| Haluaisin kääntää Maupassantin novellin suomeksi (harjoitustyönä), mutta on tosi vaikeaa tietää mitkä novelleista on jo käännetty. Kuinka saisin tietää mitkä… |
3844 |
|
|
|
Guy de Maupassantin suomennetuista novelleista ei taida olla olemassa kattavaa listaa. Niitä on ilmestynyt lukuisissa novellikokoelmissa mutta myös runsaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen sanoma- ja aikakauslehdissä. Laitan alle listan, jossa on suomeksi ilmestyneitä novelleja eri kokoelmista. Valitettavasti vain harvoista novelleista löytyivät alkuteosten nimet. Kaikkien kokoelmien novellien nimiä en myöskään löytänyt. Listausta ei siis kannatta pitää millään muotoa kattavana. Erityisesti lehdissä ilmestyneistä novelleista mukana on varmasti vain pieni osa.
Onko aivan välttämätöntä, että käännät suomeksi ilmestymättömän novellin? Saatetaanhan joistakin novelleista tehdä useita eri suomennoksia, etenkin sellaisista menneiden aikojen... |
| Hilbertin käyrä on mielenkiintoinen tapa täyttää neliön muotoinen pinta, mutta löytyykö sille mistään suomenkielistä selitystä? |
665 |
|
|
|
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
|
| Haluaisin tietää mitä sukunimi Ruippo (alunperin kai Ruippa) tarkoittaa? |
3018 |
|
|
|
Ensisilmäyksellä voisi luulla, että kyse olisi jostakin suomen murresanasta.”Uuden suomalaisen nimikirjan” (Otava, 1988) mukaan sukunimi Ruippo lienee kuitenkin lähtöisin ortodoksisesta ristimänimistä ”Truhpo(i)”, ”Triihpo(i)”, ”Riihpo” ja ”Ruppana”, jotka puolestaan ovat peräisin venäläisestä nimestä ”Trufan” tai ”Trifon”. 1600-luvulla nimet esiintyivät patronyymeinä Karjalassa, kuten Pälkjärveltä 1618 peräisin olevassa merkinnässä Achpo Truchponpoika Kuisnetz.
Varhaisia kirjallisia merkintöjä Ruipoista ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Savitaipaleen Yrjö Ruippo vuodelta 1742 ja Kurkijoen Hend. Ruippo vuodelta 1758. Hiski-tietokannasta osoitteesta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi löytyy tosin vielä varhaisempia mainintoja... |
| Löytäisitkö minulle sanat Jarkko Laineen maailman kauneimpaan runoon: Tulun ja Polin lääni on punainen En löydä sitä netistä. Minusta se on joskus ammoisina… |
4142 |
|
|
|
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (... |
| Muistan omasta lapsuudestani kirjan, jonka haluaisin lukea tyttärelleni. (Hän on nyt neljävuotias.) En kuitenkaan löydä tätä kirjaa esim. Helmet.fi:n… |
1790 |
|
|
|
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
|
| Lainassani on abi svenska niminen abiturientin kirja. Ikävä kyllä kirja ei sisällä vastauksia tehtäviin, enkä hakemalla ole löytänyt ratkaisu-kirjaa, joka… |
1959 |
|
|
|
Ainakin tässä opetuspaketissa on mukana ratkaisuvihko:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…
Paketin tietojen mukaan näyttää siltä, että 60-sivuinen ratkaisuvihko on tämä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…-
Se olisi siis saatavilla myös erillisenä.
|
| Haluaisin lainata kirjan ruotsalaisesta kirjastosta. LIBRIS fjärrlån ilmoittaa sivuillaan että mm. Suomessa on kirjastoja jotka käyttävät tätä palvelua. Miten… |
1166 |
|
|
|
Voit varata ruotsalaisesta kirjastosta kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukotilaus edellyttää, ettei haluamaasi kirjaa ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun tiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Siellä on myös linkki kaukopalvelulomakkeeseen, johon täytetään teoksen ja sen tilaajan tiedot. Kun lomake on lähetetty, kaukopalvelun henkilökunta tilaa haluamasi kirjan sellaisesta suomalaisesta tai ulkomaisesta kirjastosta, jossa sitä on saatavilla. Kirja tulee postissa Helsinkiin, ja se lähetetään lomakkeessa mainitsemaasi kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Kirjan saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostilla tai... |
| Eteen tuli sana NOKISUUTARI. Mitä murretta se on, entä nokisutari? |
4658 |
|
|
|
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
|
| Erna Tauron Syyslaulusta suomennoksen on tehnyt Esko Elstelä. Onko kenellekään tullut vastaan muuta suomennosta? |
2186 |
|
|
|
Ainakaan Viola-tietokannan (https://finna.fi sisältää mm. tiedot kotimaisista äänitteistä) kautta muuta suomennosta ei löytynyt.
|
| Olisi sellainen kysymys että miten suomen kirjasoitihin saisi meidän musiikkia yleisön lainattavaksi? Katsoin Helmetin kautta niin esim. Monday-yhtyeen levyä… |
804 |
|
|
|
Musiikkia, niin kuin muutakin aineistoa, tarjotaan aina tietyn kunnan tai kuntaryhmän kirjastoille, ei koko maahan. Aineistoa tulee Helmet-kirjastoihin tiettyjen, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Yksittäistarjouksia tehdään sellaisista (pääosin pienten- tai omakustantajien) levyistä, joista hankintaan tulee esitteitä tai joita joku kirjasto tai asiakas esittää.
Helsingin kaupunginkirjastossa yksittäiset kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti määrärahansa sallimissa rajoissa. Eli Monday-yhtyeen levyä on tarjottu hankittavaksi, ja kaksi Helsingin kirjastoa päätti valita sen kokoelmiinsa.
Kuntien kirjastojen kotisivut ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
|
| Ottaako musiikkiosasto tyhjiä ja ehjiä cd-koteloita vastaan lahjoituksena pienen määrän? |
1027 |
|
|
|
Kyllä varmasti, kun kirjojakin otamme vastaan. Kiitos vain lahjoituksesta.
|
| Jos lainaan cd-levyn kirjastosta, voinko kopioida sen tietokoneelle laillisesti olettaen, että käytän musiikkia vain omaan käyttööni eli en ole myymässä sitä… |
19369 |
|
|
|
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;... |
| Onko kirjapalautus kirjakohtainen vai lainaajakohtainen? Olen palauttanut 3 kirjaa, mutta ottamassani kuitissa on neljäskin kirja, jota en ole lainannut, vaan… |
943 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastossa palautus ei ole lainaajakohtainen, joten eri henkilön kortilla lainatut kirjat voivat tulla samalle palautuskuitille. Näin voi käydä, jos edellinen palauttaja ei ole painanut palautusautomaatista Lopeta-kohtaa palautuksen jälkeen. Palautettujen kirjojen lista tyhjenee jonkin ajan kuluttua, mutta jos seuraava palauttaja aloittaa sitä ennen palauttamisen, hän voi saada tosiaan edellisen palauttajan kirjat kuitilleen.
|
| Etsiskelen ompelukaavoja miesten frakkiin. Tärppääkö tätä kautta? |
2528 |
|
|
|
Raimo Hietasen kirjassa Kaavaoppi on frakin kaavat. Kirja on lainattavissa muutamista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Myös joiltakin vaattureilta voi ostaa frakin kaavan.
|
| Voisiko tatuoija rajoittaa toiseen ihmiseen tatuoimaansa taideteosta tekijänoikeuslaeilla? Esimerkiksi kieltää tätä kyseistä ihmistä näyttämästä tatuointia… |
888 |
|
|
|
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
|
| Onkohan seuraava loru ilmestynyt jossakin julkaisussa? Jos on, niin missä ja kuka on sen alkuperäinen kirjoittaja? Muu, möö, mää, lehmä mylvähtää. Itikka se… |
947 |
|
|
|
Emme ole tätä Lorua julkaistuna löytäneet, netistä vain lorukilpailun yhteydessä.
|
| Miksi kirkoissa on aina 18 ikkunaa? Mikä legenda/sääntö/tarina on tämän luvun takana? |
1065 |
|
|
|
Mistä yhteydestä tämä 18 ikkunan tieto on peräisin? Tarkoitatko jotain määrättyä kirkkokuntaa? Mieleeni tulee aika monta kirkkoa, jossa on enemmän tai vähemmän kuin 18 ikkunaa esim. Kallion kirkko, Kerimäen puukirkko, Johanneksen kirkko, Mikaelin kirkko, Turun Tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkko.
|
| Tukholman saaristoonhan kuuluu noin 30 000 eri kokoista saarta. Mikä on Tukholman saariston suurin saari? |
1004 |
|
|
|
Värmdö näyttäisi olevan suurin saari.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_sk%C3%A4rg%C3%A5rd#.C3.96ar
http://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4rmd%C3%B6
https://www2.varmdo.se/Resource.phx/plaza/publica/english/index.htx?aps…
|
| Tietääkö kukaan mistä laulusta on kyse "metsän kätköissä mökki on pien". Kyseessä on ilmeisesti jokin valssi. |
6562 |
|
|
|
Nuottijulkaisussa 108 kitaralaulua (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer 1956) on saksalainen kansanlaulu "On metsikössä mökki pien", sen tahtilaji tosin on 2/4, joten valssi se ei ole. Reino Helismaa on sanoittanut laulun Pikku-Markku ja susi, joka alkaa sanoin "Metsän keskellä on mökki", mutta sekään ei ole valssi. Veikko Lavi puolestaan on tehnyt laulun nimeltä Mökki suomalaisessa metsässä, joka alkaa sanoin "Suuren metsän sydämessä".
Metsämökki-aiheisia valsseja:
Metsäpirtti (Georg Malmstén - M. Maja) alkaa sanoin "Tään laulun pienen kuulla sain jo lasna ollessain" ja löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 5:sta ja Tunnetuimmat suomalaiset valssit -nuottikokoelmasta (Fazer 2004).
On myös olemassa laulu, jossa sanat menevät "on korven... |
| Kuinka monta kirjallisuuspalkintoa Suomessa on? Entä kuinka paljon kulttuurille jaetaan kaikkiaan taidepalkintoja? |
797 |
|
|
|
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta