Millainen on Ahvenanmaan asema NATO:ssa? 146
11.4.2023
Ahvenanmaa on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja saaria ei saa linnoittaa. Jos Ahvenanmaahan kohdistuu sotilaallinen uhka, Suomella on velvollisuus puolustaa saaria:
1/1922 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
24/1940 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Ahvenanmaan erityisasema - Ulkoministeriö (um.fi)
Jukka Tarkan uudehkossa teoksessa Ahvenanmaan aseman sopimustaustaa avataan tarkemmin:
Tarkka, J. (2020). Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo.
Suomen Nato-jäsenyys ei suoranaisesti vaikuta Ahvenanmaan asemaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina:
Demilitarisoitu Ahvenanmaa ei ole nykyaikaa, sanoo kansanedustaja - Politiikka |...
Mikä on joukko-osasto, kun mies on määrätty vakinaiseen palvelukseen v. 1919 ja joukkona on K.J.P.? Mies siirretty v. 1920 K.L.R:tiin eli mihin? Lkp:a varten… 298
30.3.2023
KJP lienee tässä yhteydessä Kaartin jääkäripataljoona ja KLR Käkisalmen läänin rykmentti, PJP puolestaan Pohjanmaan jääkäripataljoona. Lyhenteet löytyvät Kansallisarkiston sotilaslyhenneluettelosta. Näistä joukoista löytyy monenlaista tietoa Kansalliskirjaston digitoimista aikalaislehdistä:
Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kantakortin sivulla 5/6 on nähdäkseni joukko-osaston kohdalla mainittu Esik./Er.P.8., eli tieto on todennäköisesti siitä otettu kaatuneiden tietokantaan. Samalla sivulla näkyvään diagnoosiin en osaa ottaa heikolla latinan tuntemuksellani kantaa, mutta diagnoosissa mainittu "regio lumbalis" viitannee juuri alaselkään ja lantion seutuun.
Mitähän tarkoitti jatkosodan aikaisessa lääkäriterminologiassa B56. 118
30.3.2023
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Tarvitsisin tietoa venäläisistä Porissa 1714. 112
28.3.2023
Ison vihan ajasta Porissa kerrotaan teoksissa Porin historia II ja Porin kaupungin historia, jotka ovat saatavilla sähköisinä. Teoksissa mainitaan venäläisten pääjoukon, kahdeksan rykmenttiä, olleen neljän kuukauden ajan talvella 1713-1714 Porissa. Pääosa miehitysjoukoista poistui kaupungista tammikuun lopulla 1714 edetäkseen Pohjanmaalle, jossa käytiin helmikuussa Napuen taistelu.
J.O. Hannulan teoksessa Napuen taistelu (Sotakorkeakoulun upseerikerho 1929) mainitaan että taisteluun osallistui operaatiokelpoisessa kunnossa olevat osat kaikista Suomessa olevista joukko-osastoista, nim. 12 jalkaväkirykmentistä, 7 ratsuväkirykmentistä ja 2 eskadroonasta sekä kasakkojen pääosa. Taisteluvahvuus venäläisillä oli Hannulan mukaan n. 11,000 miestä...
Meillä tuli vanhojen koulukavereiden kanssa puhetta yhdestä opettajastamme, joka toimi opettajana 70-luvulla. Oli nimittäin oppilaiden keskuudessa silloin… 186
27.3.2023
Suomalaisista Waffen SS -vapaaehtoisista on Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n laatima matrikkeli, josta tiedon pitäisi löytyä:
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. 2. p. Veljesapu, 2013.
Matrikkeliteos on useiden kirjastojen kokoelmissa ja saatavissa oman lähikirjaston kautta.
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on listattu esim. Agricola-portaalissa.
Sota-aikaisesta palveluksesta löytyy tietoja myös kyseisen henkilön kantakortista, joista enemmän Kansallisarkiston sivuilta.
Haudattiinko talvi-, jatko- ja Lapin sodan sankarivainajat eri hautausmaille sen mukaan, kuuluiko ev.lut. vai ortodoksiseen seurakuntaan? Entä kirkkoon… 129
21.3.2023
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen...
Mitähän tarkoittaa, kun sotilas on siirretty koulutukseen Patj N:ään? Kyse marraskuusta 1944, alunperin ollut Jalkaväen Koulutuskeskus 15. Astunut sotaväkeen… 134
20.3.2023
Kyseessä on lyhytikäiseksi jäänyt Pataljoona Niemeläinen, josta jatkosodan virallishistoriikissa kerrotaan seuraavaa:
"Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen Kotijoukkojen komentajan alaiset muodostelmat, koulutuskeskukset ja sotakoulut siirtyivät Päämajan johtoon marraskuun 1944 loppuun mennessä. Koulutuskeskusjärjestelmä oli lähes kokonaan purettu ennen Päämajalle alistamista. VKoul.K 2:n tilalle oli 1.11. perustettu Päämajan käskystä Pataljoona N (Niemeläinen), johon kaikkien lakkautettavien koulutuskeskusten henkilökunta ja asevelvolliset oli siirrettävä. Tämäkin pataljoona lakkautettiin 30.11.1944 ja Kotijoukkojen komentajan alaiset jalkaväen ja tykistön aliupseerikoulut, Kaasusuojelukoulutuskeskus,...
Jos on rauhanajan palveluksesta vapautettu miespuolinen Suomen kansalainen niin mihin joutuu suorittamaan asepalveluksen jos Suomessa olisi julistettu sotatila… 1970
13.3.2023
Rauhan aikana palveluksesta vapautettu kuuluu asevelvollisuuslain 49 §:n mukaan varareserviin. Saman lain 87 § määrittelee, että rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai 26 §:ssa tarkoitettuun tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
Palveluspaikan palvelukseen määrätylle osoittaa puolustusvoimat.
Jos palvelukseen ei määrätä, esimerkiksi valmiuslain työvelvollisuutta käsittelevä 14 luku voi olla relevantti. Myös perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvollisuus on voimassa.
Asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaa aluetoimisto.
Lisätietoja myös puolustusvoimien verkkosivuilta:
https://puolustusvoimat.fi...
Missä päin Suomea järjestetään vapaaehtoinen maanpuolustus kurssi? Millon on seuraava kurssi? Miten sinne haetaan ja kuka voi hakea? 188
13.3.2023
Maanpuolustuskoulutus MPK järjestää erilaisia sotilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja monilla paikkakunnilla. MPK:n tarjoamiin koulutuksiin voi tutustua MPK:n verkkosivuilla. Kunkin kurssin tiedoista käy ilmi kuinka ilmoittautua, missä kurssi järjestetään ja kenelle kurssi soveltuu.
Kumpaa lakia Puolustusvoimat ja MPK noudattaa ja kumpaa lakia tässä pitäisi uskoa? Kuulun siviilivarantoon ja haluan reserviin. Siviilipalveluslain 100 §… 270
28.2.2023
Paluuta reserviin ei valitettavasti tässä tapauksessa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ole. Maavoimien esikunnasta tavoitettu asiantuntija selvensi asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
1) Siviilivarannosta ei paluuta reserviin nykyisen lain puitteissa
Siviilipalveluslain 100 §:ään viitaten, mahdollisuutta reserviin palaamiseksi ei valitettavasti ole, vaan se edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Vaihto siviilipalveluksesta asepalvelukseen on mahdollista vain kerran, mutta ei enää, jos siviili- tai täydennyspalvelus on aloitettu. Sama asia käy ilmi Aluetoimistojen verkkosivujen UKK -osiosta.
2) Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Sitoutuminen ei vaadi suoritettua asepalvelusta, kuten Vapaaehtoisesta...
Onko Suomen rajavyöhyke itärajaa vasten vain Suomen erikoisuus, vai onko muuallakin sellaisia rajoilla? 97
27.2.2023
Hieman vastaavia ratkaisuja, joissa liikkumista melko leveällä valtioiden tai osapuolten välisellä rajavyöhykkeellä on huomattavasti rajoitettu, ovat esimerkiksi Koreoiden välinen demilitarisoitu vyöhyke ja Kyproksen poikki kulkeva demarkaatiolinja.
Kenellä suomalaisella oli korkein Schutzstaffel-sotilasarvo? 266
21.2.2023
Korkeimmalle SS-hierarkiassa kohonnut suomalainen oli jääkärieverstiluutnantti, SS-Oberstumbannführer Kalervo Kurkiala. SS-sotilasarvo vastasi suomalaista everstiluutnanttia.
Lähteitä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001933444.html
https://teologia.fi/2017/01/religion-nationalism-och-fascism-i-kalervo-kurkialas-krigsdagbok/
Kurkialasta ilmestyi viime vuonna Andre Swanströmin laatima elämäkertateos:
Swanström, A. (2022). Valkoisen uskon soturi: Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala. Atena.
Miksei Suomen vanhoissa sodissa tehtyjä murhia vieläkään tutkittu loppuun asti, kun laissa lukee "murha ei vanhene koskaan"? Voiko lain tulkita niin, että… 208
10.2.2023
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,...
Onko netissä tiedostoa, josta tavallinen ihminen voisi etsiä sotasurmat-sivustoa tarkempaa tietoa sisällissodassa menehtyneiden viimeisistä vaiheista? Siis… 298
7.2.2023
Sähköisesti saatavilla olevaa aineistoa voisivat olla lähinnä Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit, jotka on digitoitu ja jotka ovat luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Aineisto alkaa vasta toukokuun lopusta 1918, joten varsinaisissa sotatapahtumissa menehtyneistä näistä ei löydy tietoa. Varhemmin keväällä punaisella puolella menehtyneistä on todennäköisesti vähemmän tietoa.
Lisätietoja sisällissodan aineistoista Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa:
Teema: Sisällissota 1918
Laajemmin erilaisten kenttä- ja pikatuomioistuinten toimintaa kuvataan Marko Tikan väitöskirjassa:
Tikka, M. (2018). Kenttäoikeudet: välittömät...
Onko totta, että lievimmin kehitysvammaisia on ollut tai on yhä mukana sodissa? Entä muilla tavoin vammaisia miehiä, joilla on esimerkiksi autismi kirjon… 166
6.2.2023
Aivan varmasti näin on historian saatossa käynyt. Ehkä tunnetuin ja tutkituin tapaus voisi olla Vietnamin sodan aikainen Project 100,000 -ohjelma, jossa Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen värvättiin normaalisti palvelukseen kelpaamattomia miehiä. Projektista löytyy lisätietoa ja lähteitä esim. Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Project_100,000
Suomessa aiheesta on Eljas Siron Helsingin apukoulun oppilaiden suoriutumista asepalveluksesta ja sodanaikaisesta palveluksesta koskeva tutkimus vuodelta 1958:
Siro, E. (1958). Kouluiässä ilmenevä lievä vajaamielisyys ja palveluskelpoisuus armeijassa: Tutkimus Helsingin kaupungin apukoulua käyneiden poikien palveluskelpoisuudesta. Jyväskylän yliopistoyhdistys ja Kasvatusopillinen...
Mitä tarkoittaa palveluskelpoisuusluokka AII L.T.O. 63 a 340
6.2.2023
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
-15.11.1939 Sotilaskantakortti Päätös, myönnän lykkäystä vuoteen 1940 LTO E8 a (Vähän epäselvä merkintä) -16.03.1940 Sotilaskantakortti Palv. kelp. B II 81 a… 201
6.2.2023
Vuoden 1935 LTO:n perusteella 8a merkitsee seuraavaa:
8. Nivelreumatismi (Polyarthritis rheumatica)
a) äkillinen, helposti uusiutuva (kolmen viime vuoden aikana esiintynyt)
E viittaa tilapäisesti kelpaamattomaan, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleeen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi.
81a:n merkitsee saman lähteen mukaan seuraavaa:
81a. Toinen alaraaja 3-5 cm lyhyempi; edellä mainitut viat lievempinä , kuitenkin niin että huomattavasti haittaavat kävelyä.
B II merkitsee apupalvelukseen kelpaavaa toisen II luokan apumiestä, joka määrätään tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana.
Onko Suomessa tietoja suomalaisista, jotka osallistuivat Krimin sotaan 1853-1856? 119
30.1.2023
Hyvä johdatus aiheeseen ja aiempaan kirjallisuuteen on Eero Auvisen väitöskirja vuodelta 2015:
Auvinen, E. (2015). Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset: Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin. Turun yliopisto.
Sodan aikana palvelleista suomalaisista löytyy arkistoaineistoa Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston autonomian ajan aineistoista löytyy lisätietoja Arkistojen Portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Autonomian_aika_.281809-1917.29
Mitä tarkoittaa sotilaskantakortissa merkinnät "vapautettu LTO E 64 nojalla" ja palveluskelpoisuusluokitus "B2 65a"? 251
26.1.2023
Riippuu minkä vuoden kantakortista on kyse, mutta esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön merkitykset ovat seuraavat:
64. Keuhkopussin sairaudet (Affectiones pleurae). E-luokka merkitsisi tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
B II 65a. Vieras esine keuhkoissa (Corpus alienum pulmonis). Leikkaukseen soveltumattomat tapaukset, joissa esiintyy usein toistuva katarri tai lievähköjä oireita (kipuja), 1/2-1 vuoden kuluttua.
Nyt tuli kiperä tilanne kun mistään ei löydy tietoa tai kuvaa mikä tämä on ja missä sitä on käytetty. 351
18.1.2023
Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta.
Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä.
Kirjallisuutta:
Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo.
Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo.
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
