Jyväskylä

Tilaa aihepiirin Jyväskylä RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

2045 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1421–1440.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minua kiiinnostaa kuinka paljon lainataan Sirkka-Hirsjärven ja Helena Hurmeen haastattelukirjoja (Teemahaastattelu 1979; Tutkimushaastattelu 2000)? Esimerkiksi… 1390 Kirjastojen nettisivuilta ei löydy lainatilastoja yksittäisten kirjojen kohdalta. Suosituimpien kirjojen listoja osalla kirjastoista voi olla, mutta niissä ovat kärjessä yleensä lastenkirjallisuus ja aikuisten kaunokirjallisuus. Kirjastojen lainausjärjestelmistä tieto on saatavissa, mutta sitä pitäisi kysyä joka kirjastosta erikseen. Jyväskylän kaupunginkirjaston osalta voin sanoa, että Tutkimushaastattelun (2000) kappaleet ovat olleet lainassa keskimäärin 145 kertaa. Voi sanoa siis että kirjan kaikki kappaleet ovat lähes tulkoon aina lainassa. Teemahaastattelun eri painokset ovat varmasti olleet aikoinaan yhtä suosittuja, mutta niiden osalta ei ole luotettavia tilastoja, koska atk-lainaukseen siirryttiin niiden ilmestymisen jälkeen 1990-...
Olisiko neuvoja millaisella haualla voisi kerätä luotettavaa (tutkimukset, raportit) tietoa Paras-hankkeen (Kunta- ja Palvelurakenneuudistus) vaikutuksista… 957 Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu. Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def… Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa: http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441 Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki...
Haluaisin työskennellä kirjastossa. Minulla on merkonomitutkinto ja olen kuullut, että siihen voisi nykyään opiskella myös informaatio- ja kirjastopalvelujen… 2689 Opiskellaksesi kirjastoalaa oppisopimuksella, ole yhteydessä haluamaasi kirjastoon ja työvoimatoimistoon. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäkseen on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon. Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei Jyväskylän kaupunginkirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia. Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja opiskelusta löytyy tietoa kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/. Oppisopimusopiskelusta lisätietoa...
Miksi suomessa kutsutaan huonetta, missä nukutaan, makuuhuoneeksi, eli huoneeksi, jossa maataan eikä välttämättä nukutaan (vrt Schlafzimmer mutta bedroom)?… 1737 Hei! Yksiselitteistä vastausta en valitettavasti kysymykseesi löytänyt. Tässä kuitenkin etymologiaa sanoista, joista voi päätellä myös makuuhuoneen etymogoliaa. Kaisa Häkkinen määrittelee kirjassaan maata-verbin seuraavasti: Maata-verbillä tarkoitetaan pitkällään olemista, lepäämistä yms. Verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan moata, vepsän magatta, vatjan magata, viron magada ja liivin magatõ. Sanavartalo on esitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jolle rekonstruoitua alkumuotoa *mako(ja)n- vastaa mm. nykysaksan machen ”tehdä”. Selitys on periaatteessa mahdollinen, mutta germaanisen verbin alkuperäinen merkitys on kovin yleinen, itämerensuomen *maka-vartalon lainaperäisyyttä on vaikea sitovasti osoittaa. Verbi...
Löytyykö mistään sanoja Eino Grönin kappaleelle Suuri päivä? 1215 Kappaleen "Suuri päivä" on säveltänyt Benny Borg, alkuperäiseltä nimeltään "Den stora dagen". Tämä ruotsinkielinen (alkuperäisversio) löytyy nuottikokoelmasta "Dansbands hits" (1992) ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Eino Grönin laulaman suomenkielisen version "Suuri päivä" on sanoittanut Juha Vainio, mutta siitä ei ole julkaistu nuottia. Kappale on kuultavissa mm. Eino Grönin CD-levyllä "Jokainen päiväni : kauneimmat lauluni" ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
ATR 72 on matkustajalentokone, joka vetää kahdella ropelilla, siis ei suihkukone. Mikä on sen kiitoradasta irtautumisnopeus nousuvaiheessa ja mikä kentälle… 2796 Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h) ATR-72-500 pilotin ohjeet: http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds): http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Onko JKL:n kirjastossa sellaisia "keräilija"oppaita, kuten ne Arabiaan keräilijän aarteet kirjat,jotka kertoisivat Finlaysonin ja Marimekon kankaista? Ja saako… 1025 Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu. 101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Onko saatavilla radiotekniikasta tai siihen liittyvästä aiheesta dvd- opetusmateriaalia. 978 Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Metsämies joutuu lopettamaan oman koiransa 1214 Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen." Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä, mutta työllistyminen opintojen jälkeen mietityttää. Millainen kirjastonhoitajien/informaatikkojen työllisyystilanne… 3508 Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voi tutkia esim. tästä nettiosoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ Teos "Akavalaiset työmarkkinat 2009" kertoo kohdassa INFORMAATIKKO, TIETOASIANTUNTIJA, KIRJASTONHOITAJA työllisyystilanteesta, että kirjastoissa työtilanne on kohtalainen. Sama netissä: http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=37 Kun on kirjastossa töissä, huomaa usein, että vakituista työpaikkaa joutuu odottamaaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Enemmän työpaikkavaihtoehtoja on niissä kaupungeissa, joissa kirjastoja on useita, esim. kaupunginkirjasto eri osastoineen ja lähikirjastoineen, ammattikorkeakoulun kirjasto ja yliopiston kirjasto. Aiempia kysymyksiä/vastauksia voit katsoa...
Kuulin vanhan ihmisen lausuvan runoa: se kertoi sotilaasta, jonka nimi taisi olla Mikko Pöksyläinen. Mistähän runon löytäisi? 1704 Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896". MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA Mie tästä kerran wielä walloitan kaiken moan, kun ensin uniwormun mie reätäliltä soan. Kas "smirnoosta" mie sitten ja kenoselkänä kuninkaan howwiin marssin ja rinta pystyssä. Tien kunniata hällen. Karskisti haastetaan: "Oun Mikko Pöksyläinen", ja "hywwee päiwee woan." Roapasten lattiata niin sievästi kuin woin myös terwehin mie rouwoo, rinsessoo pokkuroin...
Haluaisin tietoa oselotista. 638 Oselotti on melko pieni isoihin kissapetoihin kuuluvaksi eläin. Se on pituudeltaan 100–150 cm, josta häntä on 30–45 cm. Aikuinen eläin on noin 10–16 kg:n painoinen. Oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen.Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Se kuuluu uhanalaisiin eläimiin. Oselotista on kerrottu hyvin mm. sivulla www.tunturisusi.com/kautta/kissat/oselotti.html. kirjassa Viranta-Kovanen: Pienet kissapedot (2005), on kerrottu oselotista. Kirja on lainattavissa jyväskylän kaupungingirjastossa. Kirjastostamme löytyy myös kirjoja yleisteoksia kissaeläimistä. Tervetuloa tutustumaan.
Meteoriitti vai meteori? mitä eroa 5343 Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät: Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan. Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
Haluaisin tietoa servaalista. 1048 Tunturisusi.com antaa servaalista seuraavaa tietoa: SERVAALI (Leptailurus serval) Servaali luetaan kuuluvaksi keskikokoisiin kissaeläimiin. Se on korkeajalkainen, hoikka kissaeläin, joka on helposti tunnistettavissa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla hännässä on mustia rengaskuvioita. Servaalilla on pisimmät jalat kaikista kissaeläimistä, suhteutettuna sen oman vartalon kokoon. Servaalin täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia - on saanut aikoinaan kyseenalaisen kunnian koristaa monen afrikkalaisen heimon päällikköä tämän aseman tunnuksena. Servaaliurokset painavat 9 - 18 kg, naaraat 9 - 13 kg. Servaalin ruumiilla on pituutta 67...
Mitä elokuvia Nyrki tapiovaara ohjasi? 2199 Hei! Nyrki Tapiovaara on ohjannut elokuvat Miehen tie (1940, Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Kaksi Vihtoria (1939, Varastettu kuolema (1938), Juha (1937. Jos haluat lisätietoja ohjaajasta tai hänen ohjaamistaan elokuvista, niitä löytyy esim. Elonetin sivuilta osoitteesta http://www.elonet.fi/name/he25ll/
Mistä teoksesta löytyy Sakari Topeliuksen runo Jo joutuu ilta kokonaisena? Vaikka kuinka etsin, en löydä. 2208 Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
Itselläni on hilpeyttä herättävä sukunimi Pipinen. Aavistukseni on että nimi olisi peräisin tai ehkä käännös venäjänkielisestä nimestä. Isoisäni "Äijä" (s… 1637 Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo. Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Pitäisi kehitellä lyhyt esitys Suomen kulttuuri-identiteetista ja arvoista. Mistä etsin tietoa? 2268 Kirjoja aiheestasi löydät kirjastomme hausta laittamalla asiasanoiksi (eri kenttiin) kansallinen identiteetti JA suomalaiset. Myös kulttuuri-identiteetti asiasanaa käytetään. Siihenkin voi yhdistää toiseksi asiasanaksi Suomi tai suomalaiset. Samaten voit hakea asiasanoilla arvot JA suomalaisuus tai Suomi. Verkkokirjasto: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 Tässä joitakin esimerkkejä haussa löytyneistä kirjoista: Mitä Suomi on? : keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta / toimittaja: Antti Isokangas (2010) Osa materiaalista tällä sivulla: http://www.mitasuomion.fi/ Suomi herää : mistä on suomalaisuus tehty? / Matti Vainio Suomalaisten symbolit / toimittaneet Tero Halonen & Laura Aro Uskonto, arvot ja instituutiot : suomalaiset...
Heips! Saakohan kirjaston lukusaliin tuoda oman läppärin (ihan esseenkirjoitus-mielessä)? 1849 Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta. Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Mihin kortti palautetaan jos muuttaa muualle? 1759 Kirjastokorttia ei tarvitse palauttaa, jos muuttaa paikkakunnalta toiselle. Sitä voi käyttää, jos tulee käymään entisessä kotikaupungissa esim. kirjautumisessa kirjaston internet-mikrolle, jos sitä vaaditaan. Osoitetiedot kannattaa kuitenkin päivittää. Kirjastokortin voimassaolon voi halutessaan myös lopettaa käynnillä kirjaston toimipisteessä. Uudella kotipaikkakunnalla voi ottaa käyttöön sen paikkakunnan kirjastokortin. Keski-Suomessa toimii kirjastojen yhteisjärjestelmä Aalto-kirjastot - Keski-Suomen kirjastoverkko ja siihen kuuluvilla kunnilla on yhteinen kirjastokortti. Yhteisjärjestelmään kuuluvat: Jyväskylän kaupunginkirjasto Jämsän kaupunginkirjasto Kuhmoisten kunnankirjasto Luhangan kunnankirjasto Muuramen kunnankirjasto...