| Haluaisin tietää, kuka on suomentanut Lars Huldenin runon Takkatuli? |
147 |
|
|
|
Hei!
Lars Huldenin runojen käännökset ovat pääasiallisesti Pentti Saaritsan käsialaa, niin tässäkin tapauksessa. Runo, joka alkaa sanoilla "Takkatuli on minun ystäväni", on ilmestynyt runokokoelmassa Återkommen från Atlanta (2005) ja suomeksi mm. teoksessa Hulden, Lars: Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006). |
| DT40. 04003 883110. Mikähän on vuosimalli? |
311 |
|
|
|
Hei!
Ilmeisesti kyseessä on Suzukin venemoottori. Suzukilla on jo 1980-luvulta lähtien sarjanumeron ensimmäinen numero kertonut vuosimallin viimeisen numeron, eli tässä tapauksessa vuosiluku päättyy numeroon 8. Vuosi voi siis olla 1988 tai 1998. Tämän sivuston mukaan: https://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt40.asp vuoden 1998 malleissa sarjanumerot lähtevät numerosta 04003-820016 ylöspäin, joten sen mukaan vuosi olisi 1998. Myös värikoodi kertoo vuosimallista (https://www.marinshopen.se/motorguiden/faststall-arsmodell/suzuki), joten siitä olisi mahdollista saada lisävarmistusta. Varmimman tiedon saat kuitenkin ottamalla yhteyttä Suzuki-maahantuojaan tai sen jälleenmyyjään, joiden yhteystiedot löydät... |
| Mitkä ovat hyviä romaaneja, joissa esiintyy kissa? |
1629 |
|
|
|
Tässä pieni listaus romaaneista, joissa kissa on merkittävässä osassa. Kirjat ovat eri genreistä, toivottavasti löydät näistä jotakin mukavaa luettavaa!Amory, Cleveland: Kissa, joka tuli jouluksi kotiinArikawa, Hiro: Matkakissan muistelmatBulgakov, Mihail: Saatana saapuu MoskovaanCapuzzo, Michael: Sydämeni kissaGrass, Günter: Kissa ja hiiriHerriot, James: Elämäni kissat (novelleja)Hiraide, Takashi: KissavierasHoffman, E. T. A.: Kissa Murr ja hänen elämänviisautensaHunter, Erin: Soturikissat -sarjaKing, Stephen: Uinu, uinu lemmikkiniLessing, Doris: KissoistaMichie, David: Dalai-laman kissaMäkinen, Heidi: Ei saa mennä ulos saunaihollaNatsukawa, Sōsuke: Kissa joka suojeli kirjojaStatovci, Pajtim: Kissani JugoslaviaTovey, Doreen: Pienet... |
| Pidän vanhahtavasta kerrontatyylistä (Bronte, Edgar Allan Poe jne). Rakastin aikoinani Jalna-sarjaa ja sen ajankuvaa kaikessa viattomuudessaan. Herkkänä… |
345 |
|
|
|
Tässä muutamia ehdotuksia:
Antell, Ann-Christin: Puuvillatehdas-sarja
Baldini: Uuden ajan opettaja
Bradley, Alan: Flavia de Luce -sarja
Fellowes, Julian: Snobit
Fellowes, Jessica: Mitford-sarja
Ishiguro: Pitkän päivän ilta
Kawakami, Hiroko: Sensein salkku
Jones, Sadie: Kutsumattomat vieraat
Medberg, Sara: Kultaportin kaunottaret & muu tuotanto
Penny, Louise: Three Pines -sarja
Saisio, Pirkko: Passio
Lisää lukuvinkkejä voi kysyä kirjaston Lukuopas-palvelun kautta. Lukuopas tekee asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä kirjalistoja. Tarkemmat tiedot palvelusta löytyvät verkkosivuiltamme: https://www.kajaani.fi/kirjasto/lukuopas/ |
| Mistä voisi löytyä 1970-luvun ja sitä vanhempien vuosikymmenten koulunäytelmien käsikirjoituksia? Opettajilla oli kirjoja, joista joulu- ja kevätnäytelmät… |
499 |
|
|
|
Vanhoja koulunäytelmiä sisältäviä teoksia ovat esimerkiksi:
Airisto, Irma: Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille ja kerhoille (1975)
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : lasten ohjelmistoa (1970)
Haahtela, Mattila, Tiusanen (toim.): Näytelmän vuoro (1965)
Susiluoto, Laura: Tinanappi ja muita satunäytelmiä (1967)
Österlund, Lisa: Leikisti ja oikeasti : kansakoulun luokkanäytelmiä (1967)
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa-sarja (ilmestynyt vuosina 1957-1963)
Kainet-kirjastojen kokoelmista löytyviä vanhoja koulunäytelmiä voi hakea Finna-verkkokirjastosta, www.kainet.finna.fi. Parhaimman hakutuloksen saa tarkennetun haun kautta. Hakuryhmä-osiossa käytetään hakusanaa ”koulunäytelmät” ja sivun alalaidasta Muu-kohdasta... |
| Mihin Mikael Agricola haudattiin? |
728 |
|
|
|
Mikael Agricolan hautaa ei ole löydetty. Hautapaikan epäillään olevan Viipurin vanha tuomiokirkko. Tiedot Agricolan kuolemasta ja hautaamisesta Viipuriin arkkipiispan läsnä ollessa perustuvat Paavali Juusteenin 1560-luvulla kokoamaan Suomen piispain kronikkaan. Vanhasta tuomiokirkosta ja Mikael Agricolasta voi lukea lisää Mikael Agricola -seuran sivuilta. |
| Missä Suomen yliopistoissa voi opiskella filosofiaa? |
232 |
|
|
|
Filosofiaa voi Suomessa opiskella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sivuaineena filosofiaa voi opiskella tämän lisäksi useissa muissa yliopistoissa. Opintopolusta löydät kootusti tietoa opinnoista. |
| Voiko Oulun yliopistossa opiskella liikuntatiedettä? |
191 |
|
|
|
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta. |
| Voiko Lapin yliopistossa opiskella kasvatustiedettä? |
64 |
|
|
|
Kyllä, Lapin yliopistossa voi opiskella kasvatustieteitä. Linkki tiedekunnan sivuille: https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta |
| Saako opettaja lomaltapaluurahaa? |
925 |
|
|
|
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan |
| Onko Sveitsissä työntekijöillä vuosilomaoikeus? |
248 |
|
|
|
Hei!
Sveitsissä on lain määräämä neljän viikon lomaoikeus. Lomaa voi työntekijällä olla käytännössä kuitenkin enemmänkin, sillä joissakin työehtosopimuksissa lomien määrä on sovittu korkeammaksi. Myös osa työnantajista antaa työntekijöilleen pidemmät lomat, kuin laki määrää. Tarkemmin Sveitsin lomaoikeudesta löytyy täältä: https://www.ch.ch/en/work/working-hours/vacation--public-holidays-and-absences-from-work/ |
| Jostain lehdestä jokamiehenoikeusaiheisesta kirjoituksesta luin, että Suomessa joku maanomistaja löysi mailtaan luvatta rakennetun mökin, jossa eleli kaksi… |
108 |
|
|
|
Hei!
Kyseessä lienee tämä vuonna 1978 Saariselällä sattunut tapaus, jossa joukko saksalaisia oli luullut, että Suomen Lapissa saa valtion maille rakentaa ilman lupaa. Mökin rakennus jäi kuitenkin kesken, kun rakennuspuuhat tulivat tietoon. Tästä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/08/jokamiehenoikeudet-kasvattivat-massaturismin-uhkaa-suomessa-1974 YLE:n uutisesta löytyy lisätietoa tapauksesta. |
| Milloin on Paavalin päivä? |
573 |
|
|
|
Paavalin päivä on 25.1. Pyhimyskalenterissa kyseinen päivä on apostoli Paavalin kristinuskoon kääntymisen juhlapäivä ja suomalaisessa nimipäiväkalenterissa kyseisenä päivänä on Paavalin nimipäivä. Paavalin päivään on liitetty runsaasti sanontoja ja uskomuksia, joista voi lukea mm. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -teoksesta. |
| Etsin suomalaista kaunokirjaa, joka kuvaisi ylisukupolvista huono-osaisuutta. Tämän ei tarvitsisi olla kirjan pääteema, mutta kuitenkin selkeästi esillä oleva… |
172 |
|
|
|
Suomalaista kaunokirjallisuutta, joka kuvaisi ylisukupolvista huono-osaisuutta, ei teemoista juurikaan löydy. Ylisukupolvisuutta käsitellään lähinnä traumojen kautta, esim. sota. Seuraavista teoksista voi löytyä aiheeseen liittyvää:
Anna Takala:Sinä olet suruni
Olli Jalonen:Poikakirja
Hanna Hauru:Jääkansi
Satu Vasantola:En palaa takaisin koskaan
Kirsti Ellilä:Tuntemattomat |
| Olen lukenut ja kuunnellut e-kirjoja ja e-äänikirjoja etänä kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla. Voinko lukea samalla tavalla myös aikakausilehtiä? |
115 |
|
|
|
Voit lukea myös aikakauslehtiä samoilla tunnuksilla, kuin e-kirjojakin. Kotimaisia aikakauslehtiä löytyy osoitteesta https://pek.emagz.fi/ ja ulkomaisia lehtiä osoitteesta https://www.pressreader.com/. Molempiin lehtipalveluihin kirjautuessa kirjastoksi valitaan Kainet.
Samalla kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla pääsee käyttämään kaikkia Pohjoisen eKirjaston palveluita. |
| Etsin juonen perusteella kirjaa, trilogian viimeistä osaa, mutta olen unohtanut kirjailijan. Juoni kertoo naisesta, joka on nuoruudessaan lavastanut äitinsä… |
133 |
|
|
|
Hei,
Voisiko kyseessä olla Camilla Läckbergin teokset Kultahäkki (2019) ja Hopeasiivet (2020)? Trilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6916549
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7083506 |
| Kantakortti merkintöihin tulkintaa kaipaisin: -JvKK12 -43 -3951 -44 -6/täydP12 -44 -Esik III/JR10 -44 1//JR10 -44 |
296 |
|
|
|
Hei!
Lyhenteiden takaa löytyvät seuraavat joukot:
Jalkaväenkoulutuskeskus 12
Täydennyspataljoona 12, 6. komppania
Jalkaväkirykmentti 10, III pataljoona, Esikuntakomppania
Jalkaväkirykmentti 10, I pataljoona
Tuo merkintä 3951 tarkoittaa luultavasti peitelukua (Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina), sillä kyseinen numero on Henkilöstötäydennyskeskuksen peiteluku, mikä sopisi muihin ko. henkilön kantakorttimerkintöihin.
|
| Mikä on sukunimi Karjalaisen alkuperäinen muoto? |
1010 |
|
|
|
Uuden suomalaisen nimikirjan (1988) mukaan Karjalainen on Savosta lähtöisin oleva sukunimi. Nimi ilmaisi 1500-luvulla, mistä Savoon on tullut asukkaita. Karjalaisia on muuttanut Savosta edelleen Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Eri kirjoitusasuja ovat olleet esimerkiksi Karialai, Kariala, Karialanen, karialaijne ja karialan.
”Karjala”-nimen synnystä ja alkuperästä on esitetty monenlaisia selityksiä. Kielitieteilijä Viljo Nissilän näkemys on, että nimen kantana on germaaninen lainasana karja (<harja, muinaisruotsin haer) ’joukko, ihmisjoukko’. Laatokan etelärannikon varjagikeskusessa 800-1100 luvulla olisi käytetty tätä sanaa ympäröivistä suomensukuisista asukkaista ja vähitellen sanan merkitys olisi laventunut tarkoittamaan koko... |
| Onko perää että suomessa olisi 2 eri pääsukuhaaraa Huovisia (Huovinen)? Toinen olisi Pohjois-pohjanmaalla ja toinen haara Kaunuussa (Veikko Huovisen sukuhaara)… |
684 |
|
|
|
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia. |
| Mitä tarkoittavat pohjoiskarjalaisten esi-isieni ammatteina mainitut "rälssin lampuoti" ja "rälssin torppari"? Mitä olivat nämä rälssit, ja mihin heidän/niiden… |
1854 |
|
|
|
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista... |