| Haluan tietoja avotakoista ja muista lämmitys laitteista jotka sopivat kesämökki käyttöön. |
766 |
|
13.2.2002 |
|
Lapin maakuntakirjastossa on tästä aiheesta mm.:
Makasiini-lehti 1985 no.5, s.88-92 (sisältää katsauksen ja arvion erilaisista kesämökille sopivista lämmittimistä).
Tekniikan maailma 1981 no.18, s.114-116 (esittelee avotakkoja)
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta asiasanoilla takat ja lämmityslaitteet.
Esim. Kodin tulisijat
Voit myös katsoa seuraavia internet-osoitteita:
www.asuntotieto.com/mokki/menetelmat/kesamokin_sahkoistys.html
www.biowatti.fi/fi/dat_pelletti_kayttokohteet.htm
|
| Mistä löytäisin lapinvöiden/helavöiden, nahkavöiden/tuppivöiden historiaa? |
965 |
|
11.2.2002 |
|
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys... |
| Mistä saan tietoja siitä, kuinka lasten piirustuksia tulkitaan? |
2146 |
|
21.11.2001 |
|
Lapin maakuntakirjastosta löytyi ainakin seuraavat teokset, joilla voisi päästä alkuun: Pauli Kallio: Pikkulasten ympyröitä, Sylvia Lindström: Elämänpuu - maailam lapsen silmin, Gunnar SAndberg: BArnets bildvärld. Lisää lasten piirustusten tulkinnasta voit etsiä Aurora-kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora ja Lapin yliopiston Hilla-kokoelmatietokannasta osoitteessa http://www.urova.fi
Voit hakea materiaalia seuraavilla asiasanayhdistelmillä: piirustukset ja lapset; piirustus ja lapset; kuvallinen ilmaisu ja lapset.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita kotimaisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, jotka ovat käytettävissä kirjastossa paikan päällä.
|
| Mitä tarkoittavat sanat vieska (esim.Yli-vieska), padas (esim. Padasjoki) ja pudas (Pudasjärvi). Mistä tämäntyyppistä tietoa löytyy? |
4275 |
|
16.7.2001 |
|
Tietoa sanojen merkityksistä ja taustoista löydät esim. Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta. Siinä todetaan esim. sanasta pudas: joen kapeampi haara, joka (saaren taitse) yhtyy takaisin pääjokeen tai matalan veden aikana muodostaa makkaranmuotoin pikkujärven.
Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa.
Padasjoen padas voi juontua murresanasta pade, jolloin se tarkoittaisi venevalkaman kivistä pengertä tai sitten polkua (tietä). Se voi olla kuitenkin myös pato sanan johdannainen.
|
| Kuinka kauan kestää kuusen kasvaminen siemenestä noin kaksi metriseksì? |
11962 |
|
25.6.2001 |
|
Kirjallisuudesta ei vastausta löydy, mutta Metsähallituksen kaksi asiantuntijaa vastasi samansuuntaisesti: Etelä-Suomessahyvissä olosuhteisa 10-15 vuodessa, Rovaniemen korkeudella hyvissä olosuhteissa 20-25 vuodessa.
Pekka.Nojd@metla.fi vastaa Metlan kasvukokeista, josta enemmän tietoa :
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/index.htm
Metsänhoitaja, joka on tehnyt kuusen kasvuun jollain tavalla liittyvästä aiheesta gradun,arvioi Etelä-Suomessa 2 metriseksi kasvun kestävän n. 10 (-15) vuotta. 20 vuotiaina kuuset ovat noin 10 m, eli vauhti kiihtyy...!
Olen pahoillani vastauksen viivästymisestä, osittain se johtui kontaktieni matkoista ja juhannuksesta.
Kesäisin terveisin
Seija Ålander
informaatikko
Lapin maakuntakirjastosta
|
| Mistä löytyy tietoa kirjailija Heikki Turusesta?? |
1018 |
|
11.5.2001 |
|
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän... |
| Runo äidille |
1905 |
|
8.5.2001 |
|
Runoja äideistä löytyy seuraavista teoksista: Suuri Värssykirja (Karisto 1997), Juhla on runojen aikaa (Karisto 1980), Ajatuksia äideistä, isisitä ja lapsista (WSOY 1988). Kirjoja voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
|
| Haluaisin löytää Oiva Arvolan "Lapsenpäästäjän saagan", Missähän kirjassa |
1387 |
|
21.4.2001 |
|
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
|
| Vuoden 1921 nimipäiväkalenteri |
1115 |
|
6.4.2001 |
|
Vanhoja nimipäiviä löytyy erilaisista kalentereista, esim. Suomen valtiokalenterista vuodelta 1921.
|
| Miten voisi löytyä kirja,kun en muista nimeä enkä tekijää? Kyseessä on sota-aiheinen kirja. |
949 |
|
2.4.2001 |
|
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
|
| Ketkä ovat kuvanneet Valkoinen peura elokuvan? |
741 |
|
2.4.2001 |
|
Elokuvan Valkoinen peura on ohjannut ja kuvannut Erik Blomberg.
|
| Elamankertatutkimus kuvaamassa keski-ikaisen naisen identiteetin kehittymista/muotoutumista saamelaisen yhteiskunnan kulttuurisissa muutoksissa 1930-2000 |
1074 |
|
27.3.2001 |
|
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
|
| Mistä voisin tarkistaa, onko joitakin englanninkielisiä kirjoja suomennettu vai ei? |
728 |
|
6.3.2001 |
|
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
|
| Haen Ollin pakinaa joka käsittelee Hamletia. Mistä pakinakokoelmasta tällainen löytyisi? |
1235 |
|
22.2.2001 |
|
Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
|
| Paljonko kaikkiaan mahtoi olla jäseninä legendaarisessa Viisasten kerhossa, joka kokoontui vuosina 1945-1995? Ketkä toimivat puheenjohtajina sekä ketkä olivat… |
3291 |
|
22.2.2001 |
|
Viisasten kerhon puheenjohtajina toimivat Tauno Rautiainen (1945-1962), Esko Kivikoski (1963), Teppo J. Suonperä (1964-1973), Kauko Saarentaus (1973-1983), Jyrki Otila (1983-1989, Kauko Saarentaus (18´989-1990) ja Jorma Lindfors (1990-1995).
Viisasten kerhon 50-vuotis juhlaistunnossa ja samalla viimeisessä lähetyksessä olivat paikalla Keijo Virtamo, Erik Toivanen, Pertti Jotuni, Antero Manninen, Kyösti Kiiskinen, Kauko Saarentaus sekä Kirsti Rautiainen muistelemassa kerhon alkuaikoja.
Viisasten kerhon tarkkaa osallistujamäärää en pysty sanomaan, muuta kuin että ohjelmaan tekoon on osallistunut monikymmenpäinen joukkio.
Viisasten kerhon historiaa löytyy kirjasta nimeltä Viisasten kerhon 1500 parasta kysymystä (WSOY 1995), johon Saarentaus,... |
| Olen lukiolainen ja tehtäväksemme annettiin romaaniprojekti. Pääti käsitellä nuortenkirjallisuutta ja luin kaksi nuorten romaania. Tarvitsisin vielä tietoa… |
868 |
|
22.1.2001 |
|
Tutustu Ismo Loivamaan teokseen Nuortenkirjan villit vuodet: nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990-luvun alussa (Cultura, 1996). Kirjastosi tietokannasta Aleksi voit etsiä myös lehtiartikkeleita, joista tässä vinkkinä yksi: Helena Ruuskan artikkeli "Oma napa on nuortenkirjan dynamo - nuortenkirjan maailma on tavallinen ja totinen" löytyy Suomen Kuvalehdestä nro 47/2000 s. 44-45. Tutustu myös Internetissä Makupaloihin osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ Makupalojen linkkien kautta pääset tutustumaan yksittäisiin nuortenkirjailijoihin.
|
| Onko olemassa teoksia, joihin olisi koottu tietoja kaunokirjallisuuden klassikkoteoksista, esim. yleiskuvaus tapahtumista ja päähenkilöt? Haluaisin saada… |
598 |
|
17.1.2001 |
|
Suosittelen Otavan v. 1957 julkaisemaa Maailman kirjat ja kirjailijat. Teokseta löytyy maaimankirjallisuuden pääteosten lyhyen kuvailun lisäksi myös taustatietoa kirjallisuudesta ja kirjailijoista.
|
| Miten kirjaston toiminta vaikuttaa minun, suomalaisen nuoren arkielämään ja miten itse voin vaikuttaa kirjaston toimintaan? |
862 |
|
12.1.2001 |
|
Kirjasto tarjoaa nuorelle yhden hyvän ja monipuolisen kanavan tutustua sekä omaan itseensä että ympäröivään maailmaan. Tähän kirjasto tarjoaa monenlaisia välineitä: kirjallisuutta, lehtiä, av-aineistoa, yhteyksiä ulkomaailmaan Internetin välityksellä. Omaa ajatusmaailmaansa voi peilata kaunokirjallisuudessa, kirjallisuuden kautta voi myös oppia ymmärtämään muita ja erilaisia ihmisiä. Tässä vain yksi näkökulma. Parhaiten voit vaikuttaa kirjaston toimintaa käyttämällä kirjastoa ja antamalla palautetta, niin ruusuja kuin risujakin!
|
| Ohjeet , millainen on ja miten tehdään portfolio |
3364 |
|
11.1.2001 |
|
Tässä portfolio-kirjallisuutta, josta uskoisin olevan Sinulle hyötyä opinnäytteen tekemisessä:
Häkönen, Pekka: Portfolio-käsikirja : ammattikorkeakouluopiskelijoiden ammatillinen kasvu. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto 1999.
Niikko, Anneli: Portfolio oppimisen avartajana. Tammi 2000
Portfolioita verkossa, Toimi. Pirjo Linnankylä et al. Koulutuksen tutkimuslaitos 1999
Myös näitä kannattaa tutkia:
Taube, Karin: Portfolio : oppimisen suunnittelu ja arviointi. Tietosanoma 1998
Portfolio: miten aloitin. FinRa 1996
Portfolion monet mahdollisuudet.Kasvatustieteiden tutkimuslaitos 1996
|
| Tarvitsen tietoa henkilöstä nimeltä Elsa Laula. Ruotsin saamelainen, joka vaikuttanut 1900-luvun alussa. Löytyykö hänestä kirjoitettuja kirjoja, artikkeleja,… |
124 |
|
19.10.2000 |
|
Saamelaisaktivisti ja uranuurtaja Elsa Laula Renbergistä (1877-1931) löydät tietoa esim. Vuokko Hirvonen. Saamenmaan ääniä, SKS 1999 (väitöskirja, myös saameksi)ja norjaksi Peder Borgen. Samenes förste landsmöte, 1997 (ISBN 82-519-1249-0)Teos mikä kertaa saamelaisten kansallisesta heräämisestä kertoo kyllä myös Laulasta. Myös artikkeleita, OTTAR-lehdessä. Kaukopalvelun kautta saatavissa Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto/Saamelaiskirjasto
Huom. myös nettiyhteydet aineistorekisteriin:
http://lapponica.rovaniemi.fi
http://www.rovaniemi.fi/aurora
|
Kysy kirjastonhoitajalta
