| Luin joskus 1970 luvulla kirjan Robert Scottin matkasta etelanavalle 1912, joka paattyi retkikunnan tuhoon. Muistan etta kirja naytti hyvin vanhalta kansikuvan… |
249 |
|
|
|
Kyseessä on nuorten seikkailukirjallisuuden karavaani-sarjan teos: Scott, Robert. Kapteeni Scottin viimeinen matka: otteita päiväkirjasta : Helsinki,1958. Kirja on lyhennelmä Scottin etelänavan päiväkirjasta ja tarkoitettu nuorille lukijoille. Teos löytyy muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta. |
| Luin lapsena kirjan joka sijoittui muinaiseen Suomeen, heimoyhteisöön, pakanuuden aikaan. Kirjan alkupuolella vihollinen tuhoaa Joukolan talon ja kirjan… |
219 |
|
|
|
Kirja voisi olla J.K. Kulomaan Nuori heimopäällikkö: seikkailukertomus heimosotien ajoilta. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1935.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubf857bd2-5f67-4c4c-81cc-5ec44b7f0f08 |
| Olen epätoivoisesti yrittänyt tavoittaa erästä kuvitettua lasten eläinkirjaa, jota lainailin lapsena kirjastosta silloin tällöin ja jota selasin viimeksi 17… |
179 |
|
|
|
Yksi kuvauksen kaltainen teos voisi olla:
Lilly, Kenneth: Eläinatlas. WSOY, 1992. ISBN: 951-0-18041-6 |
| Yötön yö on Lapin erikoisuuksia. Onko keskiyön aurinko tai yötön yö keskeisessä asemassa jonkin pohjoisen taiteilijan töissä? Näkyvätkö nämä temaattisesti… |
497 |
|
|
|
Aurinko hehkuu voimakkaasti Reidar Särestöniemen tuotannossa. Karu Lapin luonto loistaa hänen teoksissa kirkkain värein.
lähteet:
Sukuni juuret ovat yöauringon maassa//Särestöniemi Reidar. Reidar särestöniemen maailma. Särestöniemen museosäätiö, 2019. s. 90-91.
Yöauringon maa kuvauskohteena// Särestöniemi, Reidar. Särestöniemi Reidar: arktisia elementtejä// Levin luontokeskus, 2008. s. 98-99.
Lisätietoa taiteesta voi saada myös Rovaniemen taidemuseosta Korundista.
Auringon jumaluus esiintyy saamelaisessa kulttuurissa epäpersonaalisena jumalana ja saamelaisten rumpujen keskellä usein esiintyvä ympyrä on tulkittu auringon merkiksi.
lähteet:
Pentikäinen, Juha. Saamelaiset : ... |
| Mikä on Kirsti Mannisen ensimmäinen kirja? |
1044 |
|
|
|
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi |
| Mistä päin Suomea on tämä kansanruno? Olen kiinnostunut keräyspaikkakunnasta, koska sukututkimuksessamme Fiskin suvusta on nyt tullut esiin Liisa Henttu ja… |
958 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto vastaa:
Runoa on merkitty muistiin eri puolilta Suomea. Kuten muun suullisen perinteen kanssa, ei tässäkään voi selkeästi osoittaa mistä runo on lähtöisin. Mikäli suvussanne on runossa mainittuja henkilöitä, voi olla, että runo on syntynyt siellä sukunne asuinsijoilla. Mutta aivan yhtä hyvin voi käydä niin, että yleisesti tunnettuun runoon liitetään tuttujen henkilöiden nimiä. Kolmantena vaihtoehtona on se, että runossa on vain sattumalta saman nimisiä henkilöitä. Kiinnostavaa, että vanhin muistiinpano on Lönnrotilta.
Runon sijoittaminen Suomen kartalle vaatisi tarkempaa tutkimusta ja pelkät keräystiedot eivät välttämättä kerro sen ”syntypaikkaa”. Perinteen kerääminen ei ole ollut... |
| Olisikohan olemassa lisää tietoa eräästä kehtolaulusta, jota äitini on joskus laulanut minulle? Sanat menee: "Nuku nuku lapsi, uinu pienoinen. Kissaakin jo… |
1529 |
|
|
|
1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Kehtolaulun sanat menevät näin:
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Tuuli käy jo ulkona.
Suojaa, Herra, lapsosta.
Uinu pienoinen.
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Kissaakin jo nukuttaa.
Ei se hiirtä kiinni saa.
Uinu pienoinen |
| Mistä löytäisin äitini kuolinilmoituksen? 7.7.68 kuolinpäivä ja paikkakunta Rovaniemi Lapin kansa lehdessä on ollut ilmoitus. |
1791 |
|
|
|
Pääset lukemaan vanhoja Lapin Kansoja esimerkiksi Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla. Lehtiä voi tutkia paperisina tai mikrofilmeiltä. |
| Mitä tarkoittaa kalunkirjoituksessa Kuortaneella vuodelta 1892 esiintyvä sana "rikkokuparia"? |
242 |
|
|
|
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua. |
| Mitä tarkoittaa reveeraus? |
129 |
|
|
|
Kirjaston sanakirjoista ei tähän vastausta löytynyt. Kysyin sanasta Kielitoimiston neuvonnasta, heidänkään arkistoista ei löytynyt mitään reveeraus- tai reveerata-sanalla. Kielenhuoltajakollegoiden käytyjen keskustelujen pohjalta he päätyivät kuitenkin sivistyneeseen arvaukseen, että sana voisi viitata jonkinlaisen haaveilemiseen tai uneksimiseen.
Ranskan kielen sana rêve selitetään sanakirjassa näin:
”haave, kangastus (toiveunelma), päiväuni, unelma, nähty uni, unikuva, unikuva (haave), unikuva (unelma), valveuni”
Myös englannissa näyttäisi olevan käytössä sana reverie:
1 haaveilu, unelmointi
She was lost in reverie. Hän oli vaipuneena unelmiinsa.
2 vanh hullutus... |
| Etsin vanhempaa kirjallisuushistoriaa pohjoisruotsalaisesta kirjallisuudesta ja kirjailijoista. Olen etsinyt hakusanoilla tornionjokilaakso; norrbotten;… |
217 |
|
|
|
Pohjois-Ruotsin kirjallisuudesta ei ole yhtä julkaisua kattavasti vaan laajaa aluetta lähestytään Tornionlaakson, Norrbottenin, Västerbottenin ja Norlannin suunnalta. Keskeinen teos on Åke Leif-Lundgren ja Bert Linné: “Spåret lockar vid källan : Norrbottens prosa i presentation och urval” (1997), joka sisältää valikoiman alueen kirjailijoiden tuotannosta kirjailijaesittelyiden kera, alkaen 1800-luvulta Petrus Laestadiuksesta päätyen Bengt Pohjaseen. Samoilta tekijöiltä on myös vastaava teos Norrbottenin runoudesta “Tiden snöar från trädet (1993). “Litterärt i norr : en Norrbottensantologi” (1953) on toinen antologia kirjailijaesittelyin, vähän uudempaa pohjois-ruotsalaista kirjallisuutta on julkaisussa “50 norrlandsförfattare” (1986... |
| Mitä Ristimella tarkoitta muuta kuin sukunimeä |
284 |
|
|
|
Sukunimen ohella Ristimella näyttää esiintyvän myös paikan- ja kadunnimissä.
Ristimella on ollut myös uudistilan nimi. Kaija Jaako kirjoittaa Kolarin asutuskehityksestä autonomian aikana 1809-1917 Torniolaakson vuoskirjassa (1995). Siinä mainitaan, että viimeiset uudistilat perustettiin Kolariin vuonna 1854. Tällöin syntyi mm. Ristimellan uudistilat Äkäsjokisuulle.
Oiva Arvolan Yhtäkoska – Yliperän kielen sanakirjassa (1999) mella tarkoittaa törmää. Arvola mainitsee tässä kohdin esimerkkinä santamellan, joka tarkoittaa hiekkatörmää.
Kullervo Kemppisen Valittujen tunturitarinoiden (1983) liitteenä olevassa sanastossa mella on määritelty veteen vyöryvänä, korkeana hiekkatörmänä.
|
| Mistä tuulimunaraskaus on saanut nimityksensä? |
669 |
|
|
|
Tämänhän tiedätkin: Tuulimunaraskaudessa hedelmöitynyt munasolu kehittää kohtuun ainoastaan tyhjän sikiöpussin. Sikiötä ei siis muodostu lainkaan. Tästä huolimatta naisella kehittyy raskaushormonia ja raskaustesti näyttää positiivista.
Sanasta kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksen Kielitioimiston neuvonnasta, jossa jäljille päästiin suomi–saksa-sanakirjan avulla. Tuulimuna kun on MOT-sanakirjan mukaan saksaksi Blasenmole tai Windei. Suomessa käytössä oleva sana näyttää siis tuon jälkimmäisen suoralta käännökseltä. Siitä ei ole varmuutta, mitä kautta tai milloin sana on Suomeen tullut, mutta Windein alkuperästä löytyi tietoa (teoksesta Etymologisches Wörterbuch der deutschen... |
| Etsin kuvia Saariselän Tunturihotellista 1980 luvulta. Netistä ei oikein tahdo löytyä. Ruskaretki kuvat ovat hakusessa... |
290 |
|
|
|
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta löytyy Harri Hautajärven kirja ”Autiotuvista lomakaupunkeihin”, joka kertoo Lapin matkailun arkkitehtuurihistoriasta. Kirjassa on pieni kuva Saariselän retkeilykeskuksesta, jota nimitettiin tunturihotelliksi vuonna 1985. Lisäksi kokoelmasta löytyy pienpainatteita, joissa näkyy hotellin kuvia. Valitettavasti ei voi varmasti sanoa, että kuvat olisivat siltä ajalta.
|
| Lensin Inarista vesitasolla Kautsasjärvelle viikoksi ja takaisin, Aika oli 1980 luvun puolenvälin vaiheilla. Kukahan mahtoi olla silloin liikennöitsijänä… |
588 |
|
|
|
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
|
| En ole varma miten tämä genetiivimuoto kirjoitettaisiin, Kilpisjärven alueen saamenkielellä "Kilpisjärven Saana" |
141 |
|
|
|
Enontekiön alueella puhutaan pohjoisaamen kieltä. Kilpisjärven Saana on pohjoissaameksi Gilbbesjávrri Sáná.
Järvi-sanan perusmuoto on pohjoisaamessa jávri. Genetiivimuoto jávrri. |
| Mitä tarkoittaa Koutelo? |
1083 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen... |
| Etsin suomalaista näytelmää, oli Rovaniemellä Korkalovaaran sivukirjastossa n. 90-luvun puolivälissä hyllyssä. Muistaakseni ei ollut mitenkään nimekäs… |
267 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..." |
| Mistä kohtaa Rovaniemen kirjaston nettisivuilta löytyy tietoa, esittelyä jne Lappi kirjallisuuspalkinnosta ja sen ehdokkaista v. 2019? |
238 |
|
|
|
Rovaniemen kirjasto tekee uutisen lähiaikoina sivulleen www.rovaniemi.fi /kirjasto. Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivulla https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ kerrotaan tämänvuotiset ehdokkaat ja äänestysaika 10.12.2018 - 20.1.2019.
Palkinnolla on myös facebook https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto
Tervetuloa lainaamaan ehdokaskirjoja!
|
| Mistä nettisivulta löytää kuinka iso on Euroopan nuorisotyöttömyys? Entä mistä löytää 1987 vuonna syntyneiden luottotietotieto tilasto? |
172 |
|
|
|
Euroopan nuorisotyöttömyyden tilastoja on Eurostatin työllisyystilastossa (kohdassa 1.1.1 Työllisyysaste sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan):
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Employment_statistics/fi#undefined
Alla olevalla sivulla on taulukko "Seasonally adjusted youth (under 25s) unemployment", jossa on lukuja nuorisotyöttömyydestä Euroopan maissa (2016 ja 2017).
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8094245/3-03072017-AP-EN.pdf/aced038e-2af1-4a7a-a726-7e8d20d840c0
Maksuhäiriömerkinnöistä löytyy tilasto ikäryhmittäin (ei kuitenkaan yksittäisen syntymävuoden mukaan) Asiakastiedon verkkosivulta (MAKSUHÄIRIÖTILASTOT Q1-2018):
https://www.asiakastieto.fi/... |