| Fono.fi palvelussa ei lödy kaikkia kappaleita, joissa olen tekijänä. Samoin tiedot ovat puutteellisia, joita siellä löytyi. Miten tietoja syötetään… |
397 |
|
|
|
Fono.fi-tietokanta sisältää tiedot Yle Arkiston kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä ja tietokannan tiedot ovat Yleisradion tuottamia. Jos tiedoissa on korjattavaa, voit antaa palautetta Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi .
Yleisradio ei hanki kaikkia kotimaisia äänitteitä, vaan tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle, jonka Viola-tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 ja nuoteista vuodesta 1977.
Yleisradion Fono-tietokanta fono.fi: http://www.fono.fi/
Fono.fi:n esittely: http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Kansalliskirjaston kansallisbibliografiapalvelut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut#kansallisbibliografiapalvelut |
| Vilho Rantasen toimittama nuottikokoelma Sävelsilta (1968) https://finna.fi/Record/kuopio.146522 sisältää laulujen Niin alhaalla ja Sinun tiesi lisäksi myös… |
666 |
|
|
|
Laulun "Niin alhaalla" on sanoittanut Martta Kaukomaa. Laulu alkaa: "Niin alhaalla kenkään ei kulje".
Laulun "Sinun tiesi" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Sinun tiesi on sittenkin parhain".
Laulun "Illan rauha" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Illan rauha sielulleni taivaan rantaa muistuttaa".
Laulun "Rukous" on sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Oi rukoile ja rukoilkaa".
Laulun "Hyvä Paimen" on sanoittanut Tyyne Ihamäki. Laulu alkaa: "Yksi Paimenen laumasta kulki pois korpea harhaillen".
Laulun "Laulu kristityille" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Jos 'Siimei kiroilijan' tielläs tapaat".
Laulun "Valvokaa!" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Lapset Jumalan, valvokaa!"
Laulun "Hengen... |
| Miten sääty-yhteiskunnan eri säädyt jakautuivat Suomessa? Kuinka suuri osa oli mitäkin säätyä? Olen erityisesti kiinnostunut maaseudun väestöstä, kuten… |
1409 |
|
|
|
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui... |
| Kieltolakiaikaan 1919-32 sijoittuvia teoksia, joissa kuvauksen kohteena on apteekkialkoholin hankkiminen |
199 |
|
|
|
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
|
| Löysin netistä suomennoksen Rumi Mowlanan runoon When I die. Kuka sen on suomentanut? |
610 |
|
|
|
Rumilta on julkaistu suomeksi runokokoelma Rakkaus on musta leijona (Basam Books, 2002), jonka kääntäjä on Jaakko Hämeen-Anttila. Siinä runo esiintyy nimellä "Kun olen kuollut" ja alkaa näin: "Kun olen kuollut / ja arkkuani kannetaan / älä luule että tunnen / tämän maailman tuskaa."
Mikäli internetistä löytämäsi käännös poikkeaa tästä, se voi olla jonkun nimettömänä pysyttelevän kääntäjän työtä. Ellei kyseisen nettisivun kautta löydy tietoa kääntäjästä tai siitä, keneltä asiaa voisi kysyä, asiaa on vaikea selvittää.
1200-luvulla elänyt persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko Rumi tunnetaan useilla eri nimillä, joiden kirjoitusasu vaihtelee sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Suomenkielisessä... |
| Luen Aale Tynnin runoa "Kalastajan tytär": "- Ei vaatteissa eikä alaston sinun tyttäres olla saa, kun huomenna luokse kuninkaan hänen täytyy vaeltaa." Rupesin… |
676 |
|
|
|
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,... |
| Etsin ennen vuotta 2007 julkaistua lasten fantasiakirjasarjaa (mahdollisesti trilogia). Parhaiten muistan kannet: kirjan pohjaväri oli musta, ja etukannen kuva… |
211 |
|
|
|
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian. |
| Mikähän nuortenkirja saattaisi olla kyseessä: 2000-luvun alussa ilmestynyt kotimainen nuorten fantasiakirja, jossa tyttöporukalle kasvaa hännät. Kirjan nimi ei… |
237 |
|
|
|
Tytöille kasvat hännät Sari Peltoniemen kirjassa Kummat (2003). |
| Voiko kestopuuta käyttää mansikoiden kohopenkissä? |
500 |
|
|
|
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin mukaan "kyllästetty puutavara ei saa joutua kosketuksiin elintarvikkeiden tai juomaveden kanssa" (https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-k…).
Tee Itse -lehden artikkelin mukaan "kestopuuta ei saa käyttää kohopenkin rakentamiseen, jos siinä on tarkoitus kasvattaa vihanneksia tai yrttejä. Kaikessa painekyllästetyssä puutavarassa on aineita, jotka eivät sovi elimistöön. Yhdisteet voivat imeytyä kasvatusmultaan ja siitä kasveihin. Kestopuuta voi kuitenkin käyttää kasvilaatikon rakentamiseen, jos laatikon ja mullan väliin asennetaan suojaavat patolevyt." ( Bjarke Løgstrup: Kestopuu - kätevää vai myrkyllistä? https://teeitse.com/materiaalit/puu/kestopuu-katevaa-vai-... |
| Catherine Cooksonin isosisko kirjan seuraava osa. Onko jatko Mikä on järjestys että voi jatkaa seuraavaan kirjaan? |
199 |
|
|
|
Cooksonin Isosisko on itsenäinen teos, ei sarjan osa - sille ei ole jatkoa. |
| Koska Helsingissä toimi Rautatiehotelli/ Järnvägshotel Kaivokatu 7? |
281 |
|
|
|
Rautatiehotelli Kaivokatu 7:ssä esiintyy ensimmäisen kerran Helsingin osoitekalenterin (Adresskalender för Helsingfors stad) osastossa 'Hoteller och logis för resande' vuonna 1880. Hotelli toimi tässä osoitteessa ainakin vuosisadan vaihteeseen saakka. Vuoden 1900 jälkeiseen aikaan sijoittuvia viitteitä Kaivokadun Rautatiehotellista ei vastaani tullut. Hotellitoiminnan päätyttyä tilat olivat rautatien sairaalan käytössä. Siellä oli myös rautatieläisten asuntoja. Uuden rautatieaseman valmistuttua rakennusta pidettiin kaupunkikuvan pilaajana sen seinien "räikeiden reklaami-ilmoitusten" vuoksi ja sen purkamista suunniteltiin pitkään. Kaupungissa vallinneen asuntopulan vuoksi purkutöihin päästiin kuitenkin vasta syyskuussa 1925.... |
| Milloin on Otellon nimipäivä |
295 |
|
|
|
Otellon voi ajatella olevan samaa perua kuin Otto, joten Otello voi viettää nimipäiväänsä Oton päivänä 17. huhtikuuta.
"Otto on muinaissaksalainen lyhenne sellaisista nimistä kuten Ottokar tai Ottomar, jotka sisältävät 'tilallista' ja 'varakasta miestä' tarkoittavan elementin -ot, -od. Ranskalainen muoto on Otton, englantilainen Odo ja italialainen Ottone, josta on muodostunut Shakespearen näytelmästä tuttu hellittelynimi Othello." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön) |
| En meinaa netistä löytää juuri ollenkaan tietoa tosta ”Tuu tuu tupakkarulla”- alkuisesta runosta/laulusta. Luin, että se on jo vanha, mutta onko sen… |
11526 |
|
|
|
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja... |
| Etsinnässä on kirja, jossa ollaan kesämökillä ja mökkinaapureiksi sattuu venäläisiä. Kirja on aika humoristinen. Enempää tietoja ei oikeastaan ole. |
253 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Inna Patrakovan Naapurit.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1595258 |
| Mikä on (slangi)sanan PEENA (tukka, jakaus) alkuperä? Entä sanan (kaikki) TYYNNI? |
1886 |
|
|
|
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö |
| Mikä mahtaa olla tämän kouluni alkua käsittelevän filmin filmausaika? |
190 |
|
|
|
Elävässä arkistossa ilmoitetaan julkisesti ainoastaan vuosiluku 1959. Yle Arkistosta kerrottiin, ettei filmin ajankohdasta ole muuta lisätietoa kuin että se on tarkastettu Valtion elokuvatarkastamossa 3.11.1959. |
| Kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri |
2128 |
|
|
|
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo... |
| Etsin 80-luvun kotimaista musiikkikokoelmaa, josta löytyy mm. seuraavat kappaleet: Marion-Hallelujs, Katri Helena-Katson sineen taivaan, Kontra-Jerry Cotton,… |
317 |
|
|
|
Taitaapa olla niin, että ainoa kokoelma, joka sisältää kaikki kysymyksessä mainitut kappaleet, on vuonna 1979 ilmestynyt Disco city 2 : kotimaan hitit. Sillä eivät kuitenkaan esiinny alkuperäislevytysten artistit: Hallelujaa ei laula Marion, vaan Piritta (yhdessä Jukka Heinon kanssa); Piritta esittää myös laulun Katson sineen taivaan, ja Mäntsälä mielessäin kuullaan Jukka Heinon laulamana; Jerry Cottonin esittää Käntty & Kojootit. Disco tango on Salomonin tulkitsema versio tästä Tanskan vuoden 1979 euroviisusävelmästä; alkuperäisen suomenkielisen levytyksen lauloi Marion.
https://www.discogs.com/Various-Disco-City-2-Kotimaan-Hitit/release/9980282
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=disco+city+2&ID=33c1c201-f4c4-4fcb-... |
| Aaressaari" tarinaa kisttelevissä videoissa ja sivuissa John Silver tunnetaan lempinimellä Barbecue. En löydä mistään tätä kirjaa suomeksi luvetana mut… |
242 |
|
|
|
O. E. Lampénin ja Hannes Korpi-Anttilan Aarresaari-suomennosten tekstissä lempinimeä Barbecue ei ole käännetty, mutta molemmat ovat liittäneet mukaan sitä selittävän alaviitteen: "Kokin hyväilynimi - porsaspaisti." (Lampén); "Barbecue (/baabikjuu/), tässä = 'Paistinkääntäjä', kokin lempinimi; merkitsee oik. isoa telinettä, jolla eläimen ruho paistetaan, tai myös paistettua (sian, härän) ruhoa (haitil.-esp. sana)." (Korpi-Anttila). Jukka Kemppisen suomennoksessa nimi on käännetty Paistinkääntäjäksi. |
| Mikä oli pääsyy siihen, että liikennemerkit muutettiin sukupuolineutraaleiksi? Itseäni ei häirinnyt se, että sukupuoli oli tunnistettavissa. |
356 |
|
|
|
Liikenneviraston mukaan sukupuolineutraalius ei ole ollut tavoitteena liikennemerkkejä uudistettaessa, vaan selkeys. Liikenteenohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Liikennevirastosta on IS:n haastattelussa vuonna 2017 kommentoinut uusia liikennemerkkejä näin: "Tarkoitus on tehdä merkeistä entistä helpommin havaittavia. Merkkejä ovat valmistelleet aiempina vuosikymmeninä TVH ja Tielaitos ja osassa merkkejä on paljon yksityiskohtia. Sukupuolineutraalisuus ei ole siis tavoite, vaan selkeys. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen on tulkittu sukupuolineutraalisuudeksi."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005414469.html |
Kysy kirjastonhoitajalta