Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7245 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2501–2520.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olivatko kirjastot, erityisesti Tampereen pääkirjasto, auki talvi- ja jatkosodan aikaan? 314 Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu. Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
50-60 luvuilla oli erittäin suosittu teini-idoli, laulaja ja näyttelijä Fabian. Mahtaako hänen levyjään olla missään saatavilla? You tubesta löysin kaksi… 516 Joitakin Fabianin äänitteitä on lainattavissa kirjastoissa: "The story" (cd-äänilevy ja CD-ROM-levy, jolla elämäkerta, valokuvia ja diskografia) "Hold that tiger!" (cd-äänilevy) "The tiger" (äänilevy) Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi). Fabianin diskografia: http://www.fabianforte.net/discography-singles.htm  
Muistan erään lastenkirjan jonka luin kun olin ala-asteella. Nimessä oli K- esim. Kiko yms. En muista kirjasta paljoakaan, ainoastaan sen, että se kertoi… 249 Kirja on Rosa Liksomin ja Klaus Haapaniemen Neko (WSOY 2009). Oikeamielinen samurai Neko on suojellut kyläläisiä julmaa läänitysherra Toranagaa vastaan. Neko joutuu pakenemaan mystikkomunkkien luostariin. Siellä hänestä koulutetaan ninjasoturi, joka palaa kostamaan läänitysherralle. Kirjan kannesta selviää, että Neko on sininen, valkoiseen haarniskaan pukeutunut kissa.  
Olisiko mahdollista saada, Auld Lang Syne laulun käännökset ? Niitä taitaa olla kolme, tai niin olette aikaisemmin vastanneet. "Mun veikko vielä muistathan ja… 1104 Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta. Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä. Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi. Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on...
Onko separoinnissa kermasta erottuvasta kurrista, tehty ennen myös kotijuustoa, koska kaupassa nykyisin myytävän kotijuuston rakenne on erilaista kuin joskus… 309 Kirjassaan Isien työ Kustaa Vilkuna kuvailee perinteistä juuston valmistusta näin: "Merkittävin ja samalla vuosituhansia vanha menetelmä kesäisen maitorunsauden konservoimiseksi koko vuoden kestäväksi varastomuonaksi on ollut kansanomainen juustojen valmistaminen. Lypsylämmin maito kuumennetaan padassa käteen sopivaksi, minkä jälkeen sinne upotetaan puhkaistu ja konservoitu mako, joka on otettu talteen nuoresta vain maidolla ruokitusta vasikasta, joten maossa kymaasientsyymit ovat säilyneet puhtaina. Maosta maitoon irtautuva kymaasi juoksuttaa maidon – vastapoikineen ternimaito juoksuttuu ilman makoakin. Maidon juoksuttuessa kaseiini saostuu ja sen mukana maitosokeri ja rasva irtautuvat herasta, joka laskeutuu pohjalle valkean...
Runo lapsensa uhraavasta kellonvalajasta 1729 Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo  – nyt nimeltään Kellojen legenda –  julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika. Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin: "Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89)
Mistä löytyisi joensuulaisen jääkiekkoseuran JoKP:n kannustuslaulu 1970 luvulta. Taisi olla marssilaulu jossa sanat meni jotenkin näin ”Ei oo takki tyhjä,… 229 Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).   Lähteitä: Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi Finna-hakupalvelu: https://finna.fi    
Milloin valmistettiin ensimmäiset autot, joissa oli suuntavilkut? Onko totta, että joskus aiemmin vilkkujen sijasta käytettiin suuntaviittoja eli vinkkareita,… 640 Varhaisin auton suunnanosoituslaite oli tiettävästi J. B. Freemanin vuonna 1893 auton perään asentama rulla, johon kytketyn narun avulla se saatiin näyttämään sanoja "stop", "vasemmalle" ja "oikealle". Tätä seurasivat erilaiset mekaaniset varret, jotka työntyivät ulospäin vastaavalle puolelle autoa kuin kuljettaja siirsi säätövipua. Vuoteen 1905 mennessä tällaiset semaforit olivat muuttuneet pneumaattisesti toimiviksi ja itsepalautuviksi F. Bergerin keksinnön mukaisesti. Kolme vuotta myöhemmin italialainen Alfredo Giansanti Barrachini käytti erillisiä semaforivarsia, jotka oli valaistu sisäpuolelta sähkölampuilla. Vaikka hän alun perin käytti varsia vaijereilla, niissä oli mahdollisuus myös sähkön avulla tapahtuvaan nostoon. Vuonna...
Liisa Tavin laulun 'Syksyisemmät päivät' tekstiä olen etsinyt joka paikasta, ei vaan löydy. Tekstin kirjoittanut Jukka Itkonen. Samoin kyseistä laulua… 317 Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007. Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Mikä on ihmisen "ikuinen jano"? Olisko Sinuhen suusta sanottua? 235 Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin: "Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja...
Minä vuosin Pehr Juslén oli Turun hovioikeuden asessori? 96 Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen. Lähde: Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden
Mikä on suomeksi 1. marraskuuta Bulgariassa vietettävä juhlapäivä? Englanniksi se on Day of the Bulgarian National Revival Leaders. 287 Anja Kinnusen Bulgaria : lomailijan opas -kirjan virallisten juhlapäivien luettelossa 1. marraskuuta on "Kansallisen heräämisen päivä". Kansallisen heräämisen alkuajankohtana pidetään vuotta 1762, jolloin munkki Paisii Hilanderilainen julkaisi kirjansa Slaavilais-bulgarialaisten kansojen historia (Istorija slavjanobulgarskaja). Se lisäsi bulgarialaisten tietoa maansa maineikkaasta menneisyydestä ja vahvisti heidän kauan kadoksissa ollutta kansallista identiteettiään. Paisii onkin yksi 1. marraskuuta juhlittavista päivän englanninkielisen nimen mukaisista "kansallisen heräämisen johtajista". Lähteet: Anja Kinnunen, Bulgaria : lomailijan opas Tuula Parkusjärvi, Sankarimatkailijan Sofia Kalle Väänänen, Bulgarian maa ja kansa
Juice Leskisen kappaleen "Jyrki boy" on ajateltu perustuvan toimittaja Jyrki Hämäläiseen, mutta Juice on sanonut, että "tuollaisia Jyrkejä on joka ihmisellä"… 2127 "Marilynin ilmestymisen aikoihin Juice oli varta vasten tarjonnut itseään ja yhtyettään jutunaiheeksi Jyrki Hämäläiselle, mutta Suosikin pomomies oli kuitannut tarjouksen yhdellä paljonpuhuvalla lauseella: 'Kuka Juice Leskinen?' Syksyllä napsahtaneen singlelistan kärkipaikan myötä Jyräys huomasi Juicen, etsi tämän puhelimen päähän ja esitteli itsensä. Leskinen maksoi potut pottuina kysymällä linjan toisessa päässä olleelta Suosikin päätoimittajalta: 'Kuka Jyrki Hämäläinen?' Jokseenkin yleisesti kai luullaan, että Leskisen ja Jyrki Hämäläisen välit viilenivät Jyrki Boyn myötä ikiajoiksi. Todellisuudessa Juice ajatteli Hämäläisestä paljon myönteisemmin kuin monista muista lehdistön edustajista. Varsinaista ystävyyttä miesten välille ei...
Milloin on julkaistu Aale Tynnin runo, joka alkaa: Sivelen armaita kasvojasi, poskesi pientä omenaa. 309 Runo Hymyily on Tynnin vuonna 1947 ilmestyneestä kokoelmasta Soiva metsä.
Eräässä Aku Ankka -tarinassa puhutaan sarjakuvasta nimeltä Kapteeni Ällistys, jonka piirtäjä on nimeltään Maaron Urja. Perustuuko tuo johonkin oikeaan… 245 Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona. Lähde: Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat
Juice Leskisen kappaleessa kulttuuri saapui Ähtäriin, mutta miksi juuri Ähtäriin? 1007 Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II) "Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny...
Pääsiäinen 1977 ja 1984 690 Vuonna 1977 pääsiäissunnuntai oli 10. huhtikuuta, 1984 22. huhtikuuta.
Onko Mika Waltarin julkaisematon käsikirjoitus Lauluja Saatanalle luettavissa jossain arkistossa ja/tai onko teoksen kaikki runot sisällytetty johonkin… 657 Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa. "Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -...
Onko Eva Dahlgrenin Ängeln i rummetia suomennettu? 2647 Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.   Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/  
Sanat lauluun "Elämä on arvoitusta, ken sen voisi ymmärtää"? 589 Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta. Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.   Elämä on arvoitusta -laulun sanat: Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,...