| Sanonta "veljekset kuin ilvekset" askarruttaa. Mitä se tarkasti ottaen tarkoittaa? |
15109 |
|
|
|
Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
|
| Löytyyko seuraavaa kirjaa mistään ja onko sitä mahdollista lainata (tai mahdollisesti ostaa): Vanhan karjalaisen suvun taipaleelta : Kirkisten sukuseuran … |
1823 |
|
|
|
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
|
| Kysyn Päivi Repo-Lehikoisen kirjasta Haarasten sukukirja ISBN 952-90-8631-8. Onko kirjassa sisarukset TIINA LIISA HAARANEN s.6.5.1834 8.6.1834 Ahmov: Bd:… |
2572 |
|
|
|
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
|
| Mistä voisin kaivaa vanhoja lehtiä tai muuta vastaavaa, mistä saisin tietoa 50-80 luvun tulipaloista Pohjois-Karjalassa alue Kesälahti-Kitee? Löytyykö mistään… |
3315 |
|
|
|
Joensuun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Koti-Karjala -lehteä, joka on mm. Kiteen paikallislehti, vuodesta 1980 alkaen, sekä sen edeltäjiä Kiteen-Tohmajärven lehteä vuosilta 1965-1979 ja Kiteen lehteä vuosilta 1960-1964. Niitä voi lukea ja kopioida kirjastossa. Aluetietokanta Koivikosta, johon on tallennettu viitetietoja myös Kiteetä koskevista aiheista, löytyi aiheistanne vain yksi viite
Lautamäki, Olavi: Kiteellä palanut kolme kirkkoa.
Karjalan maa, 07.07.1982
Edellämainittuja lehtiä selaamalla tietoja voisi löytyä enemmän.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kirjat:
KITEEN KOIVIKON SUKUHAUTAUSMAA
Kirja, kieli: suomi, 1987
Kauppinen, Pekka : Kahteen suuntaan katsonut : Kiteen kunta 1870-luvulta... |
| Mistä voisin löytää kuuluisien artistien ja laulajien laulujen sanoja? |
1264 |
|
|
|
Jos haluat löytää Joensuun kokoelmista laulujen sanoja, voit hakea Jokunen-tietokannasta artistin nimellä aineistolajina nuotti: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
Nuotit sisältävät myös laulujen sanat. Voit saada haluamasi nuotin lainaksi.
Hakupalvelusta: http://www.makupalat.fi/ löytyy aihealue musiikki, josta voit hakea sanoituksia ja artistien kotisivuja.
Myös artistien kotisivuilta voi löytyä heidän laulujensa sanoja, Google:n avulla hakemalla artistin nimellä pääset niihin: http://www.google.fi/ .
|
| Mikä on sukunimen Liuski tausta ja merkitys |
1918 |
|
|
|
Liuski on kainuulais-pohjoispohjalainen suku- ja talonnimi. Sukunimi mainitaan mm. Suomussalmelta, Sotkamosta ja Kemistä. Etelä-Pohjanmaalta jo vuonna 1548.
T. E. Karsten (1923) on pitänyt Laihian Liuski-nimeä vanhana lisänimenä ruotsin murresanasta ljuske, muinaisruotsin liuske, liumske, joka merkitys on ’nivukset’. Nimien yhteys itäsuomalaiseen Liuski-nimeen on epäselvä.
Lähde: Suomalainen nimikirja.
|
| Olisiko Joensuun kaupungin kirjastolla työtä harjoittelijalle? |
807 |
|
|
|
Voit kysyä kirjastomme harjoitteluasioista Kauko Kärnältä ma-ke 013-267 6215 tai Rebekka Pilppulalta to-pe 050-3020 563.
|
| Teen koulussa esitelmää Viivi Hyvösestä, mutta hänestä ei löydy oikein mitään.. luin edelliset kysymykset ja vastaukset asiaan liittyen, mutta niistä ei ollut… |
619 |
|
|
|
Viivi Hyvönen on kirjoittanut nuorten kirjallisuuslehteen Vinskiin (4/2004, s. 12-13) kuvauksen siitä kuinka hänestä tuli kirjailija.
|
| Haluaisin tietää, mitä lasteni nimet Noora, Veera, Sara, Emilia, Sofia ja Juulia tarkoittavat? |
1856 |
|
|
|
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
|
| Mahtaakohan kirjastonhoitaja tietää miten monta Tammen Kultaiset Kirjat sarjaan näitä kirjoja kuuluu? Kiitos! :) |
1404 |
|
|
|
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
|
| Olen yrittänyt selvittää lapsena lukemani kirjan nimeä, tuloksetta. Kyseisessä kirjassa oli päähenkilönä noin 7 (?) vuotias hieman kehitysvammainen poika jolla… |
683 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Hellevi Salmisen Pikku sammakkoprinssi. Siinä liikuntavammaisen pojan ystävänä on Milkakuu –lehmä.
|
| Kysytään tarinaa kahdesta enkelistä, jotka Jumala lähetti maan päälle keräämään ihmisten rukouksia? Se enkeli, jonka piti kerätä kiitoksenaiheita, palasi… |
593 |
|
|
|
Tarina löytyy tästä teoksesta:
Auringon pisara : kerho-ohjelmisto yli 10-vuotiaille / toimitus Timo Nerkko ; taitto, kuvitus ja typografia Leena Miettinen ; julkaisijat Kirkon nuorisotyön keskus sekä Poikien ja tyttöjen keskus - PTK. [Helsinki] : Kirjapaja, 1990.
Verkossakin se on PTK ry:n ylläpitämässä Kerohonohjaajanetissä: http://www.ohjaaja.net/kerhonohjaajanetti/hartaudet.html
|
| Olisikohan kirjastolla sellaista kirjaa, jossa kerrottaisiin kirjailija Torey Hayden:sta ? |
779 |
|
|
|
Kirjailijasta ei ole kirjaa, mutta hänestä on kirjoitettu lehdissä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemmin vastattu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Katso arkistosta hakusanoilla "Hayden, Torey" sivulta : http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vastauksista löytyvät tiedot mm. artikkeliviitteistä.
Joensuun pääkirjaston lukusalissa on lainattava lehtileikepussi hänestä, jossa on lehtien Anna ja Uusi Nainen kaksi artikkelia vuodelta 1996.
Kirjailijan virallinen kotisivu on osoitteessa: http://www.torey-hayden.com/
Otavan sivuilla on myös matrikkelitietoja hänestä, suomennetuista kirjoista puuttuvat tosin uusimmat:
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/hayden_torey/fi_FI/hayden_to…
|
| Mistä löytäisin kirjoja, jotka käsittelevät laskuvarjohyppäämisen matemaattisfysikaalista taustaa? Esimerkiksi laskuvarjohyppääjän aerodynamiikasta, vapaasta… |
1035 |
|
|
|
Laskuvarjohyppäämisestä löytyy englanniksi:
Poynter, Dan
Parachuting : Skydiver's handbook
6. rev. ed.
Santa Barbara : Para Publishing, 1992
Donaldson, Chris
Skydive : Sport prachuting explained Marlborough : Crowood Press, 2000
Näistä Poynterin kirjassa on enemmän tietoa, Donaldsonin kirja on yleisemmällä tasolla.
Internetistä löytyy Ilmailuliiton sivuilta laskuvarjohyppäämisen oppilaan oppaita 1 ja 2 sekä Kuvunkäsittelyopas, joissa on tarkemmin hyppäämisen aerodynamiikasta ja vapaasta pudotuksesta ja ilmakehän fysikaalisista ominaisuuksista:
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/... |
| Mitä tarkoittaa sana "tietoprosessi"? |
2047 |
|
|
|
Yksiselitteistä määritelmää ei löytynyt sanakirjoista.
Yksi määritelmä on tällainen: tietoprosessi=tiedon käsittely, jalostus ja hallinta
Laamanen, Kai
Prosessijohtamisen käsitteet
3. uud. p.
Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus , 2002
- tässä kirjassa voisi olla määritelmä tietoprosesseista. Kirjan voi saada kaukolainaksi kirjastoosi.
Google:n kautta löytyi jotakin tietoa aiheesta hakusanalla 'tietoprosessit', näistä voisi olla hyötyä:
- Pöyhönen, Erkki, Prosessit - hallittua tekemistä vai innovaation hillintää? (Systeemityön teemalehti, 2/2004)
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20042/st042.pdf
- TKK Dipolin sivuilta löytyvästä Tietopalvelun ja tietoresurssien hallinnan koulutuksen 2002-2003 ryhmätyön tiivistelmästä löytyi yksi... |
| Mikä on nimen Teija merkitys? |
4526 |
|
|
|
Teija on lyhentymä 'Dorotean' suomalaistuneesta muodosta 'Toroteija'.
'Dorotea' on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'Jumalan lahja'.
Pyhän Dorotean muistojuhlaa vietetään katolisessa kirkkokunnassa 6.2. Suomalaisessa almanakassa Teija on ollut tuona päivänä vuodesta 1973 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1997.
Kirjat löytyvät kirjastosta.
|
| Mikä on verokarhu-sanan etymologia? Miksi karhu, ei kettu tai muu mystinen eläin? |
8150 |
|
|
|
Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin.
Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K.
Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K.
Nykysuomen sanakirja 1.
|
| Maraire, J. Nozipo; Tyttäreni Zenzele: onko avain-, kirje- vai jokin muu genre? |
1334 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen asiasanoituksen mukaan J. Nozipo Marairen Tyttäreni Zenzele on kaunokirjallisuutta, romaani ja kirjeromaani. Teos on fiktiivinen, mutta ilmeisesti osin omaelämäkerrallinen. Kirkon ulkomaanavun –sivuston kirjallisuussivujen (http://www.yhteinenmaailmamme.fi/fin/maailman_kulttuurien_rikkaus/kultt…) mukaan ”Nozipo Maraire syntyi itsenäisyyskamppailun aikaan Britannian siirtomaassa Rhodesiassa, josta tuli itsenäistymisen jälkeen Zimbabwe. Zenzele on osin omaelämäkerrallinen romaani ja kokoema isoäidiltä ja äidiltä kuuultuja itsenäisyystaistelun tarinoista.”
|
| Mistä kirjasta/netistä löytäisin lasten mietelmiä/lausahduksia rakkaudesta tai häistä? |
3115 |
|
|
|
Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa:
VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA
SCHILD, 2002,
on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva.
Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia.
Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista:
SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI
KARISTO, 1997
SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius
Karisto, 2004
SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius
Gummerus, 2005
|
| Mistä löytyisi tietoa Maiju Lassilan lapsuudesta tai nuoruudesta? Tai syistä miksi hänellä oli niin paljon peitenimiä ja nimimerkkejä? |
1867 |
|
|
|
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki... |