| Onko saatavissa Leonard Blomfieldin (1883-1949), kielitieteilijä, teoksia? |
580 |
|
1.10.2008 |
|
Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield
Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
|
| Paljonko historiikkejä syntyy Pohjois-Karjalassa vuosittain? Mitkä ovat suosituimmat historiikkien aihealueet? |
785 |
|
16.9.2008 |
|
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja... |
| Polle, F:n kerrotaan sanoneen v. 1889: Wie denkt das Volk über die Sprache? - Onko saatavissa artikkeli tai lehti, jossa nämä sanat ovat? |
186 |
|
15.9.2008 |
|
Mieheltä löytyy tämänniminen kirja:
Polle, Friedrich
Wie denkt das Volk über die Sprache : Plaudereien über die Eigenart der Ausdrucks- und Anschauungsweise des Volkes
Leipzig : Teubner, 1889
Kirja on ainakin Varastokirjastossa, josta voit kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
|
| Mistä teoksesta ilmenisi sellainen tieto, kuinka paljon maksoi pelto- ja metsämaa vuonna 1982 keskimäärin Kiteellä tai Pohjois- Karjalassa? |
292 |
|
29.8.2008 |
|
Maanmittauslaitos on julkaissut vuodesta 1982 lähtien kauppahintarekisteriä, jossa on mukana myös peltomaan ja metsien hinnan kehitys vuodesta 1982 lähtien maakunnittain graafisena käyränä. Kauppahintarekisteri löytyy internetistä Maanmittauslaitoksen sivuilta: http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=893 .
Tilasto on olemassa myös painettuna nimellä Kiinteistöjen kauppahintatilasto, jota on eri vuosilta. Esim. Joensuun seutukirjastossa olevassa vuoden 2003 tilastossa näkyy hintakehitys vuodesta 1982 asti.
Maanmittauslaitoksen ammattilaisen karttapaikasta on maksua vastaan tilattavissa myös tarkempia hintatietoja rajatulta alueelta, ks. https://www.karttapaikka.fi/karttapaikka/default.asp?id=609 .
|
| Onko Goosebumps kirjoja saatavilla esim. Rantakylän kirjastosta tai Joensuun kaupunginkirjastosta? (lastenosastolta) |
163 |
|
26.8.2008 |
|
Kyllä on molemmista kirjastoista. Pääkirjaston lastenosastolla kirjat ovat kummitus- ja kauhukirjahyllyssä (84.kum) kirjoittajan sukunimen Stine kohdalla. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden webkirjasto Jokusesta http://jokunen.jns.fi/ esim. kirjoittamalla teoksen nimi -riville goosebumps ja klikkaamalla hae. Kirjaston henkilökunnalta kannattaa kysellä lisää.
|
| Kuka on Noomi Hebert? |
1857 |
|
26.8.2008 |
|
Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://fennica.linneanet.fi/ .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
|
| Onko Videosaran dvd-elokuvia lainattavana Kontiolahden kirjastossa, esim. Unelmien huurremetsot? Entä muita suomalaisia erä- ja metsästyselokuvia? |
1404 |
|
14.8.2008 |
|
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,... |
| Kuka on kirjoittanut runon: Et Ole Sittenkään Yksin? |
835 |
|
13.8.2008 |
|
Löysin internetistä sivuston: Ajatus - nuoret taitelijat, josta löytyi tuon niminen runo. Sen on kirjoittanut nuori nainen nimimerkillä Blue Angel, hänen tietonsa löytyvät sivuilta, ks. http://www.ajatus.org/taiteilijat/blueange . Myös runo on siellä kokonaisuudessaan: http://www.ajatus.org/tekstit/blueange/etolesittenkaan .
|
| Miten saan omakustanneromaanini kirjaston valikoimaan? |
1072 |
|
4.8.2008 |
|
Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla.
Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi
Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia... |
| Mitä sukunimi Hagert tarkoittaa ja mistä se on peräisin? Entä sukunimi Hiirisalmi? Pitäisi saada tietää kun en tiedä kumman nimen ottaisin....etunimestä sen… |
4288 |
|
28.7.2008 |
|
Adelina on peräisin saksalaisesta Adelheid -nimestä, jotka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Tämä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuressa etunimkirjassa, joka on ilmestynyt vuonna 1999.
Sukunimen Hiirisalmi alkuperästä ei löytynyt tietoja. Ritva Korhosen kirjan Alastarolla ja Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut vuonna 1990, mukaan Hiirsalmi-niminen kylä ja salmi sijaitsevat Piikkiössä Varsinais-Suomessa.
Ruotsalaisesta Kielen ja kansanperinteen instituutista (Institutet för språk och folkminnen) kerrottiin, että nimi Hagert on saksalainen, mutta nimen omistajia on myös Amerikassa. Kirjan Dictionary of American Family Names (2003) mukaan Hagert on muunnos... |
| Onko dvd:nä kitaran soiton opetusta? |
2379 |
|
22.7.2008 |
|
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step... |
| Olisiko Soittorasia ja Kuolema savolaiseen tapaan nimisiä elokuvia saatavissa kirjastosta videona tai dvd:nä? |
1594 |
|
2.7.2008 |
|
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
|
| Löysin kirpparilta 50-luvun potkulaudan. Tarvitsisin entisöintiin uudet kumit vanteisiin. Tällä hetkellä laudassa on alkuperäiset, nokialaiset 8 1/2 tuuman… |
636 |
|
24.6.2008 |
|
Polkupyörien korjaus- ja huoltoliikkeistä voisi saada tietoa ja renkaita ostettua tai tilattua. Myös nettihuutokaupassa on tarjolla hyvin paljon kaikenlaista, sieltäkin voisi etsiä: http://www.huuto.net/fi/ .
|
| Mistä tulee / mitä tarkoittaa sana 'Oks' sukunimessä Oksman ja paikannimessä Oksoja? |
4763 |
|
19.6.2008 |
|
Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu... |
| Onko Hammaslahdesta mitään historiikkia olemassa, ja jos niin onko teillä? Etsin tietoja 1800-luvulla eläneestä valtiopäivämies Pekka Leppäsestä (voi olla myös… |
1217 |
|
17.6.2008 |
|
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
|
| Mitä/mikä on iiksi, esiintyy paikan etunimenä Iiksenjoki jne... |
3733 |
|
10.6.2008 |
|
Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä.
Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11).
Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut?
Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki... |
| Mietimme, että mikähän mahtaa olla sanan sievoinen etymologinen merkitys? |
1687 |
|
2.6.2008 |
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Sorri? |
2063 |
|
16.5.2008 |
|
Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen... |
| Haluan tietää mitä tapahtuu Seitsemän tassua ja Penny- kirjoissa: Yhtä apinasirkusta ja valaita ja valheita. Auttaisitko minua? En ole lukenut niitä, joten… |
1227 |
|
12.5.2008 |
|
Helsingin kaupunginkirjaston lasten sivuilta löytyy kirja-arvosteluja. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/arvostelut/
Kirjoita hakulaatikkoon kirjailijan nimi Brezina, niin saat muiden lasten tekemiä arvioita Thomas Brezinan kirjoista. Tosin arvoita ei löydy valitettavasti mainitsemistasi kirjoista, mutta kylläkin eräistä muista kirjasarjan Seitsemän tassua ja Penny kirjoista.
Tässä lisäksi hieman esittelytekstiä kirjojen takakannesta:
Yhtä apinasirkusta / Brezina, Thomas
Jännittävä kertomus, jossa päähenkilö 14-vuotias Penny selvittää kolmen metsästä löydetyn simpanssin kohtaloa. Penny epäilee, että kyse on eläinten salakuljetuksesta.
Valaita ja valheita / Brezina, Thomas
Pennyllä on koiraongelmia, kun isoäidin häihin Havaijille ei... |
| Mitä kirjoja kannattaisi lainata opinnäytetyöni tekoon, aiheenani on kauneudenhoitoyritykset+palvelut? |
1949 |
|
15.4.2008 |
|
Kun ryhdyt kokoamaan aineistoa opinnäytetyötäsi varten kannattaa tehdä mind-map-tyyppinen avainsanakartta ja tutkia Vesa-verkkosanastosta mitä asiasanoja aiheesta käytetään. Samalla havainnollistat aihetta paremmin ja voit rajata sitä, sillä aiheesi on melko laaja. Kun löydät sopivia kirjoja katso myös lähdeluettelon anti. Aluksi kannattaa tutustua oman oppilaitoksen kirjaston aineistoihin ja sitten etsiä muista lähteistä.
Seuraavilla asiasanapareilla voit etsiä kirjastomme Jokunen-aineistotietokannasta (http://jokunen.jns.fi/?formid=form2) itsellesi sopivia kirjoja. Kauneudenhoito ja historia, kauneudenhoito ja kulttuurihistoria, kosmeettiset tuotteet ja historia, kauneudenhoito ja meikkaus. Voit etsiä samoilla asiasanoilla myös... |
Kysy kirjastonhoitajalta
