| Etsin seuraavia kirjoja kirjastosta: Kasvintuotanto 1 (Hyytiäinen-Hiltunen) ja Kasvintuotanto 2 (Hyytiäinen-Hedman-Partanen-Hiltunen), mutta en löytänyt niitä… |
1240 |
|
|
|
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
|
| Mistä runosta ovat seuraavat säkeet: Lauri Laatu poijukainen mahdoll. jatkuu miehen kantakaunokainen |
1022 |
|
|
|
Kyseinen runo on Kantelettaren kolmannessa kirjassa.
63. Äitin vaivan palkinto.
Lauri, laatu poiukkainen,
miehen kanta kaunokkainen,...
Suora linkki verkko-Kantelettareen http://www.tks.pp.fi/kanteletar/3.kirja/iii63.htm
|
| Etsin runoa: "minä sanon sinulle näkemiin äiti", Tuula-Maija Javanainen, Hyvää tätä päivää, |
1309 |
|
|
|
Tuula-Maija Javanaisen teoksia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseusun HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Esimerkiksi Javanaisen teoksia, Hyvää tätä päivää 1-3 on kuitenkin saatavissa muista yleisistä kirjastoista ja Varastokirjastosta.
Teidän kannatta ottaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi tilata teille kirjan kaukolainana, esimerkiksi Varastokirjastosta.
Frank-monihausta voitte tarkistaa mistä kirjastoista Javanaisen teoksia löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot
Myös Kansalliskirjaston kokoelmissa, lukusali käytössä, on Javanaiselta teokset Hyvää tätä päivää 1-3.
Kansalliskirjaston yhetystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
|
| Ollaanko suomentamassa muita Kathleen E. Woodiwiss`n tuotantoa kuin Shanna ja Liekki ja kukka. Mukavaa jos näin olisi. |
1940 |
|
|
|
Kathleen E. Woodiwissin suomennokset ovat 1970-luvulta, joten mitään suomennosten jatkumoa ei ainakaan ole. Toisaalta juuri nyt hän on taas ajankohtainen, koska hän kuoli juuri 6.7.2007.
Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä suoraan kustantajiin. Woodiwissin kirjojen suomennoksia ovat kustantaneet Otava http://www.otava.fi/ ja Tammi http://www.tammi.fi/
|
| Yritän etsiä erästä kirjaa, jonka luin vähän yli vuosi sitten, olisiko sitä mahdollista löytää Anjalankosken kirjastoista? Kirja oli siis paksu, oikein paksu… |
988 |
|
|
|
Kyseinen kirja - jonka tekijästä ei ole varmuutta - on Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Kirjan nimi tarkoittaa esipuheen mukaan metallimaljakko-luumunkukkaoksaa. Kirja oli tosiaan Kiinassa kielletty 1700-luvulta vuoteen 1912 asti.
Kirja löytyy niin Anjalankosken kuin Inkeroistenkin kirjastoista.
|
| Löytyykö nuotteja pianoon kappaleesta Satukirjan Sankari? |
1006 |
|
|
|
Kappaleen nuotteja ei löydy Kouvolan kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Yö-yhtyeen omalla kotisivulla/Kauppa nuottia on myytävänä: http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/index.htm
|
| Tiedustelen että onko saatavana televisiossa esitettävää Hovimäki-sarjaa videona? |
1358 |
|
|
|
Hovimäki-sarjaa on saatavana videona. VHS-kaseteilla on osat 1-44, joista lähes kaikki on myös Kouvolan kirjastossa. Tällä hetkellä ainakin osat 1-22 ovat hyllyssä. DVD-levyinä sarjaa saa myös, osat 1-11 on Kouvolan kirjastossa, ovat kuitenkin nyt lainassa.
|
| Löytyykö Sonata Arctica:n The Misery nuotteja pianoon? |
749 |
|
|
|
Sonata Arctican musiikkia en löytänyt nuottijulkaisuna.
Sonata Arctican kotisivulla, joka tosin
on englanninkielinen http://www.sonataarctica.info/site07/
on kuitenkin kitaratabulatuureja, myös kysymääsi The Misery-kappaleeseen. Valitse MISC - tabulatures ja saat eri albumien tiedot.
Sivulla on keskustelupalsta FORUM, jolla keskustellaan myös bändin musiikista ja nuoteista. Valitse FORUM - Sonata Arctica discussions - Questions about playing Sonata songs. Keskustelupalstan suomenkielisellä osalla en huomannut mainintoja nuoteista.
|
| Kuka on alunperin keksinyt sanat Nalle Puhin sadelauluun? Haluan varmistuksen, että se ei todellakaan ole A.A.Milne. Kirjasta Nalle Puh rakentaa talon löytyy… |
4906 |
|
|
|
Suomenkieliset sanat Bruno Jubelskyn säveltämään Nalle Puhin sadelauluun on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäisteksti Erik Olsoni ja Brita af Geijerstam.
Lähde: Suuri toivelaulukirja 10, Porvoo, 1996.
Suomeksi A.A. Milnen teoksen Nalle Puh Rakentaa talon ovat suomentaneet esimerkiksi Annikki Saarikivi (1949)ja Kersti Juva (1977). Kersti Juvan suomentaman kirjan runot on riimitellyt Panu Pekkanen.
Vertaamalla kirjojen ja Helismaan tekstiä huomaa niissä suurta yhtäläisyyttä. Helismaan tekstissä sataa vettä, mutta varpaat palelevat molemmissa.
PS. Kirjassa Nalle Puhin suosituimmat kertomukset, 2002, on kyseinen runo saanut nimekseen Ulkoilmalaulu.
|
| Olisiko suomenkielistä kaunokirjallisuutta Liettuasta , mm. Vilnasta. Ruotsin- ja saksankielinenkin käy. Muistelmat, matkakertomukset, kulttuuri-ym. historia… |
1852 |
|
|
|
Liettuaa koskevaa kirjallisuutta kannattaa hakea esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi/. Siinä voi edetä esim. käyttämällä kohtaa aihe, johon voi kirjoittaa sanan 'Liettua' (ruotsalainen aineisto löytyy sanalla 'Litauen'). Seuraavassa vaiheessa hakua voi rajata esim. kielen mukaan sivun alalaidassa olevasta kohdasta rajaa/järjestä hakua. Liettuankielistä kaunokirjallisuutta on käännetty suomeen hyvin vähän. Mainitsen tässä vain kokoelman 'Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja' (ilm. v. 1983) sekä satukokoelman 'Meripihkameren satuja' (1985). Muistelmiakin näyttää olevan vähän: Maria Rolnikaiten kirja 'En voi vaieta' (1966) kertoo Liettuan juutalaisten kohtalosta toisen maailmansodan aikana... |
| Etela-Suomen Kustannus Oy Lieto on painanut kirjasarjoja, mistä saisin listauksen niistä jotta voisin saada tarkennusta hakemaani kirjan nimeen tai ISBN… |
1077 |
|
|
|
Voitte hakea Etelä-Suomen Kustannus Oy:n julkaisemia kirjasarjoja Kymenlaakson kirjastojen yhteistietokannasta osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/, jossa Sanahaku-lomakkeella valitsette Hakusanaksi etelä-suomen kustannus ja Kirjastot-valikosta Kaikki. Saatte listan kirjoista (18 kpl), jotka löytyvät jostain Kymenlaakson kirjastosta. Jos listalla ei ole hakemaanne teosta, voitte etsiä muista kirjastoista. Kokeilkaa esim. Varastokirjaston Vaari-tietokannan tarkennettua hakua osoitteessa https://finna.fi
Hakusanaksi etelä-suomen kustannus. Hakutuloksena 24 teosta.
|
| Löytyykö mistään nuottia Anki Lindqvistin laulamalle laululle: Vanhan korpin varjo. |
2740 |
|
|
|
Laulu on alkuperäiseltä nimeltään Cotton fields, jonka Anki ja Cumulus esitti suomeksi Puuvillapellot-nimisenä. Puuvillapellot-nuotit löytyvät seuraavista teoksista: Musikantti 5-6 ja Suuri toivelaulukirja 16 (nimellä Cotton fields), joita molempia on saatavana myös Anjalankosken kirjastosta. Nuotti englanninkielisin sanoin on myös näissä teoksissa: Vispop 9 ja Creedence Clearwater Revival: Complete, jotka molemmat saatavana Kouvolan kirjastosta.
|
| Mitä kirjoja kirjailija Raisa Lardot on tehnyt? |
1970 |
|
|
|
Vepsäläissyntyinen kirjailija Raisa Lardot (o.s. Larjuškin, s. 17. tammikuuta 1938, Šoksu) tuli Suomeen kuusivuotiaana pakolaisena jatkosodan aikaan. Lardotin teokset ovat omaelämäkerrallisia ja kuvaavat naisena elämistä.
Lardot on julkaissut niin faktaa kuin fiktiotakin, romaaneista runoihin:
Hän jäi elämään (1973)
Silmänräpäys ja koko elämä (1975)
Ripaskalinnut (1978)
Ihmisen ääni (1979)
Taivas on kiinni tänään (1982)
Reumapotilaita (1983)
Sammakkoprinssi (1987)
Siskonpeti (1991)
Russa, russa! (1994)
Andy ja Vera (1997)
Syntinen Maria (2000)
Himosisustajan muistelmat aisti-ilottelua ja silkkilakanoita (2001)
Jäätyneet linnut putoavat oksiltaan (2001)
Pikku äiti (2003)
Eläimellisiä tarinoita (2006)
Lisätietoa: Kotimaisia nykykertojia 3,... |
| Haluaisin saada tietoa nimistä Daniel ja Jonatan mahdollisimman laajasti. Alkuperästä, merkityksestä jne. |
1854 |
|
|
|
Daniel tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on tuomarini”. Daniel oli yksi Vanhan testamentin neljästä ns. suuresta profeetasta. Myös Jonatan tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jahve on antanut”, ”Jumalan lahja”.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
|
| Mistä kokoelmasta on Saima Harmajan runo "Rannalla"? |
881 |
|
|
|
Harmajan runo "Rannalla" on runokokoelmassa "Huhtikuu", joka ilmestyi vuonna 1932.
|
| Etsin kirjoja, joissa päähenkilö päätyy kirjan lopussa itsemurhaan. Mieluiten klassikoja. Mitä osaisitte suositella? |
1563 |
|
|
|
Klassisessa kaunokirjallisuudessa itsemurha esitetään jostain syystä usein traagisten naissankarien ratkaisuna elämän ylitsepääsemättömiin ongelmiin.
Klassisia itsemurhaan päätyviä kirjallisuuden hahmoja ovat Anna Karenina Leo Tolstoin samannimisessä romaanissa sekä Rouva Bovary, Gustave Flaubertin intohimojen ja ristiriitojen repimä naispäähenkilö.
Tuoreemmista teoksista voisi mainita Jeffrey Eugenidesin romaanin Virgin suicides - kauniina kuolleet, jossa itsemurhaan päätyy kokonainen sisarusjoukko.
Klassikko on tietysti myös Johann Wolfgang von Goethen romaani Nuoren Wertherin kärsimykset, jossa onnettomasti rakastunut nuorukainen lopulta ampuu itsensä.
|
| Koska on Mariel nimisen tytön nimipäivä? |
2326 |
|
|
|
Mariel voi viettää nimipäivää 2.7. Nimi on yksi Marian muunnoksista.
Lähde: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (1992, Tammi)
|
| Minkä arvoinen on kolikko jossa lukee säästöpankkiviikko 1961, Lauri Kristian Relander jamuurissa on luku 1822? t: siivooja |
6834 |
|
|
|
Kyseistä mitalia tarjotaan netissä hintaan 2 euroa. Voit hakea itse lisätietoa netistä hakusanalla säästöpankkiviikko.
|
| Minkä arvoinen on hopeinen sadan markan juhlakolikko 1917-1992? t:siivooja |
5360 |
|
|
|
Hopeinen 100 mk:n juhlakolikko Itsenäinen Suomi 75 vuotta vuodelta 1992 arvioidaan 25 euron arvoiseksi seuraavassa teoksessa: Keräilijän opas. Suomen rahat arviohintoineen 2005.
|
| Mistä nimi Eemeli tulee ja mitä se tarkoittaa? |
13988 |
|
|
|
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Läheet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava
Vilkuna: Etunimet, Otava
|
Kysy kirjastonhoitajalta