| Lastenkirja jossa kukat olivat eläviä |
275 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…). |
| The Infographics Show mainitsi yhessä jaksossaan kidutusmenetelmän "Swedish Drink" tai Suomeksi "Ruotsalainen juoma". Onko tästä mitään mainintaa sillä en ole… |
313 |
|
|
|
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts |
| Kuinka korkealta on hypätty maailman korkeimmalta hypätty pellehyppy? Siis veteen ilman esim. turvavaljaita tai laskuvarjoa? Entä mikä mahtaa olla Suomen… |
3763 |
|
|
|
Jos tarkastellaan yksinomaan pellehyppyjä, kukaan ei liene hypännyt korkeammalta kuin suomalainen Matti Myllymäki, joka vuonna 2001 hyppäsi Tamperella epäonnistuneen pellehypyn Ratinan suvantoon 50 metristä. Ennen tätä pellehyppyjen Suomen korkeusennätys oli 32 metriä.
Kovin paljon Myllymäkeä korkeammalta ei ole veteen hypätty ilman pelleilytarkoitustakaan. Tämänhetkinen luotettavasti dokumentoitu ennätys lienee brasilialaisen Laso Schallerin vuonna 2015 hyppy 58,8 metristä. Tätä edeltävä ennätys oli vuonna 1983 hypätty 52,4 metriä.
https://thetouchback.com/the-world-record-high-dive-a-bone-breaking-history-part-1/
https://thetouchback.com/the-high-dive-world-record-a-bone-breaking-history-part-2/
https://thetouchback.com/the-high-... |
| Mikä runo tämä on? Suurin piirtein näin: Mä tiedän, keinoin tuhatkoukeroisin tään rakkauteni (?) muilta peittää voisin, vain sulta en, jos sä loittonet. En… |
340 |
|
|
|
Kysymyksessä muisteltu runo on Eila Kivikk'ahon Tiedän, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Viuhkalaulu (WSOY, 1945). |
| Missä kirjassa mahtaa olla Sakari Topeliuksen kertomus Blåfieldin kihlaus? Olen kuullut, että samaa aihetta on käyttänyt novellissaan muukin kirjailija, kuka? |
160 |
|
|
|
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia. |
| Tunnistatteko henkilön? Kiinnostaisiko historia. Viime vuosisadalla Euroopassa oli NL-USA neuvottelut. Oliko SALT tai jokin, ehkä -70 tai-80 luvulla. Jenkit… |
388 |
|
|
|
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen... |
| Mistä on tullut sanonta "olla näreissään"? Näre ilmeisesti tarkoittaa kuusta. |
3655 |
|
|
|
Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P |
| Kangasala Orivesi välillä sijaitsee kylä nimeltä Suomasema. Onko nimellä jokin merkitys vain onko se ihan keksitty nimi ilman merkitystä? |
1375 |
|
|
|
Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa
On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä.
Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa".
Paikallinen asukas Jouko Melkas on... |
| Millä eläimellä on pienimmät aivot? |
1293 |
|
|
|
Pienimmät löydetyt aivojen kriteerit täyttävät aivot kuuluvat merissä elävälle kastemadon sukuiselle Platynereis dumeriliille. Eläimen kokoon suhteutettuna pienimmät aivot löytyvät kalojen maailmasta, lajilta, jonka tieteellinen nimi on Acanthonus armatus.
World's smallest animal with a brain has been revealed | Daily Mail Online
Acanthonus armatus, a deep-sea teleost fish with a minute brain and large ears | Proceedings of the Royal Society of London. Series B. Biological Sciences (royalsocietypublishing.org) |
| Mitä tarkoittaa mondragonoidinen? |
280 |
|
|
|
"Mondragonoidinen" David Foster Wallacen Päättymättömässä riemussa viittaa Incandenzan perheen äitiin Avriliin, jonka tyttönimi on Mondragon. Halin "mondragonoidinen nenä" (s. 31) on siis sellainen, jossa on nähtävissä hänen äitinsä puoleiselle suvulle ominaisia piirteitä. |
| Mikä ötökkä kyseessä? Olivat kiinni omenan raakileessa. |
325 |
|
|
|
Yksi yli 60 leppäkerttulajistamme kotelossaanhan se siinä, olisikohan isopirkko.
Sami Karjalainen, Suomen leppäkertut |
| Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti. Oli hyvin leuto talvi… |
887 |
|
|
|
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene... |
| Miksi Katti-Matti -hahmon alkuperäinen nimi on Heathcliff? |
319 |
|
|
|
Ilmeisesti Katti-Matin luoja George Gately (Gallagher) lainasi vuonna 1971 luomalleen kissahahmolle nimen Emily Brontën Humisevan harjun henkilöltä pelkästä ilkikurisesta päähänpistosta: "Kieli poskessa hän nimesi riiviön Brontën kuuluisan henkilön mukaan", selvittää The cartoonists -verkkosivu nimen taustaa. Mielenkiintoista kyllä, tutkija Ivan Kreilkamp onnistuu kirjoituksessaan Petted things: Wuthering heights and the animal osoittamaan, että tässä on jopa jotain järkeä.
http://thecartoonists.ca/Index_files/2002pages/TC%20-%20George%20Gately,%20Creator%20of%20Heathcliff.htm |
| Mistä löytäisi kattavimman tietopaketin eri hyönteisten kaikista vaiheista (muodonvaihdoksen) kuvineen? toivoisin joko kirjaa tai esimerkiksi nettisivua… |
286 |
|
|
|
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto... |
| Missä Antti Tuurin kirjassa päähenkilö laittelee lasiruutuja 1700-luvun suomalaisella maaseudulla? Vai muistanko kirjailijan väärin? |
232 |
|
|
|
Kyseinen Antti Tuurin kirja on vuonna 2004 ilmestynyt Wallenberg.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34256 |
| R.Frostin runo the way not taken on käännetty suomeksi monella tavalla.Etsin suomennosta joka menee jotenkin näin:Kaksi polkua kulki metsähän päin.Otin sen… |
1236 |
|
|
|
Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä.
Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden... |
| Eino Leinoa on ranskantanut Jean-Pierre Rousseau. Mitä tiedetään hänestä ja ranskannoksen julkaisijasta? |
435 |
|
|
|
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau... |
| Https://www.youtube.com/watch?v=rKrJLSwTyh4 Osaako Eddie oikeastikin suomea? |
214 |
|
|
|
Mäkikotka Eddie Edwards ei osannut suomea. Eddien single äänitettiin Mika Sundqvistin MSL-studiolla 24.-25.1.1991. Lauluosuudet taltioitiin säe kerrallaan siten, että ensin Sundqvist lauloi lauseen malliksi, Edwards toisti saman perässä parikymmentä kertaa ja lopulta pätkä äänitettiin - "niin monta kertaa toistettiin, kunnes se kuulosti suomelta". Tällä tavalla koottiin molemmat singlelevyn kappaleet (Mun nimeni on Eetu ja Eddien siivellä). "Lauluihin meni osapuilleen kolme tuntia per biisi."
Lähde:
Vesa Kontiainen, Mika Sundqvist : suomirockin sekatyömies |
| Erä hemmo puhalsi kaksi ilmapalloa täyteen ja ensi hän laittoi yhden nastan pöydälle ja painoi ekan pallon sitä vasten. Noh, pallo posahti kuten varmaan… |
231 |
|
|
|
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -... |
| Onko tietoa onko uudessa Cruella elokuvassa esiintyvällä paronittarella etunimeä ? |
184 |
|
|
|
Cruellassa Emma Thompsonin esittämään paronitar Von Hellmaniin viitataan vain paronittarena. Hänen etunimeään ei tiedetä.
https://disney.fandom.com/wiki/Baroness_Von_Hellman |
Kysy kirjastonhoitajalta