| Löytyykö Kuudes aisti -niminen teos? |
917 |
|
|
|
Uusin tällä nimellä julkaistu kirja on:
Powell, Diane Hennacy
Kuudes aisti : aivojen yliaistilliset mahdollisuudet
Jyväskylä : Atena, 2010
Myös nämä ovat ilmestyneet samalla nimellä:
Meller, Leo: Kuudes aisti
[Helsinki] : Kuva ja sana, 1975
Rokka, Jukka
Kuudes aisti : näkyjen ja ilmestysten maailmaa
Helsinki : Kuva ja sana, 1962
|
| Mistä juontaa juurensa termi 'ranskalainen viiva'? |
15416 |
|
|
|
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
|
| Etsin lastenkirjaa, jota päiväkodissa luettiin joskus 1990-luvun puolivälissä. Muistan tarinan hatarasti, mutta siinä seikkaili muistaakseni poika, joka päätyi… |
1773 |
|
|
|
Kuvaukseen sopii Ritva Toivolan kirjoittama satukirja Kun Pikkukorva sai siivet. Kirjassa seikkailee Tomi-poika, joka joutuu mukaan hiisien valtakuntaan Rumahiiden palatsiin. Siellä peilin takana asuu Rumahiisi, ja se joka keskii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Tomi ryhtyy ystäviensä kanssa selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta.
Ritva Toivola: Kun Pikkukorva sai siivet. Weilin+Göös 1986.
|
| Onko kirjastossa olemassa laitteisto, jolla voi tallentaa vanhat kotivideot dvd:lle? Joensuun kirjastosta sanottiin, ettei heillä ole, mutta muistan lukeneeni… |
1521 |
|
|
|
Joensuun kirjastossa ei ole vielä mahdollisuutta digitoida vanhoja VHS-nauhoja dvd:lle, mutta jo 2011 vuoden syksyllä Joensuussa alkaa hanke, joka mahdollistaa kirjaston asiakkaille tämän uuden palvelun.
Suomessa on ainakin Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoissa asiakkailla mahdollisuus digitointiin.
|
| Haluaisin tietää, minkäsuuruisia rojalteja kustantajat yleensä maksavat hyvin myyvistä kirjoista ja mikä on kirjastokorvausten yleinen taso. |
4401 |
|
|
|
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on... |
| Mitä tarkoittaa ilmeisesti graniittiin/laatta, kaiverrettu teksti:" Antiikin aarteita virrän". Laatta on jossakin Joensuun kaupungin alueella. Laatassa olevaan… |
1175 |
|
|
|
Antiikki tarkoittaa Timo Nurmen tekemän Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan kreikkalaista ja roomalaista muinaisaikaa, varsinaisesti sen henkistä elämää ja hengentuotteita. Antiikin aika ajoittuu n. 800 - 500 vuotta eKr. Muita merkityksiä sanalle ovat vanhanaikainen, arvokas esine ja vanhanaikainen tyyli. Aarre taas em. kirjan mukaan on arvokas jalometallinen tai muu kalleus. Sanan virta merkityksistä sopinee tähän yhteyteen parhaiten isohko joki tai veden virtaus joessa tai salmessa. Eli Kreikan ja Rooman aikakauden arvokkaita hengentuotteita joen... (rannalla?) Valitettavasti en löytänyt kyseistä laattaa mistään Joensuun klassillista lyseota (nykyistä taidemuseota) käsittelevistä tiedonlähteistä. Myöskään Joensuun... |
| Tiedustelisin rajapyykki sanan etymologiaa. |
4863 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Helsinki, 1962) mukaan sana raja pohjautuu venäjän sanaan kraj, jonka merkitys on syrjä, reuna, ääri, laita, parras, raja,loppu, rajamaa, seutu, piiri, metsä. Ukrainan kielessä sana tarkoittaa reunaa ja rantaa, muinaisbulgariassa myös rannikkoa. Sanan jälkiosa pyykki puolestaan tulee sanasta pyk, joka tarkoittaa nykyruotsin murteissa pientä kasaa, kuhilasta, pientä sysimiilua; sana puk, puke taas tarkoittaa pienen sysimiilun lisäksi myös kyhmyä ja kuhmua. Nykynorjan murteellinen sana pjuka tarkoittaa mm. heinärukoa. Kyseessä on siis teräväkärkinen tai pyramidin muotoinen esine. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu pyykki -sanan etymologiaa koskevaan kysymykseen http://www2.kirjastot.fi/... |
| Mistä löytyy vanha tarina, joka etenee tähän tyyliin: Oli rikas mies, rikas mies ja viisas mies. Toinen oli hänellä töissä ja sai palkaksi kanan. Oli rikas… |
1773 |
|
|
|
Tämä on todennäköisesti Kantelettaren kansanruno. Kantelettaren runot ovat myös verkkojulkaisuna, kysytty loru on n:o 237: Palvelin minä rikasta miestä, ks. http://schulers.com/books/el/k/Kanteletar/Kanteletar57.htm
Runosta on useita erilaisia versioita, mm. lastenlaulukirjassa, joka sisältää myös CD:n on muunnelma runosta:
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille, runo: Tiu vou vou, s.24-25.
|
| Tiedustelisin kaunokirjallisuudesta niitä kirjoja joissa sotaa kuvataan hevosen näkökulmasta. Ei tarvitse enää tarjota Paasilinnan Sotahevosta. |
1730 |
|
|
|
Löysin seuraavat romaanit
BABEL, Isaak (1894 – 1941)
Punainen ratsuväki. 2.p. Gummerus, 1973
HIETAMIES, Heikki
Soitellen sotaan : romaani. Otava, 2005
HYTTI, Erkki
Veriset satulat : ratsuväki iskee Ääniselle. E. Hytti, 2000
KEINONEN, Yrjö
Veriset lumet. Tammi, 1974
KLEIST, Heinrich von (1777 – 1811)
Mikael Kohlhaas. Tammi, 1951
MARTIKAINEN, Viljo
Sota oli julmaa – ratsuväki raakaa. Viljo Martikainen, 1999 (99.139)
PIETOLA, Eino
Korpimetsän kolonna. Gummerus, 1982
SANTAVUORI, Martti
Kirkkaina kiiltävät säilät : tarinoita kokoelmista "Rykmentin vinttikoira" (1930) ja "Luurankotakki" (1931). Karisto, 1963
TUURI, Antti
Kylmien kyytimies. Otava, 2007
Osiossa on myös tietokirjallisuuta, esimerkiksi eläinlääkärin muistelma sodasta:
KOKKO, Yrjö... |
| Olen etsinyt runoa, jonka näin lapsena (1976-1986) Hevoshullu-lehdessä. Runon nimi oli 'Unihevonen', muistan siitä vain pienen pätkän " se saapuu luoksesi… |
1799 |
|
|
|
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
|
| Voitteko sanoa miten paljon sivuja on Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit, Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia ja Taru sormusten herrasta: Kuninkaan… |
4738 |
|
|
|
Tolkien, J. R. R.
Taru sormusten herrasta : Sormuksen ritarit. 572 sivua
Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia. 480 sivua
Taru sormusten herrasta : Kuninkaan paluu. 539 sivua
Nämä ovat varhaisimpien painosten sivumäärät. Ne näkyvät myös kirjaston rekisterissä kirjojen korttinäytöllä, ks. Jokunen: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
|
| Onko olemassa jotain "kuka kukin on"-tyyppistä kirjaa, joka käsittelisi tiedemiehiä eri luonnontieteiden aloilta ja eri maista? |
1094 |
|
|
|
Henkilöhakemistot ovat usein aakkosellisia tietosanakirjojen tyyppisiä. Joensuun seutukirjastossa on vain aakkosellinen luonnontieteiden henkilöhakemisto lukusalissa, Random House Webster's dictionary of scientists. Ja muutenkin käsikirjojen saaminen muualta kaukolainaksi on vaikeaa.
Netissä on sivusto, jossa on kattavat matematiikan, fysiikan, kemian ja tähtitieteen tietosanakirjat. Mukana on alakohtaiset henkilöhakemistot joissa on kuvaus kunkin henkilön tärkeimmistä saavutuksista.
Ks. http://scienceworld.wolfram.com/biography/ . Sivustolta löytyy osio "Biography", ja sieltä "Branch of Science", jossa on eri alojen tiedemiehien tietoja.
|
| Kuinka monessa yleisessä kirjastossa Suomessa on lainausautomaatti? Kuinka monta niitä on yhteensä? Kuinka monessa yleisessä kirjastossa Suomessa on… |
1040 |
|
|
|
Kirjastotilastoissa ei näy lukua, josta kävisi ilmi lainaus- ja palautusautomaattien lukumäärä. En löytänyt muutakaan lähdettä, jossa automaattien lukumäärä olisi laskettu. Voit yksinkertaisesti kysyä maakuntakirjastoilta, kuinka monta automaattia kullakin on alueellaan, jos tarvitset tarkkaa lukua tutkimukseen. Täältä löydät maakuntakirjastojen yhteystiedot: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ .
|
| Sain muutama vuosi sitten mummuni hautajaisissa tietää hänen olleen sodan aikana lottana. Nyt minua kiinnostaisi tietää mitä ja missä mummuni on sodan aikana… |
3898 |
|
|
|
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
|
| Minkä hintainen on: 5 pennin reikäkolikko v.1941 25 pennin kolikko v.1939 10 markan kolikko v.1952 Minkähän arvoisia nämä ovat? Minulla myös ulkomaalaisia… |
7689 |
|
|
|
Vanhoista rahoista on kysytty aikaisemminkin. Voit selata vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusana: rahat.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2008. Rahojen arvoon vaikuttaa myös se, missä kunnossa ne ovat. Rahoille on määritelty kuntoluokat, jotka löytyvät myös Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Mainitussa teoksessa 5 pennin reikäkolikolle (1941) on määritelty hinta vain korkeimmassa kuntoluokassa, 1 e.
25 pennin kolikon (1939) keräilyarvoksi on määritelty korkeimmassa kuntoluokassa 6 e ja sitä alemmassa 3 e, muissa... |
| Mistä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen numerosta löytyy blogeja käsittelevä artikkeli ja blogi? |
1886 |
|
|
|
Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee... |
| Olen miettinyt, kuka laittoi Neuvostoliiton lipun Berliinin valtiopäivätalolle vuonna 1945? |
1156 |
|
|
|
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin
http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece
Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (... |
| Mikä on väistöliike latinaksi? |
1248 |
|
|
|
Suoraa käännöstä sanalle ei löytynyt, mutta kirjassa Pitkäranta, Reijo: Suomi-latina-suomi-sanakirja, 2001, verbi "väistää" on käännetty latinaksi "cedere" ja "liike" on "motus". Google-kääntäjä antoi sanalle "väistäminen" merkityksen "recedens".
|
| Mitä tarkoittaa TULROMPSU? Kiihtelysvaarassa on Tulrompsuntie. |
2074 |
|
|
|
R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa, osassa 9, on mainittu "tul'rompsu" eli "tuliroihu". Se tarkoittaa sanaa "rovio".
|
| Miten suuri on välttämätön perussanasto suomen ja saksan kielissä? Tarkoitan sitä, montako sataa tai tuhatta kielen sanaa on osattava, jotta pärjää… |
6648 |
|
|
|
Opetushallituksen Yleisissä kielitutkinnoissa testattavaan (YKI) perustason kielitaitoon, joka tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta vaaditaan n. 2000 sanaa. Keskitasolla, jolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa, vaadittu sanasto on n. 5000 sanaa. Ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoi…
Myös saksa ja... |