Joensuu

Tilaa aihepiirin Joensuu RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

1005 osumaa haulle. Näytetään tulokset 881–900.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Laulun nimi on muistaakseni Jouluksi kotiin ja siinä lauletaan jotenkin näin: Joulukuusen juureen, alle tähden sen. Kodin juhlaan suureen... Äiti oottaa… 2609 Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä. Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
Minkä nimisestä ja kenen suomentamasta Gabriela Mistralin runosta seuraava teksti on? "Olemme syyllistyneet niin moneen virheeseen ja erehdykseen Mutta… 1481 Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta. Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja". Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno". Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on...
Haluaisin esseetä varten tietää kaiken mahdollisen tiedon nimestä Henna..esim sen merkityksestä..ja mistä nimi Henna tulee. 750 Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Löytyykö kasetteja/ ohjeita seniori- tai istumatansseihin? 1393 Kirjassa Karvinen, Elina: Iloisesti ikääntyen: ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet, 1994 (luokka 79.6), on yksi luku, joka käsittelee senioritansseja. Siellä on myös ohjeita seniori- ja istumatansseihin. Senioritansseista löytyi kaksi kasettia, niitä voi toivon mukaan soveltaa myös huonokuntoisille vanhuksille sopiviksi. Senioritanssi 10+ : juhlakasetti (luokka 77.37) Helsinki : Kuntokallio, 1996 1 C-kasetti + ohjevihko Senioritanssi tutuksi (luokka 77.37) 1991 Kasetti + kirja Aineisto löytyy Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Voisinko saada tietoa seuraavien nimien merkityksestä? Antti, Niko, Cristiina, Perttu, Teemu, Heidi, Kalle, Mikko, Kirsi, Jaana, Tuija ja Outi! 3834 Seuraavista kirjoista löytyy tietoa suomalaisten etunimien merkityksestä: VILKUNA, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. 1999. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Joensuun kaupunginkirjaston aineitorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/ Sieltä löytyvät myös tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista, esim. asiasanahaulla: etunimet. Tässä lyhyesti kysymiesi nimien merkityksestä, kirjoista voi katsoa lisätietoa: ANTTI Vanha suomalainen muoto ANDREAS-nimestä. Nimi merkitsee 'miehekästä, rohkeaa'. Andreas on mm. Skotlannin suojelupyhimys. NIKO Lähtönimenä on NIKOLAUS tai NIKODEMUS. Nikolaus-nimen lähtökohtana on NIKOLAOS (nike 'voitto', laos 'kansa'). Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden...
Kysyisin, löytyykö 007 James Bond -elokuvia dvd:nä? 1016 Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä DVD:nä olevista James Bond -elokuvista ovat tällä hetkellä kierrossa eli lainattavissa ja varattavissa seuraavat: 007 ja Kultasormi Elä ja anna toisten kuolla Elät vain kahdesti Erittäin salainen Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa Octobussy Timantit ovat ikuisia Ne löytyvät Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 Kirjoita teoksen nimeksi: James Bond ja aineistolajiksi: DVD-levy tai asiasanaksi: Bond, James ja aineistolajiksi DVD-levy. Muiden maakuntakirjastojen kokoelmia voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Etsin tietoja taidemaalari Olavi Martikaisesta. Teoskuvia, kirjallisuutta l. koko paletti. 5770 Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979. Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan: Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987. Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita: Isomäki, Ahti Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27 Reinikainen, Raimo Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam Taide. 28(1987) : 1, s. 60 Pirtola, Erkki Olavi Martikainen - ystäväni Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33 Lindsten, Leo Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23 Pohjois-Karjalan...
Olen kuudennella luokalla ja minun pitää tehdä kirjallisuustutkielma Marilyn Kaye-kirjailijasta. Esitelmä hänestä pitäisi olla pitkä,mutta en ole löytänyt… 690 Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… WSOY:n sivuilta löytyy suomenkielinen esittely kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…
Yritän saada tietoja ahvenanmaalaisesta jo edesmenneestä taidemaalarista Joel Pettersonista, lähinnä teoskuvia katselen. 2241 Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia: Carlson, Kristina Minun elämänlankani artikkeli kausijulkaisussa Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73 ja Kantokorpi, Otso Yö erottaa pojasta miehen artikkeli kausijulkaisussa Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN 0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25 Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892...
Kuinka vanha on R.L Stine? Kuinka monta vuotta hän on kirjoittanut kirjoja? 1049 R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa. Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Jos haen irlannin kansalaisuutta, salliiko se kaksoiskansalaisuuden suomen kanssa? 1819 Irlanti-Suomi-seuran sivuilla kerrotaan Suomen uudesta kansalaisuuslaista ja siinä yhteydessä, että Irlanti on yksi niistä maista, joka hyväksyy kaksoiskansalaisuuden: http://www.suomi-seura.fi/index. php?request=42&language=FI&article=68 .
Mikä mahtaa olla tämä teos? Tositapahtumaan perustuva, äidin näkökulmasta kerrottu tarina siitä miten vanhemmat lähtivät eräänä iltana ulos, ja kun palasivat… 735 Kirja on todennäköisesti Joy Swiftin tositapahtumiin perustuva muistelmateos "Näenkö vielä lapseni: tosikertomus nuoren äidin tuskasta ja toivosta". Kirjaa löytyy useasta Joensuun seudun kirjastosta mm. Joensuun pääkirjastosta.
Miksi Suomi joutui sodan jälkeen maksamaan sotakorvauksia Venäjälle, vaikka Suomi oli sodassa menettänyt jo lukuisia miehiään sekä maa-alueita? 9065 Neuvostoliitto piti liittoutuneiden välisissä sodanaikaisissa neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä, että Saksan ja sen kanssa sotivien oli suoritettava sotakorvauksia. Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen sotakorvaus, joka oli suoritettava Neuvostoliitolla tavaratoimituksina kuuden vuoden aikana. Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua rauhanehtoihin, koska olimme sodan hävinnyt osapuoli, ja vaikka sodan loppuvaiheessa taistelimmekin saksalaisia vastaan. Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta: - Suomi 85 : [2] Rintamalla, s.330- - Heikkilä, Hannu: Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947 - Seppälä, Helge: Asemasodasta katkeraan rauhaan -...
Kylmäkosken meijerin historia 1905 Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole. Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta: Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995 Kylmäkosken kunta, 1995 Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10 Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita Kirjayhtymä, 1966 Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja - Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
Saamen suvun laulun nuotteja kaivataan. Säveltäjä Arne Sörlie, sanat Isak Saba, suomennos Otto Manninen. 1927 Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213 Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150. Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla. Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä. Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen: www.lapponica.net Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin...
Heljä Pulli: Papiston laatima Vanhan Suomen väestöluettelo 1754:Ruskeala, 1988 1885 Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot: Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.) 23 lehteä Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
Onko Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys julkaissut 2001 joulukuun jälkeen jäsenlehteä ja olisiko niitä saatavilla Joensuun kaupunginkirjastosta? 711 Jäsenlehti / Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry, ilmestyy edelleen. Lehteä ei tule Joensuun kaupunginkirjastoon eikä muihinkaan yleisiin kirjastoihin. Sitä on mahdollista yrittää tilata kaukolainaksi kirjaston kautta tieteellisistä kirjastoista tai Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta, jonne lehti on tullut vuodesta 2002.
Onko kirjastotoimenjohtajista/kirjastonhoitajista tehty minkäänlaista tutkimusta esim, heidän lukemisestaan, työstään, ammatillisesta kasvusta,… 1300 Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyi seuraavia viitteitä aiheeseen liittyvistä opinnäytteistä ja tutkimuksista: Maijala, Marja: Kirjastonhoitaja ja tutkimus : yleisen kirjaston kirjastonhoitajan käsitys tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Tampere, 1990. Karttunen, Sanna: Musiikkikirjastonhoitajien musiikillinen maailmankuva. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1990. Juvonen, Saija: Naiskirjastonhoitajan työorientaatio yleisessä kirjastossa : näkökulmana elämänkokonaisuus. Tampere, 1992 Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto. Nevala, Tuija: Kirjastonhoitajan ammattiin sosiaalistuminen ja ammatti-identiteetti. Tampere, 1992. Kirjastotieteen ja informatiikan pro...
Mikä on/oli reppuri? Miten menee reppurin laulu? 6097 Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Mistä saisin tietoa Lunkulansaaren nykytilasta ja kaikkea mahdollista siitä. Saari on Laatokassa. Mieheni syntymäpitäjä on Tiialan kylä. Kiitos ?kuvia! 2371 Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan: 1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa. Jääskeläinen, Viljo Kotiseutu, / 1912, s. 156-158 2. Kevätpäivä...