Kuoliko Englannissa muistaakseni kesällä 2003 joku poliitikko, jonka joko etu- tai sukunimi oli Kerry? Muistaakseni hän ei kuollut luonnollisesti, mutta en nyt… |
265 |
|
1.10.2018 |
|
Arvelisin, että kysymyksessä tavoiteltu henkilö on Iso-Britannian puolustusministeriössä työskennellyt tiedemies David Kelly. Kelly oli biologisen sodankäynnin asiantuntija, joka toimi myös YK:n asetarkastajana Irakissa. Kelly löydettiin kuolleena metsästä asuntonsa läheltä heinäkuussa 2003. Häntä oli aiemmin epäilty lähteeksi Iso-Britannian osallisuutta Irakin sotaan käsitelleessä uutisjutussa, jossa syytettiin brittihallitusta Irakia koskevien tiedustelutietojen vääristelemisestä. Brittilehdistö syytti varsin suorasanaisesti hallitusta Kellyn kuolemasta ja esitti, että tästä tehtiin syntipukki pääministeri Tony Blairin ja hänen neuvonantajansa pelastamiseksi. Poliisin mukaan Kelly teki itsemurhan. Hänen kuolemaansa liittyy kuitenkin... |
Jos tapahtuu kuolonuhreja vaativa lento-onnettomuus, kuolevatko kaikki uhrit suunnilleen samalla hetkellä vai voiko käydä niin, että eroa voi tulla ainakin… |
495 |
|
28.9.2018 |
|
Lento-onnettomuudetkin ovat yksilöllisiä, ja riippuu paljolti tarkasteltavasta onnettomuudesta ja sen luonteesta, kuinka suuret erot uhrien kuolinhetkissä ovat ylipäänsä mahdollisia. Jos kyseessä on lentokoneen maahansyöksy eikä esimerkiksi ilmassa tapahtunut räjähdys, uhrien samanaikainen kuolema ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkkitapauksena voisi käyttää vaikkapa Finnairin viimeisintä kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta Maarianhaminassa 8.11.1963, jota Pekka Nykänen käsittelee kirjassaan Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 (Otava, 2017). Kaikkien uhrien kuolema ei ole aiheutunut täsmälleen samasta syystä, ja kuolleista osan on voitu päätellä olleen elossa jonkin aikaa törmäyksen jälkeen.
"Kuolema ei tullut aina... |
Kutiavatko kalat? |
623 |
|
27.9.2018 |
|
Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään.
Lähteet:
Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta
Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat |
Onko totta, että Ranskassa on jokaisessa kaupungissa Victor Hugon mukaan nimetty katu? |
349 |
|
27.9.2018 |
|
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century |
Mikä Viipurin aikaisempi nimi on ollut ennen Viipurin kaupungin perustamista? |
1390 |
|
27.9.2018 |
|
Viipurin kaupunki perustettiin 1200- ja 1300-lukujen lopulla rakennetun Viipurin linnan yhteyteen, kaakkoisen linnansalmen toisella puolella olevalle niemelle. Tarkalleen ei tiedetä, milloin ensimmäinen asukas sinne asettui, kuten ei tiedetä sitäkään, oliko siellä jo vanhastaan ollut jokin maalaisasutus. Viipurin kaupunkialueelta tai lähiympäristöstä ei kuitenkaan tunneta yhtään myöhäisrautakautista kiinteää muinaisjäännöstä, joka osoittaisi keskiaikaista Viipuria edeltävän pysyvän asutuksen.
1300-luvun alussa kauppias- ja käsityöläisasutus levittäytyi linnasaarelta nykyisen vanhankaupungin ranta-alueelle. Kauppapaikkana Viipuri mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336 ja "kauppalaksi" se nimetään myös vuonna 1347. Novgorodin kronikassa... |
Aurinkokunnat ja niiden planeettojen määrät |
629 |
|
25.9.2018 |
|
NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu.
Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko mistään... |
Kuvakirja talveen varautuvasta oravasta |
302 |
|
25.9.2018 |
|
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä." |
Äitiysloman pituus vuonna 1967 |
499 |
|
24.9.2018 |
|
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006 |
"Mikä minusta tulee isona?" on paras arvaukseni lasten kuvakirjan nimeksi, jonka omistin 1960-luvulla. Kirjassa oli värikuvia joista muistan ainakin… |
253 |
|
24.9.2018 |
|
Arvelisin, että etsitty kirja on joko Kay Macen Mikä minusta tulee (Tammi, useita painoksia 1954-68) tai Valeria Pattersonin Kun kasvan isoksi... (Kirja-Lito, 1966), jotka kumpainenkin sisältävät tulevan ammatin pohdiskelua - ja molemmissa on yhtenä uravaihtoehtona cowboy. |
Miten 'Ozin velhossa' on suomennettu (ilmeisesti Tinamiehen) lause: "Hearts will never be practical until they can be made unbreakable"? |
354 |
|
21.9.2018 |
|
Victor Flemingin ohjaaman Ihmemaa Oz -elokuvan 70-vuotisjuhla-DVD:n suomenkielisessä tekstityksessä Ozin repliikki (kohdassa 01:27:41) on suomennettu näin: "Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Elokuvaversio ei noudata orjallisesti L. Frank Baumin tekstiä, ja niinpä tämäkin kohtaus poikkeaa jonkin verran siitä, millainen se kirjassa on. Elokuvassa Ozin repliikki Tinamiehelle kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Ja sinä, galvanoitu ystäväni, haluat sydämen. Olet onnekas, kun et omista sydäntä. Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Kirjassa vastaava kohta on seuraavanlainen:
- Minun mielestäni sinun ei pitäisi lainkaan toivoa sydäntä, Oz vastasi. - Sydän tekee useimmat ihmiset onnettomiksi. Kunpa oivaltaisit... |
Mitä kappaleessa "Äänisen aallot" tarkoittaa kohta "kerran noudan onnemme venheeseen"? |
544 |
|
21.9.2018 |
|
Sua kaukaa, armain,täällä muistelen -kerran noudanonnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan. |
Yritin miettiä, mikä mahtaa olla kappaleen nimi, joka alkaa jotakuinkin näin: "Itäisen uudenmaan rannat, pellot ja kalaiset veet, ne kerran mulle kauneina on… |
731 |
|
20.9.2018 |
|
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun ruotsinkieliset... |
Mistä löytäisin nuotit Lea Lavenin Vapaapäivä La Sorpresa kappaleeseen Käännöksen on tehnyt Sauvo Puhtila |
513 |
|
19.9.2018 |
|
Tähän kappaleeseen en löytänyt nuottia mistään kirjastosta. Suomenkieliset sanat löytyvät erillisestä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 80 (Fazer, 1969). Laulu alkaa: "Koko viikon kiire painaa". Laulun on suomeksi levyttänyt Lea Lavenin lisäksi myös Bengt Huhta eli Kristian. Chordify-sivulta löytyvät kappaleen soinnut: https://chordify.net/chords/vapaapaiva-kristian-pioninkukka. Laulu löytyy myös karaoke-dvd-levyltä "Laulavakoira. 22 : 40 laulua" (Laulavakoira, 2012).
Laululla on useita säveltäjiä, joiden nimet on merkitty eri lähteissä milloin missäkin järjestyksessä: Jimmy Fontana (oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli), Italo Nicola Greco (tai Italo Greco tai I. N. Greco) ja Mario Cantini. Alkuperäisen sanoituksen... |
Virren 548 3:n säkeistön sanat ja lastenloru |
2001 |
|
19.9.2018 |
|
Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin.
Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä.
Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt, mutta... |
Mikä laulu voisi olla kyseessä: miessolisti laulaa: "lemmenloitsun nyt mä laadin, sydäntäsi omaks vaadin..." Naisäänet vastaavat joka säkeen jälkeen "pläplyp… |
158 |
|
19.9.2018 |
|
Valitettavasti laulun nimi ei ole selvinnyt. Tunnistaisiko joku tämän vastauksen lukijoista kappaleen? |
Milloin näyttelijä Riitta Räty on syntynyt? |
1310 |
|
19.9.2018 |
|
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 -hakuteoksen mukaan Riitta Räty on syntynyt Tyrväällä 3.1.1950. |
Sanonta "Näsäviisaat kuolevat takapuoli (p*rse) pystyssä"? |
868 |
|
18.9.2018 |
|
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu näsäviisaan... |
Mitä suomen/englanninkielisiä kirjoja löytyy aiheesta ”vetovoiman laki” / ”law of attraction”? Kiitos vastauksesta jo etukäteen! |
594 |
|
18.9.2018 |
|
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvistä kirjoista vetovoiman lakia tai sitä sivuavia asioita käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Rhonda Byrne, How the secret changed my life : real people, real storiesRhonda Byrne, SalaisuusRhonda Byrne, Salaisuus muutti elämäni : tositarinoita Salaisuuden voimastaRhonda Byrne, The secretRhonda Byrne, VoimaEsther Hicks, Vortex - energiapyörre : vetovoiman laki ja hyvät ihmissuhteetMichael Losier, Vetovoiman salaisuus : kuinka vedät haluamiasi asioita puoleesiRuediger Schache, Positiivisen vetovoiman salaisuus : 99 tapaa löytää sydänmagneettisi voimaRuediger Schache, Sydänmagneetin 10 uutta salaisuuttaRuediger Schache, Sydänmagneetti : vetovoiman salaisuusFlorence Scovel Shinn,... |
Mistä äänitteestä löydän J.S. Bachin kappaleen, joka suomennettuna alkaa sanoilla: Maan matkaltain kun lähden... ??? Etsin siunaustilaisuuteen ns… |
918 |
|
14.9.2018 |
|
"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy kirjastojen... |
Kirjan Nooan arkin rakentamisesta, elämästä arkissa ja maihin noususta |
181 |
|
14.9.2018 |
|
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132) |