| Antony Beevor ja Max Hastings kirjoittavat mielestäni erittäin "kulkevasti" sotahistoriasta. Mutta ovatkos he ainoita? |
196 |
|
|
|
Tässä muutamia vinkkejä:
Diamond, Jared: Mullistus : valtiollisten kriisien käännepisteitä (Terra Cognita, 2019)
Häggman Kai, Keskisarja Teemu & Kuisma, Markku: 1939 (WSOY, 2019)
MacIntyre, Ben: Vakooja ja petturi : kylmän sodan tärkein vakoiluoperaatio (Atena, 2020)
MacIntyre, Ben: Agentti Sonja : äiti, sotilas, rakastajatar, vakooja (Atena, 2021)
McKay, Sinclair: Dresden 1945 : täystuho (Minerva, 2020)
Ohler, Norman: Soluttautujat : rakkautta ja vastarintaa Hitlerin Berliinissä (Like, 2021)
Reid, Anna: Leningrad : piiritetyn kaupungin murhenäytelmä 1941-1944 (WSOY, 2013)
|
| Etsin tietoa Beethovenin 7. sinfonian kuoroversiosta. Soitan amatoorisinfoniaorkesterissa taalla Montrealissa. Ohjelmistossamme on Beethovenin 7. sinfonia. Sen… |
788 |
|
|
|
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”... |
| Mikä nuorten kirjasarja? |
284 |
|
|
|
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
|
| Mikä on se lastenkirja, missä on Sami-hai, joka syö kaiken? |
234 |
|
|
|
Kirja on Nick Wardin Lastenvahdin vauhdikas ilta (Kustannus-Mäkelä 2005).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta PrettyLib-kirjastojärjestelmä (erikoiskirjastot.fi) kertoo kirjasta näin: "Hailapset Sami ja Siiri saavat lastenvahdikseen kovasti pitämänsä Anna-kalan, kun heidän vanhempansa lähtevät illaksi ulos. Nuorten haiden tavoin Samilla on kuitenkin ikävä tapa puraista innostuessaan tai pelästyessään milloin mitäkin. Kun Anna tekee Samin herkkua kalapuikkopuuroa, Sami haukkaa innoissaan koko tarjottimen suuhunsa. Illan mittaan syödyksi tulevat myös pelikortit, televisio ja kylpyamme. Myöhemmin illalla Sami syö unissaan makuuhuoneen ja melkein myös Annan. Vanhempien tulo herättää onneksi Samin ja kaikki päättyy hyvin."
|
| Päähenkilönä oli poika, jota pidettiin koulussa häirikkönä. Hän tykkäsi… |
265 |
|
|
|
Kirja on Louis Sacharin Takapulpetin poika (Otava 2003) Kirjan juonesta löytyy tarkka selostus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takapulpetin_poika |
| Missä tilanteissa romanit esittelevät itsensä siten, että eivät sano sukunimeään, vaan sanovat olevansa jonkin niminen joltain paikkakunnalta?Esimerkiksi… |
410 |
|
|
|
Martti Grönfors huomauttaa kirjassaan Suomen mustalaiskansa, että romanit "eivät yleensä käytä keskustelussaan sukunimiä vaan pelkkiä etunimiä tai lempinimiä, jotka usein ovat värikkäitä ja kuvailevia. -- Sellaiset ilmaisut kuin 'Saaran Kustin Helena' ovat hyvin yleisiä. Tässä puheena oleva henkilö tunnetaan isoäitinsä pojan tyttärenä."
Jos Grönforsin esimerkissä sukukuuluvuus on ratkaiseva tekijä, "Helsingin Rainerin" tapauksessa se on kotipaikka. Kulloinenkin tilanne kaiketi määrittää puhujan tarkoituksenmukaisimman viiteryhmän. Voisi ajatella, että toisilleen outojen, mahdollisesti eripaikkakuntalaisten romanien esittäytyessä on mielekkäämpää tunnistautua tunnetun kotipaikan kuin vieraan suvun edustajana. |
| Vanha singer ompelukone. Numero on Y48 59 488. Missä se on valmistettu ja Milloin ? |
591 |
|
|
|
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-4859488 kuuluu Singer 15K -mallin 250 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu elokuussa 1927. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/ |
| Luin joskus kiehtovan (kaunokirjallisuus) kirjan, jossa nainen jonkun onnettomuuden jälkeen virkoaa toisessa aikakaudessa |
257 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989). Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Sirpa Tabetin tuotannosta löytyy esittelyjä DekkariNetistä: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa.
Tässä muutama muu kirjavinkki:
Marianne Cedervall: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka
Kirja kertoo kahden erilaisen gotlantilaisen naisen ystävyydestä, kostosta ja ajatusten voimasta. Kolme miestä kuolee muutaman viikon välein. Kuolemantapaukset vaikuttavat luonnollisilta, mutta mitä jos ne eivät olekaan?
Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa
Ilonalla on mies, perhe, työ opettajana, monin tavoin aivan tavallinen elämä. Paitsi että hän on kuollut. Ilona... |
| Onko mahdollista saada Ukrainalaisen kansanlaulun Laulu Dnjeprille sanoja Mauno Saksasen suomentamana |
358 |
|
|
|
Kanerva-kuoron LP-levyllä ”Soi laulumme” laulu on nimellä ”Ärjyen laaja Dnjepri huokaa”. Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Laulun alkuperäinen nimi on "Reve ta stohne Dnipr šyrokyi". Levyn takakansitekstin mukaan suomennoksen on tehnyt Mauno Saksanen. Tämä suomennos sisältyy ”Kansan laulukirjaan” (Kansankulttuuri, 1963 ja 1974). Laulukirjassa on laulun suomenkieliset sanat ja alkuperäisen sanoittajan nimi (Taras Ševtšenko), mutta ei suomennoksen tekijän nimeä.
Mainittakoon, että "Soi laulumme" -levyllä on myös "Laulu Dnjepriltä", joka muissa lähteissä esiintyy myös nimillä "Laulu Dnjepristä" tai "Laulu Dnepristä". Se alkaa: "Kotiseutunain oli rannat nuo". Takakansitekstin mukaan sen on suomentanut V. Arti. |
| Haluaisin tietää määritelmän sanalle nuohakka, ja mitä murretta se mahtaa olla? |
378 |
|
|
|
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -... |
| Mistä juontaa, että yrityksen johtajaa nimitetään yleisesti toimitusjohtajaksi? Tuotteen toimittamisen suhteen toimitusjohtajalla on tyypillisesti vain hyvin… |
316 |
|
|
|
Toimitus ja toimittaminen ovat sangen moniulotteisia sanoja. Toimitusjohtajan tehtävänimekettä tarkasteltaessa ei tule ajatella niinkään (tavaran) toimitusta kuin toimitusta sanan merkityksissä 'tehtävä, toimenpide, toimi' tai 'kerrallaan, yhtäjaksoisesti suoritettujen toimenpiteiden sarja' (Nykysuomen sanakirja). Kun tätä taustaa vasten tarkastellaan yritystä ja sen toimintaan liittyviä tehtäviä suoritettujen toimenpiteiden sarjana, toimitusjohtaja asettuu terminä aiempaa ymmärrettävämpään valoon: hän johtaa yrityksen toimia, sitä toimenpiteiden sarjaa, joista yrityksen toiminta muodostuu. Lyhyesti – Kielitoimiston sanakirjaa lainaten – sanottuna, toimitusjohtaja on "liikeyrityksen tms. toimeenpaneva johtaja". |
| Etsin joskus yli kymmenen vuotta sitten lukemaani historiallista viihderomaania, jossa nuori nainen ajaa englantilaisessa pikkukylässä talon ohi ja tietää heti… |
211 |
|
|
|
Kaivattu romaani on Susanna Kearsleyn Mariana.
Mariana | Kirjasampo |
| Suomenlinnan kevätlinnut: mitä lajeja siellä tyypillisimmin näkyy, kuuluu, pesii keväisin? Onko joukossa sellaisiakin, jotka eivät ole sisämaan suomalaiselle … |
585 |
|
|
|
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi... |
| Osaisiko joku sanoa mikä kirja kyseessä? Luin sen useampi vuosi sitten enkä muistan kirjan nimeä, kirjailijaa tai hahmojen nimiä. Kirja kertoo keski-ikäisestä… |
298 |
|
|
|
Annettujen vihjeiden perusteella arvelen, että kirja on ollut Anna Gavaldan Lohduttaja (Gummerus, 2009). Kirjan paljon matkustelevan päähenkilön Charles Balandan vie Ranskaan uutinen hänen lapsuudenystävänsä Alexis Le Menin äidin kuolemasta. Charles matkustaa tapaamaan ystäväänsä, johon ei ole ollut yhteydessä pitkään aikaan, ja matkallaan hän kohtaa Katen... – Kirjan "vanha transu" on takaumajaksoissa muisteltu Tantiksi kutsuttu Maurice Charpieu, joka huolehti Alexisista tämän sairaanhoitajaäidin ollessa töissä. Kirjaan sisältyy kuvaus Tantin hautajaisista, joihin Charles ja Alexis osallistuivat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396713 |
| Minulla on haussa suomalainen novelli jossa vanha mies alkaa muutella sanojen merkityksiä mielivaltaisesti. Teksti oli yksi äidinkielen ylioppilaskokeen… |
386 |
|
|
|
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994. |
| Miksi ruokaa sanotaan myös muonaksi ja tarkoittaako kyseinen sana sukunimenäkin ruokaa? |
605 |
|
|
|
Muona-sana perustuu ruotsinkieliseen yhdyssanaan månadskost, joka tarkoitti päiväläisille kuukauden tarpeisiin varattua ruokaerää – kirjaimellisesti 'kuukauden ruokia'. Ruotsinkielisen ilmauksen kuukautta merkitsevä alkuosa tuli sanan suomenkielisessä muodossa kantamaan koko yhdyssanan merkitystä. Suomen kirjakielessä muonan ensiesiintyminen tapahtui 1770-luvulla niiden lisäysten joukossa, joita H. G. Porthan teki Daniel Jusleniuksen vuonna 1745 julkaistuun sanakirjaan.
Asikkalan ja Ähtärin Muonalan talojen on kerrottu saaneen nimensä paikalla asuneista muonamiehistä, mutta muuten Muona sukunimenä ei vaikuttaisi liittyvän 'ruokavaroja, elintarvikkeita tai ravintoa' merkitsevään muona-sanaan. Viljo Nissilä on todennut... |
| Onko Uuno ollut haukkumasana jo ennen Uuno Turhapuro -elokuvia? Vähän hassua meinaan, että se tarkoittaa ykköstä, mutta sillä haukutaan. |
1046 |
|
|
|
Arkikielen sanan uuno kielteiset merkitykset – tyhmä, typerä, hidasälyinen, tollo ja tomppeli – ovat saaneet alkunsa paljon ennen Uuno Turhapuroa. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa uunon pejoratiivisten merkitysvivahteiden alun 1910-luvulle. 60-luvulla kielenkäyttöön ilmaantunut uunottaminen tarkoitti 'huiputtamista, petkuttamista, jonkun kustannuksella pilailemista'.
On jopa arveltu, että sanan puhekieliset merkitykset olivat syynä nimen käytön rajuun vähenemiseen 1900-luvun alun jälkeen: vuosina 1900-19 nimen sai yli 6000 poikaa, 1920-39 vielä pari tuhatta, mutta 1940-59 enää alle 300.
Vaikka Uuno tavallisesti johdetaan 'yhtä ja ainoaa'... |
| Mikä on virallinen suomenkielinen käännös Kahlil Gibranin sitaatille "Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seared… |
206 |
|
|
|
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat |
| Kysymys "Euran kirkkomaalla"-nimisestä kappaleesta. Löytyy Tyyne Pahkaniemen esittämänä youtubesta ja myös Leenan ja Tuulan levyttämänä kappaleena… |
359 |
|
|
|
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin.... |
| Kenen runo alkaa näin: Auringon noustessa kimmeltäen rinnoille kukkivan maan, lähdemme sinistä vuorta päin..... |
325 |
|
|
|
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan." |
Kysy kirjastonhoitajalta