| Runo Pohjanmaasta, jossa on hyvä hengittää, elää ja kuolla. Jotain tähän tapaan. |
156 |
|
18.3.2022 |
|
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
|
| MIstä löytäisin tietoa Muranon lasiesineistä? Lähemmin kiinnostaa -70 tai -80 luvulla tehdyt lasilinnut. |
47 |
|
3.3.2022 |
|
Muranon lasiesineistä löytyy Kirkes-kirjastoista vain muutama kirja, mutta ne ovat näyttelyjulkaisuja Suomessa pidetyistä näyttelyistä enkä pääse nyt tarkistamaan onko niissä esitelty juuri lasilintuja. Kirjastonhoitajalta Muranon lasista on kysytty aikaisemminkin: Onko kirjaa josta löytää italialaisen muranon lasitehtaan maljakot kuvina...1940 luvulta.... | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi). Vastauksessa mainittu teos Venini : catalogue raisonné 1921-1986 saattaisi sisältää ainakin Veninin lasitehtaalla vuoteen 1986 mennessä tehdyt lasilinnut. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen.
Jos aiheeseen perehtyminen kiinnostaa, suosittelen retkeä Riihimäelle Suomen Lasimuseon kirjastoon. Siellä on runsaasti materiaalia Muranosta ja... |
| Olisiko mahdollista saada kattava lista Usbornen SUOMENNETUISTA kirjoista? Suomessa Usbornen kirjoja ilmeisesti julkaisee useampi kustantaja, eikä pelkällä… |
57 |
|
21.2.2022 |
|
Valitettavasti alkuteoksen kustantajaa ei tallenneta kirjojen luettelointitietoihin, joten tällaisen listan muodostaminen on mahdotonta. Alkuteoksen nimi sen sijaan tallennetaan, joten alun perin englanniksi julkaistujen teosten kohdalla voit tehdä haun englanninkielisellä nimellä ja saada hakutulokseen myös teoksen suomennokset (tai muut käännökset). Esim. hakemalla nimellä "The Usborne book of the Moon" Kirkes-Finnasta saa vastaukseksi sekä englannin- että suomenkielisen teoksen. Näin voit ainakin yksittäisten teosten kohdalla tarkistaa, onko kirja olemassa myös suomeksi. |
| Mikä on sutipurikka? Utajärvellä on senniminen partiopoikalippukunta. |
115 |
|
17.1.2022 |
|
Sutipurikka, myös sutinpurikka tai supurkka, tehtiin kuusennäreestä uittohaan eli keksin yläpäähän estämään esimerkiksi näönmenetystä tai muita onnettomuuksia sekä keksin luisumista ja putoamista jokeen. Sutipurikoista on joitakin kuvia Finnassa:
sutinpurikka | Hakutulokset | Finna.fi
Helsingin yliopistossa on tehty vuonna 2014 Utajärven kirkkoherra Mauno Koivunevaa käsittelevä pro gradu -työ, josta käy ilmi, että juuri Koivuneva ehdotti partiopojille nimeä "sutipurikat" Paimenpojan kierroksilta -pakinassaan vuonna 1967:
Julistusta ja palvelua kirkossa, syrjäkylillä, metsäkämpillä, uitoissa, poroerotuksessa : Mauno Koivuneva Utajärven kirkkoherrana 1953-1971 (helsinki.fi)
Sutinpurikka mainitaan myös Ylen tukkilaiskulttuuria... |
| Onko tanskandoggi Marmadukesta kertovaa sarjakuvaa julkaistu suomeksi? |
88 |
|
14.1.2022 |
|
Kansalliskirjaston Fennicassa eli suomalaisen julkaisutuotannon tietokannassa ei ole Brad tai Paul Andersonin nimellä julkaistuja teoksia. En löytänyt Marmadukea myöskään sanomalehdissä julkaistujen strippisarjakuvien luetteloista tai tunnetuimpien sarjakuvasyndikaattien listoilta. Tom Deyn ohjaama Marmaduke-elokuva vuodelta 2010 on sen sijaan ilmestynyt suomeksi dubattuna, ja se on lainattavissa kirjastosta.
Julkaisen tämän vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivulla, jos jollain lukijoistamme sattuisi olemaan tarkempaa tietoa Marmadukesta.
|
| Yritän selvittää nimeä satukirjalle, jota äitini luki kuin olin pieni. Tämän on täytynyt olla joskus 70-luvun lopulla tai ihan 80-luvun alussa |
107 |
|
15.12.2021 |
|
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan. |
| Vähentääkö pankkitilille maksettava kirppismyynti saajan toimeentulotukea ja jos, niin koko oman käytetyn tavaran myynnistä saatava rahako? Onkohan… |
502 |
|
18.10.2021 |
|
Kelan sivuilla kirpputorimyyntiä koskevaan kysymykseen on vastattu näin:
Toimeentulotuessa huomioidaan kaikki saatu tulo nettomääräisenä — riippumatta siitä, onko tulo verollista vai verotonta. Kaikki tulot täytyy siis lähtökohtaisesti ilmoittaa toimeentulotuen hakemuksella.
Jos tulo on vain vähäinen, sillä ei ole vaikutusta toimeentulotukeesi.
Vähäiseksi tuloksi katsotaan yksin asuvalta enintään 50 e/kk ja perheeltä enintään 100 e/kk. Tätä pienemmät myyntitulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa, tulona huomioidaan vain ylimenevä osa.
Eli jos asut yksin ja saat kirpputorilta tuloa yli 50 euroa kuukauden aikana, yli menevä osa vähentää toimeentulotuen määrää. Perheellisellä... |
| Mistä löytäisin dokumentin Norjalaisesta ikivanhasta heinäharavatehtaasta. Oli toiminnassa muutama vuosi sitten näin tämän teeveessä. Puusta valmistettiin ja… |
112 |
|
4.8.2021 |
|
Voisikohan kyseessä olla Yle Areenasta löytyvä Spillingin puuverstaalla (https://areena.yle.fi/1-4149306). Dokumentin alkuperäinen nimi "Spilling rivefabrikk" tarkoittaa Spillingin haravatehdasta, ja ohjelmassa esitellään tehtaan tiloja sekä puuharavan valmistusta. |
| Mikä norjan (bokmålin) sanakirja olisi paras apu, kun tavoitteena on lukea 40-luvulla kirjoitettua filosofista tekstiä? Pystyn lukemaan englantia hyvin,… |
166 |
|
24.5.2021 |
|
Käytännössä mikä tahansa norja-suomi-sanakirja sisältää hakusanoja ensisijaisesti bokmåliksi (kirjanorja) ja jonkin verran myös nynorskiksi (uusnorja), joten sellaisella pääsee alkuun. Sama koskee norja-englanti-sanakirjoja, koska kirjanorja on Norjassa käytetyistä kirjakielistä yleisempi (n. 90% norjalaisista käyttää sitä kirjoittaessaan) ja kansainvälisesti myös se kieli, jota ulkomaalaisille opetetaan norjan kielen kursseilla.
Myös tanskan sanakirjasta saattaisi olla jossain määrin apua, sillä kirjanorja on kehitetty aikoinaan yhteisen tanskalais-norjalaisen kirjakielen pohjalta. 1940-luvulla kirjoitetun norjan kirjoitusasu voi jopa tuntua "tanskalaisemmalta" kuin nykypäivänä, eivätkä sanat välttämättä löydy enää täsmälleen samalla... |
| Olen etsinyt netistä joskus 2000-luvulla julkaistua kuvatietokirjaa lapsille maapallokäsityksestä. Löysin aikoinaan kirjastosta lasten osastolta ja… |
127 |
|
18.5.2021 |
|
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja. |
| Löytyisikö kirjaa/artikkelia joka käsittelee aihetta: internaattipedagogiikka? |
1194 |
|
28.1.2008 |
|
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :... |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Arminen? mistä nimi on peräisin? |
1697 |
|
25.1.2008 |
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan kirja Sukunimet antaa Armisesta seuraavat tiedot:
nimi on saattanut kehittyä miehen etunimestä Arminius, joka on latinalaistettu muoto saksalaisesta nimestä Herman. Epätodennäköisempi vaihtoehto on, että nimi olisi kehittynyt naisennimestä Armida.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Herman -nimi tulee muinaissaksalaisista sanoista heri=sotajoukko ja man=mies, siis Herman=sotilas.
Arminen on kaakkoissuomalinen sukunimi ja sitä on esiintynyt Karjalan kannaksella ja Suur-Lappeen alueella. Lappeella Armilan kylässä on ollut Armisia jo 1540-luvulla.
|
| Onko teillä lapsen aika kiina kieli kirja? |
869 |
|
8.10.2007 |
|
Valitettavasti kirja ei löydy kiinan kielellä.
|
| Kuinka käännetään latinaksi pikku piru? |
925 |
|
27.8.2007 |
|
'Piru'-sanalla lienee useitakin vastineita, selkein ehkä kreikan kielestä lainautunut diabolus.
Suoraan kääntämällä saisimme
diabolus parvus 'pieni piru'
Luultavasti sattuvampi vastine olisi johdoksella muodostettu deminutiivi (vähennyssana), johdos voisi olla esim. -ulus, siis
diabolulus
Tämä sana ei löydy sanakirjoista, vaan se on muodosteltu kirjan
Bendz, Gerhard
Latin för medicinare. - 2. uppl. - 1952.
antamien sananmuodostusohjeiden mukaan.
|
| Millainen on fantasiakirjallisuuden historia? |
6076 |
|
8.9.2006 |
|
Niklas Bengtssonin Mielikuvituksen rajaton riemu –kirjan mukaan ei-realistinen kirjallisuus, joka hallitsi 1700-lukua edeltävää kirjallisuutta, jakautui 1800-luvulta alkaen kolmeen osaan. Näistä kehittyivät science fiction, kauhukirjallisuus ja fantasiakirjallisuus. Tästä Bengtssonin kirjasta löytyy muutaman sivun pituinen fantasiakirjallisuuden historian esittely.
Myös teoksissa Fantasian monet maailmat (toim. Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi, Urpo Kovala) ja Ihmeen tuntua: näkökulmia lasten ja nuorten fantasiakirjallisuuteen (toim. Anne Leinonen ja Ismo Loivamaa) on tietoa fantasiakirjallisuuden historiasta. Kaikki kolme kirjaa ovat Mäntsälän kirjaston kokoelmissa.
|
| Miten löydän kiinalaisin kirjaimin sanan äiti? |
1093 |
|
8.9.2006 |
|
Kiinan kieltä kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä, jotka ovat itsenäisiä, tietyn käsitteen ilmaisevia yksiköitä. Varsinaisia kirjaimia siinä ei ole. Kiinan kielestä on tässä palvelussa kysytty usein ennenkin, aiemmat vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun kiinan kieli. Mm. näistä linkeistä löydät lisätietoa:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
|
| Mitä fantasiaelokuvia on olemassa? |
2043 |
|
7.9.2006 |
|
Outi Merisalo kirjoittaa teoksessa Totutun tuolla puolen (toim. Blomberg, Hirsjärvi ja Kovala), että fantasia oli olennainen osa jo elokuvan esihistoriaa. 1700-luvulla käytettiin monenlaisia visuaalisia keinoja illuusion luomiseksi. Hänen mukaansa fantasian toi elokuvaan Georges Melies, jonka ensimmäinen tiedefantasiafilmi oli suomenkieliseltä nimeltään Matka kuuhun (1902).
Nykyajan fantasiaelokuvia on paljon. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta, Harry Potter ja Narnia –elokuvat ovat fantasiaelokuvia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen fantasiaelokuvista saat luettelon kirjoittamalla aihehakuun fantasiaelokuvat:
http://www.helmet.fi/search*fin/d
Verkkotietosanakirja Wikipediasta saa tällaisen luettelon fantasiaelokuvista:
http://fi.... |
| Ketä tai mitä Neiti Etsivä ja arkkujen salaisuudet kirjan kansikuva esittää? |
736 |
|
1.8.2006 |
|
Neiti Etsivä ja arkkujen salaisuudet -kirjan kansikuvan (vuoden 1995 painos) on tehnyt kuvittaja Pentti Kareinen. Kannessa on kaksi tyttöä ja avoin arkku; taustalla näkyy vanha talo. Kuvittajat käyttävät työssään taiteilijan vapautta. Usein kuva kuitenkin liittyy jollakin tapaa kirjan tapahtumiin, mutta katsojan tulkittavaksi jää, keitä tai mitä kuva esittää.
|
| Mikä on paimensukuinen suomenlapinkoira? |
934 |
|
7.7.2006 |
|
Paimensukuisilla lapinkoirílla tarkoitetaan sellaisia lapinkoira-rodun edustajia, jotka polveutuvat vanhoista, tunnetuista työkoirasuvuista. Niiden katsotaan olevan lähimpänä vanhaa Tunturi-Lapin paimenkoirakantaa sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Tarkempaa tietoa sekä paimensukuisten lapinkoirien taustasta että nykytilanteesta löydät niitä harrastavan seuran kotisivuilta, osoitteesta http://www.paimensukuinen.fi/.
|
| Sano katkelma William Shakespearen näytelmästä, Romeo ja Julia. |
3236 |
|
7.4.2006 |
|
William Shakespeare: Romeo ja Julia. Suom. Yrjö Jylhä. 1955. Katkelma sivulta 42.
Romeo: (Julialle.) Jo saastuttaa tää käsi halpa, vajaa tuon pyhäkön, se synti hurskas on: mun huuleni, kaks pyhiinvaeltajaa, sovinnoks tarjoo kainon suutelon. Julia: Kätenne jättäkää jo syyttämättä, vain tavan hurskaan täyttänyt se on; mies hurskas koskettaa saa pyhän kättä, ja kädenanto korvaa suutelon.
|
Kysy kirjastonhoitajalta