The ultimate sashiko sourcebook ja… |
192 |
|
|
|
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista. |
| Mikä onkaan tämä tunnettu näytelmä, jonka luin aikoinaan lukiossa. Siinä on useita päähenkilöitä, jotka keskustelevat taivaassa ja muistaakseni heitä tullaan… |
295 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Eric-Emmanuel Schmittin näytelmä Kahden maailman hotelli.
Näytelmäkulma-sivuston esittelyteksti kertoo: "Julien Portal saapuu outoon hotelliin, mutta ei muista kuinka on sinne päätynyt. Paikasta ei ole poispääsyä, ja muut asukkaat suhtautuvat tilanteeseen oudon tyynesti. Vähitellen hänelle selviää, että hänen ruumiinsa on koomassa auto-onnettomuuden jälkeen, ja hän on joutunut tilaan kahden maailman välille, jossa elämän ja kuoleman rajalla häilyvät odottavat kohtalonsa ratkeamista. Aika ajoin joku asukkaista palaa maan päälle, tai katoaa… jonnekin. Mutta mitä tapahtuu, jos ihminen ehtii sitä ennen rakastua kohtalotoveriinsa? Ranskalaisen filosofikirjailijan näytelmä pohtii elämän ja kuoleman arvoitusta syvällisesti,... |
| Suuresti ärsyttää liitteen -han/-hän käyttäminen, sillä se tekee holhoavan tai alistavan vaikutelman. Viime aikoina ilmiö on yleistynyt. Mistä se on alkunsa… |
722 |
|
|
|
Liitepartikkelilla -han/-hän voidaan ilmaista monia asioita. Sillä voidaan vihjata, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu: Maijahan myöhästyy aina ('kuten tiedämme, Maija myöhästyy aina'). Sillä on myös mahdollista "lieventää" väitteitä, kysymyksiä ja käskyjä: Käytäthän maskia! mieltyy kohteliaampana kuin Käytä maskia!
Partikkelin ilmaisuja pehmentävän luonteen, johon kysymyksessä liitetiedoston perusteella viitataan, ovat kirjoituksissaan noteeranneet esimerkiksi Aarni Penttilä (Suomen kielioppi, 1957) ja Osmo Ikola (Nykysuomen käsikirja, 1974), joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinänsä ole kyse. Myös Nykysuomen sanakirjaan sisältyvässä partikkelin semanttisessa tarkastelussa se on huomioitu.
Sen lisäksi, että -han... |
| Jouluvalojen sähkönkulutus |
884 |
|
|
|
Vastaus riippuu sekä valosarjan että ajastimen virrankulutuksesta. Omien laitteiden tarkan kulutuksen voi halutessaan selvittää kulutusmittarilla.
Laskennallisia esimerkkejä jouluvalojen virrankulutuksesta löytyy Motivan sivuilta (https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt/vinkit_kestava…). Artikkelin mukaan pienitehoisten led-valosarjojen kohdalla säästöä ei juuri synny. Ajastimen käyttö kannattaa, mikäli valosarjan teho on yli 6 wattia. Artikkelissa ei huomioida ajastimen itsensä virrankulutusta.
Savon Voiman sivuilla on pohdittu säästöä myös ajastimen kulutus huomioiden. Asiantuntijan vastaus löytyy täältä: https://energiaa.savonvoima.fi/kuinka-paljon-yhden-ajastimen-kaytto-kul…. Edelleen tarkan vastauksen saaminen... |
| En löytänyt Oi saavu suuri rauhanjuhla nuottia pianolle, mistähän kirjasta löytyisi? |
2134 |
|
|
|
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
|
| Ovatko taloustieteilijä Vesa Mäkinen ja pesäpalloilija Vesa Mäkinen (s. 1945) sama henkilö? Wikipediassa on väitetty näin ja että henkilö olisi kuollut vuonna… |
585 |
|
|
|
Professori Vesa Pekka Antero Mäkisen esittelyyn Kuka kukin on 1990 -teoksessa sisältyy maininta pesäpallon Suomen mestaruudesta vuonna 1964. |
| Nuorten kirja 1980-luvulta, jossa joukko nuoria on jäänyt jumiin sokkeloon |
236 |
|
|
|
William Sleatorin nuorten tieteisromaanissa Sokkeloportaikko (WSOY 1988) Peter on suljettu valtavaan sokkeloportaikkoon. Hän löytää portaikosta neljä muutakin nuorta, kaikki orpoja. Vähitellen heille alkaa paljastua, miksi heidät on eristetty tähän epäinhimilliseen rakennukseen. |
| 1990-luvun fantasiakirja, jossa nuori poika löytää luolasta pääsyn maanalaiseen kaupunkiin |
347 |
|
|
|
Wolfgang ja Heike Hohlbeinin kirjoissa Pimeyden lapset 1 ja 2 (WSOY 1994) on tuollainen juoni.
Risingshadow -sivustolla kirjasarjaa kuvataan näin:
"Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää siellä kirjailija Henry Wolfiin. Yhdessä he lähtevät tutkimaan kiellettyä aluetta, vanhaa ruttokuoppaa. Mutta suojakaide on hauras, se pettää, ja kaksikko putoaa sokkeloiseen labyrinttiin, joka on täynnä outoja paholaispatsaita, vielä oudompia otuksia, suljettuja ovia ja salaperäisiä taikamerkkejä. Maan alta he löytävät ihmeellisen kaupungin, jonka asukkaat vähä vähältä paljastavat kaupungin monipuolisen syntytarinan." |
| Haen Peipposet-kuoron joululauluja. Kerään vanhojen joululaulujen sanoituksia, ja minulla oli C-kasetilla äänitettynä Kansanlaulukuoron Peipposten… |
355 |
|
|
|
Todennäköisesti laulut ovat "Nyt joulu tullut on" ja "Nyt oveen jälleen koputan", sillä tämännimiset laulut mainitaan Tuomas Piirosen joululauluhakemistossa sovittajan eli Mikko von Deringerin yhteydessä. Näitä lauluja ei kuitenkaan löydy mistään julkaisusta eikä edes Yleisradion Fono-tietokannasta, josta myös Yleisradion kantanauhojen tiedot löytyvät.
Kysyin asiaa Yleisradiosta ja sieltä vastattiin, että näitä lauluja ei löydy Yleisradion kantanauhoilta, mutta ne sisältyvät Ylen Arkistosta löytyvään ohjelmaan "Joulupeipposet", joka on lähetetty 24.12.1972. Ohjelmasta on tallella nauha (AST-37670), joka on myös digitoitu. Nämä kaksi laulua lauletaan ohjelman alussa. Mitään tekijätietoja tai laulujen sanoituksia ei arkiston... |
| 70-luvun kuvakirja siitä mitä tapahtuu kun on päivä tuulinen |
221 |
|
|
|
Kirja on Robert Piercen Tuulinen päivä, suomalainen teksti Marjatta Kurenniemi. Kustantaja Tammi 1970.
Lastenkirjainstituutin tietokanta kuvailee teosta näin:
"Pekka tekee pienen taian ennen kuin lähtee ongelle. Kaunis kesäpäivä muuttuu kuitenkin liian tuuliseksi ja Pekan täytyy rakentaa itselleen tuulensuoja. Laatikkomajastaan hän näkee miten tuuli pyörittelee erilaisia esineitä (mm. sateenvarjo, fiikus, kaappikello, nuojatuoli...). Pekka tekee kalahaavistaan tuulipyydyksen - johon lopulta taian ansiosta onnistuu nappaamaan myös kalan! - Värikuvat valkoisella pohjalla, niukka runomuotoinen teksti. - Kansi sininen; kuvassa Pekan haavissa on kissa, muita eläimiä ja esineitä lentelee ympärillä." |
| Kalevalan tarinoita proosamuodossa |
643 |
|
|
|
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto... |
| 2000-luvun kirjasarja, jossa ratkaistiin mysteerisiä tapauksia korttien avulla |
254 |
|
|
|
Tiger Team -sarjan kirjoissa lukija on yksi etsivistä. Jokaisen luvun lopussa on lukijalle kysymys, jossa voi käyttää apuna liitteenä olevia salapoliisitarvikkeita. Jokainen kirja loppuu Tiikereitten tunnuslauseeseen: "Tiger Team selvittää, verraton on joukko tää." (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta)
Thomas Brezinan Tiger Team -sarja ilmestyi suomeksi vuonna 2001 Kirjaliton kustantamana:
1. Tiger Team ja faraon kirous.
2. Tiger Team ja avaruusolennot.
3. Tiger Team ja kasvoton ratsastaja.
4. Tiger Team ja jalkapallokentän kummajainen.
5. Tiger Team ja lentävät tulipallot.
6. Tiger Team ja pääkallokypärä.
Sarjan muita osia ei ole suomennettu. |
| Miksi autojen etuvalot ovat valkoiset ja takavalot punaiset? |
747 |
|
|
|
Valojen käytöstä määrätään tieliikennelaissa (§49). Eteenpäin on käytettävä valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, Lisäksi määrätään, että ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa tai taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poikkeuksena on poliisiauto, jossa käytetään eteenpäin punaista pysäytysvaloa vilkkuvan, sinisen hälytysvalon kanssa.
Valojen käytöstä säädetään siksi, että pimeässä ajoneuvon kulkusuuntaa on vaikea hahmottaa. Kun punainen valo on määritelty takavaloksi, muut tielläliikkujat tietävät, että punaisen valon näkyessä ajoneuvo on liikkumassa katsojasta pois päin. Värien valikoitumiseen näin... |
| Onko sibeliuksen satuun 4-kätistä sovitusta pianolle |
216 |
|
|
|
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle. |
| Löytyykö jostain kokoelmasta nuottia Pave Maijasen kappaleeseen Jos tahdot |
148 |
|
|
|
Tähän Pave Maijasen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei löydy nuottia. |
| Helsingin ETYK 1975 ja Giscard d'Estaingin puhe |
237 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&... |
| Kysyisin sukunimen Hanninen alkuperää |
762 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme... |
| Pari suomennoskysymystä: Eckhart Tollen teoksesta Stillness Speaks, 2003 on otettu lainaus: “Life has no opposite. The opposite of death is birth. Life is… |
236 |
|
|
|
Kaivattu lainaus löytyy kirjan 9. luvusta Kuolema ja ikuisuus: "Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista." (s. 115) |
| Nuotteja Satu Pentikäinen/Kevät ja syys lauluun? |
1051 |
|
|
|
Tähän Kari Litmasen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun "Kevät ja syys" ei löydy nuottia. Laulu alkaa: "Kun solisivat nuo valtoimet veet". Katsoin Finna-hakupalvelusta ja "Suomessa kustannetut sävelteokset" -hakuteoksesta. Finnan hakutuloslistalle tosin tulee yksi nuotti, mutta siinä ei ole tätä kappaletta.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
|
| Mikä hevoskirjasarja? |
796 |
|
|
|
Kyseessä lienee vuosina 1994-96 ilmestynyt Maria Eräsen Kastanjan ratsumajatalo -sarja, jonka osat ovat Ratsulomalla Ranskassa, Hevostytöt vaarassa, Kastanjan suojelusponi ja Ratsumajatalon Roosaliisa.
Lisätietoa esim. Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/series/131221-kastanjan-ratsumajatalo |
Kysy kirjastonhoitajalta