| Löytyykö miltään cd:ltä tai netistä pelkkää sävelmää Jussi Rasinkankaan Tapio-kappaleeseen? |
193 |
|
|
|
Jussi Rasinkankaan säveltämän ja Juhani Konolan sanoittaman Tapio-laulun soitettu versio löytyy dvd-levyltä Lasten musaboxi : karaoke Vol. 1 (MTG, 2008).
Saatavuus Outi-kirjastoista.
|
| Hain kirjastosta Antti Virmavirran lukeman Kalevala äänikirjan. Pettymyksekseni totesin, että Virmavirta todellakin lukee Kalevalan, eikä suinkaan laula. … |
372 |
|
|
|
Kalevala on inspiroinut monia säveltäjiä ja muusikkoja. Esimerkiksi Lyra All Stars on tehnyt Kalevalan tarinoihin pohjautuvan levyn.
Aiheeseen liittyviä tallenteita löytyy hakemalla verkkokirjastosta Kalevalalla ja rajaamalla haun cd-levyihin. |
| Äidin siskon poika, minun pojalleni.?! |
398 |
|
|
|
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen.
Mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi tämän taulukon.
|
| 70 luvulla oli Rovaniemellä laulaja nimeltä Patrik, teki ainakin yhden single levyn, Pantiin mies rautoihin. Oli kuulema Chrisse Johanssonin sanoitus. |
753 |
|
|
|
Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti.
Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt.
Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974
Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa
|
| Paljonko yleensä hevoset painavat ja mikä on niiden säkäkorkeus |
4887 |
|
|
|
Hevosen paino ja säkäkorkeus riippuu sen koosta ja rodusta. Aikuinen ratsuhevonen painaa keskimäärin 500 kg, mutta raskaat kylmäveriset hevoset voivat painaa 1 200 kg. Miniatyyrihevosrodut eivät ylitä edes aikuisina 50 cm korkeutta, kun esimerkiksi shirehevoset voivat olla jopa kaksi metriä korkeita.
Lähteet:
Hevostietokeskus
Wikipedia
|
| Serkusten lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, mutta onko mitään erityistä nimitystä pikkuserkun ja serkun välillä, eli miksi kutsun pikkuserkkuni vanhempia? |
2364 |
|
|
|
Pikkuserkkujen vanhemmat ovat äidin serkkuja tai isän serkkuja. Varsinaista erillistä nimitystä heistä ei yleiskielessä ole.
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Siellä mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi oheisen taulukon:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
|
| Voiko Oulun kirjastosta lainata iskuporakonetta? |
282 |
|
|
|
Oulun kaupunginkirjastosta ei voi lainata iskoporakonetta. |
| Voiko lainatun kirjan palauttaa toiseen kirjastoon, kuin mistä se on haettu? |
921 |
|
|
|
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa |
| Pyhäjärvellä Pyhäjoessa on Kuppaankoski ja lähistöllä Kuppaanmäen kallio sekä talonnimiä Iso Kuppaa ja Pikku Kuppaa ( Iso Kupas ja Pikku Kupas ). Mitä… |
140 |
|
|
|
Sanalle kuppaa ei löytynyt suoranaista merkitystä, mutta sana kupias on tarkoittanut päällysmiestä, kylänvanhinta. Paikannimien taustalla voi olla jonkinlainen henkilöyhteys. |
| Löytyykö Pave Maijasen Ikävä-kappaleeseen nuotteja jostain nuottikirjasta? |
680 |
|
|
|
Pave Maijasen Ikävä-laulun nuotit löytyvät nuottikokoelmista 101 suomipopin klassikkoa sekä Suuri pop-toivelaulukirja 4.
|
| Miten vauvojen ja pienokaisten hygenia on hoidettu 40-luvulla ja sitä ennen? Milloin harsovaipat tulivat käyttöön? |
498 |
|
|
|
Armas Ruotsalaisen teoksen Nuoren äidin kirja (1948, 9. uud. p.) mukaan vauvoilla on käytetty 1940-luvulla alusriepua. "Edullista on tehdä alusrievut pehmoisiksi kuluneesta, vanhasta liina- tai pumpulikankaasta, sillä semmoinen ei paina pienokaisen ihoa, kuten uusi ja vielä kankeahko kangas."
Kehdoissa on käytetty ennen vanhaan myös kosteutta imeviä lampaantaljoja ja olkia ja kehdon pohjassa on ollut reikiä tai kouru, joista pissa on päässyt valumaan pois.
Ensimmäiset kertavaipat kehitettiin 1940-luvulla. Tarve kangasvaippojen korvaamiselle muilla materiaaleilla juontui siitä, että sota-aikana puuvillalle oli tärkeämpää käyttöä. Ruotsissa kehitettiin 1940-luvun alussa kreppiselluloosaa oleva tyyny, jota käytettiin muovihousujen sisällä.... |
| Mikä oli Oulun kaupungin teatterin nais näyttelijän sukunimi ? Etu nimi oli Ritva ja aika oli 60 luvulla . Yhtä aikaa teatterissa näytteli Kaija Siikala ,Mauri… |
408 |
|
|
|
Teoksen Oulun Teatterinaiset ry 1958-1998 mukaan näyttelijä Ritva Numminen on näytellyt Oulun kaupunginteatterissa 1960-luvulla. |
| Kirjassa Kuudes lukukirjani (WSOY 1959) on J. J. Wecksellin runo Eespäin!, jonka on suomentanut Topi Kallio. Löytyykö suomentajasta henkilötietoja? |
150 |
|
|
|
Teoksessa Kuka kukin on (1954) mainitaan turkulainen taloustieteen professori Topi Kallio (s. 1884), joka vaikutti myös Porthan-Seurassa, mutta aivan täyttä vahvistusta sille, että kyseessä olisi juuri Wecksellin runon suomentaja, en valitettavasti löytänyt. |
| Tiedän etää valaitapyydystettiin niiden ravojen takia mutta syöivätkö valaanpyyntäjät valaan lihaa? |
389 |
|
|
|
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:
Yle: Valasjahti ennen ja nyt
Wikipedia: Valaanpyynti
|
| Onko Kiimingin kirkoissa paanukatto? |
216 |
|
|
|
Kiimingin kirkossa sekä kirkon kellotapulissa on paanukatot.
Kiimingin seurakunnan rakennuksista voi lukea lisää seuraavista lähteistä:
Museovirasto | Rakennusperintö | Kiimingin kirkko
Hannu Pelkonen: Kiimingin seurakunnan historia (1981) |
| Mistä löytäisin romantiikan ajan englantilaisrunoilijoiden (Tennyson, Byron ym.) suomennettua tuotantoa? Kirjaston haku löytää vain joitain englanninkielisiä… |
241 |
|
|
|
Oulun pääkirjastosta ja lähikirjastoista löytyy suomennettuja runokokoelmia esimerkiksi William Wordsworthilta, Lordi Byronilta, P. B. Shelleylta ja John Keatsilta. Kirjailijoiden nimiä klikkaamalla pääset teosten saatavuustietoihin. |
| Onko Suomessa alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? |
688 |
|
|
|
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen... |
| Kuka on tehnyt Kenttätien kerrostalojen Reliefit Oulussa. |
293 |
|
|
|
Oulun Kenttätiellä sijaitsevien talojen ulkoseinissä olevat reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Jorma Parkkari.
Lähde: RY Rakennettu ympäristö: Ainutlaatuinen kiinteistötaideilmiö Oulussa |
| Haluaisin löytää mummoni useasti siteeraaman runon. Runossa kerrotaan siitä, kuinka Jeesus kääntyy "vuohien" ja "akanoiden" puoleen ja ilmoittaa, että näille… |
168 |
|
|
|
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972). |
| Kenen kappaleessa lauletaan: Maailman kaunein nainen punainen puku yllään? |
825 |
|
|
|
Kyseessä on Markku Aron esittämä laulu Maailman kaunein nainen. Laulu julkaistiin 1996 Aron albumilla Rakkauden toukokuu. Siteerattu virke on laulun kertosäkeestä.
Kappaleen tiedot Ylen Fono-tietokannassa. |