| Mistä löydän pikiöljyn käytöstä ja valmistuksesta tietoa? |
3263 |
|
11.2.2006 |
|
Pikiöljystä löytyy jonkin verran kuvauksia ja tietoa Internetistä. Sivusto Yrttitarha on erikoistunut yrtteihin ja rohtoihin http://www.yrttitarha.com/.
Sivuston kansanperinteen sanastossa kerrotaan, että pikiöljyä saadaan tislatessa tervaa potaskan kanssa. Sen mainitaan olevan tysin puhtaana väritöntä. Samasta sivustosta löytyy rohtojen perusohjeita, mutta ei sinänsä erikseen pikiöljyn valmistusohjetta. Osassa kansanperinne kerrotaan männyn kohdassa, että männyn pihkaisista kannoista poltettu terva on ollut kauan yleisesti tunnettu rohto.
Ohjeita voisi kysellä ehkä liikkeiltä, jotka myyvät pikiöljyä. Esimerkiksi Frantsilan Kehäkukka http://www.frantsila.com, Kukinto, http://www.kukin.to/tietosivut/tervatieto.html tai Kainuunterva http://... |
| Mistä löytyvät seuraavan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksessa esiintyvän laulun sanat kokonaisuudessaan ja mikä on kappaleen nimi?: "Työ suomen… |
1045 |
|
31.1.2006 |
|
Kysymäsi laulun nimi on Kansalaismarssi, jonka on säveltänyt Aatto A. Lumme ja sanat ovat Severi Nuormaan.
Siteeraamasi sanat ovat laulun ensimmäinen säkeistö. Laulussa on vielä kaksi muuta säkeistöä.
Nuotit ja sanat lauluun löytyvät ainakin kirjoista:
Siukonen, Wilho: Nuorten laulukirja...
Musiikki ja me 7-9 : oppilaan kirja
|
| Mistä löytäisin tietoa nuorten ja aikuisten miesten hiusmuodista 1950-,60-,70-,80-,90- ja 2000-luvuilta ja siitä miten ja millä hiuksia on laitettu em… |
2086 |
|
23.1.2006 |
|
Seuraavissa kirjoissa on hiusmuodin historiasta eri vuosikymmenillä:
Jones, Dylan
Haircults : Fifty years of styles and cuts. 1990.
Corson, Richard
Fashions in hair : the first five thousand years. 1971.
Syromjatnikova, Irina
Kampausten historia. 1989.
Lister, Maurice
Men's hairdressing : traditional and modern barbering.
2000.
Näyttelyjulkaisussa on myös kulttuurihistoriaa ja miesten muodin historiaa:
Welling, Heini: Turhamainen mies - narri va sankari?
2. tark. P.
[Tampere] : Nukke- ja pukumuseo, [1999].
2000-luvun hiusmuodista voisi saada tietoa kampaamo- ja parturialan erikoisaikakaus- ja ammattilehdestä Pinni:stä.
Aineisto löytyy kirjastosta paikan päältä tai kaukolainaksi tilaamalla. Käymällä kirjastossa voit katsoa myös luokan... |
| Laulun nimi on muistaakseni Jouluksi kotiin ja siinä lauletaan jotenkin näin: Joulukuusen juureen, alle tähden sen. Kodin juhlaan suureen... Äiti oottaa… |
2391 |
|
22.12.2005 |
|
Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
|
| Minkä nimisestä ja kenen suomentamasta Gabriela Mistralin runosta seuraava teksti on? "Olemme syyllistyneet niin moneen virheeseen ja erehdykseen Mutta… |
1333 |
|
30.11.2005 |
|
Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa:
Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja".
Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno".
Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on... |
| Haluaisin esseetä varten tietää kaiken mahdollisen tiedon nimestä Henna..esim sen merkityksestä..ja mistä nimi Henna tulee. |
693 |
|
24.11.2005 |
|
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
|
| Löytyykö kasetteja/ ohjeita seniori- tai istumatansseihin? |
1347 |
|
17.11.2005 |
|
Kirjassa Karvinen, Elina: Iloisesti ikääntyen: ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet, 1994 (luokka 79.6), on yksi luku, joka käsittelee senioritansseja. Siellä on myös ohjeita seniori- ja istumatansseihin.
Senioritansseista löytyi kaksi kasettia, niitä voi toivon mukaan soveltaa myös huonokuntoisille vanhuksille sopiviksi.
Senioritanssi 10+ : juhlakasetti (luokka 77.37)
Helsinki : Kuntokallio, 1996
1 C-kasetti + ohjevihko
Senioritanssi tutuksi (luokka 77.37)
1991
Kasetti + kirja
Aineisto löytyy Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista.
|
| Voisinko saada tietoa seuraavien nimien merkityksestä? Antti, Niko, Cristiina, Perttu, Teemu, Heidi, Kalle, Mikko, Kirsi, Jaana, Tuija ja Outi! |
3602 |
|
11.11.2005 |
|
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa suomalaisten etunimien merkityksestä:
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. 1999.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Joensuun kaupunginkirjaston aineitorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
Sieltä löytyvät myös tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista, esim. asiasanahaulla: etunimet.
Tässä lyhyesti kysymiesi nimien merkityksestä, kirjoista voi katsoa lisätietoa:
ANTTI
Vanha suomalainen muoto ANDREAS-nimestä. Nimi merkitsee 'miehekästä, rohkeaa'. Andreas on mm. Skotlannin suojelupyhimys.
NIKO
Lähtönimenä on NIKOLAUS tai NIKODEMUS. Nikolaus-nimen lähtökohtana on NIKOLAOS (nike 'voitto', laos 'kansa'). Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden... |
| Kysyisin, löytyykö 007 James Bond -elokuvia dvd:nä? |
953 |
|
28.10.2005 |
|
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä DVD:nä olevista James Bond -elokuvista ovat tällä hetkellä kierrossa eli lainattavissa ja varattavissa seuraavat:
007 ja Kultasormi
Elä ja anna toisten kuolla
Elät vain kahdesti
Erittäin salainen
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa
Octobussy
Timantit ovat ikuisia
Ne löytyvät Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/?formid=form2
Kirjoita teoksen nimeksi: James Bond ja aineistolajiksi: DVD-levy tai asiasanaksi: Bond, James ja aineistolajiksi DVD-levy.
Muiden maakuntakirjastojen kokoelmia voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
|
| Etsin tietoja taidemaalari Olavi Martikaisesta. Teoskuvia, kirjallisuutta l. koko paletti. |
5571 |
|
5.10.2005 |
|
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan... |
| Olen kuudennella luokalla ja minun pitää tehdä kirjallisuustutkielma Marilyn Kaye-kirjailijasta. Esitelmä hänestä pitäisi olla pitkä,mutta en ole löytänyt… |
633 |
|
29.9.2005 |
|
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
WSOY:n sivuilta löytyy suomenkielinen esittely kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…
|
| Yritän saada tietoja ahvenanmaalaisesta jo edesmenneestä taidemaalarista Joel Pettersonista, lähinnä teoskuvia katselen. |
2164 |
|
21.9.2005 |
|
Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia:
Carlson, Kristina
Minun elämänlankani
artikkeli kausijulkaisussa
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN
0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73
ja
Kantokorpi, Otso
Yö erottaa pojasta miehen
artikkeli kausijulkaisussa
Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN
0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25
Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla
http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm
ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892... |
| Kuinka vanha on R.L Stine? Kuinka monta vuotta hän on kirjoittanut kirjoja? |
966 |
|
29.8.2005 |
|
R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
|
| Jos haen irlannin kansalaisuutta, salliiko se kaksoiskansalaisuuden suomen kanssa? |
1690 |
|
11.8.2005 |
|
Irlanti-Suomi-seuran sivuilla kerrotaan Suomen uudesta kansalaisuuslaista ja
siinä yhteydessä, että Irlanti on yksi niistä maista, joka hyväksyy
kaksoiskansalaisuuden: http://www.suomi-seura.fi/index.
php?request=42&language=FI&article=68 .
|
| Mikä mahtaa olla tämä teos? Tositapahtumaan perustuva, äidin näkökulmasta kerrottu tarina siitä miten vanhemmat lähtivät eräänä iltana ulos, ja kun palasivat… |
693 |
|
1.7.2005 |
|
Kirja on todennäköisesti Joy Swiftin tositapahtumiin perustuva muistelmateos "Näenkö vielä lapseni: tosikertomus nuoren äidin tuskasta ja toivosta". Kirjaa löytyy useasta Joensuun seudun kirjastosta mm. Joensuun pääkirjastosta.
|
| Miksi Suomi joutui sodan jälkeen maksamaan sotakorvauksia Venäjälle, vaikka Suomi oli sodassa menettänyt jo lukuisia miehiään sekä maa-alueita? |
8096 |
|
27.6.2005 |
|
Neuvostoliitto piti liittoutuneiden välisissä sodanaikaisissa neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä, että Saksan ja sen kanssa sotivien oli suoritettava sotakorvauksia. Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen sotakorvaus, joka oli suoritettava Neuvostoliitolla tavaratoimituksina kuuden vuoden aikana.
Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua rauhanehtoihin, koska olimme sodan hävinnyt osapuoli, ja vaikka sodan loppuvaiheessa taistelimmekin saksalaisia vastaan.
Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta:
- Suomi 85 : [2] Rintamalla, s.330-
- Heikkilä, Hannu: Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947
- Seppälä, Helge: Asemasodasta katkeraan rauhaan
-... |
| Kylmäkosken meijerin historia |
1814 |
|
10.6.2005 |
|
Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole.
Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta:
Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995
Kylmäkosken kunta, 1995
Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10
Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita
Kirjayhtymä, 1966
Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja
- Julkaistu v. 1911-1922, 1945-... |
| Saamen suvun laulun nuotteja kaivataan. Säveltäjä Arne Sörlie, sanat Isak Saba, suomennos Otto Manninen. |
1856 |
|
31.5.2005 |
|
Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213
Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150.
Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla.
Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä.
Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen:
www.lapponica.net
Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin... |
| Heljä Pulli: Papiston laatima Vanhan Suomen väestöluettelo 1754:Ruskeala, 1988 |
1808 |
|
22.4.2005 |
|
Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot:
Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.)
23 lehteä
Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
|
| Onko Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys julkaissut 2001 joulukuun jälkeen jäsenlehteä ja olisiko niitä saatavilla Joensuun kaupunginkirjastosta? |
669 |
|
13.4.2005 |
|
Jäsenlehti / Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry, ilmestyy edelleen. Lehteä ei tule Joensuun kaupunginkirjastoon eikä muihinkaan yleisiin kirjastoihin. Sitä on mahdollista yrittää tilata kaukolainaksi kirjaston kautta tieteellisistä kirjastoista tai Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta, jonne lehti on tullut vuodesta 2002.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
