| Paljonko sakko maksaa jos on hävittänyt nuorten lehden? |
1136 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston lasten- tai nuortenlehden korvaushinta on 3 euroa, aikuisten lehden 5 euroa.
|
| Onko seuraavia Evert Tauben lauluja suomennettu: Pierina Maj på Malö Nocturne Himlajord Inbjudan till Bohuslän |
3654 |
|
|
|
Näyttäisi tosiaan siltä, että Tauben lauluja on hyvin huonosti saatavilla suomeksi. ”Nocturne” löytyy suomennettuna ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6 (s. 118) Pertti Reposen suomennoksena, joskin suomennos taitaa olla vain osa alkuperäisestä ruotsinkielisestä laulusta.
Etsin kappaleita Viola-tietokannasta selaamalla läpi kaikki Tauben sanoittamat suomenkieliset laulut, mutta sopivia ei löytynyt. Katsoin myös Suomen äänitearkiston tietokannasta lauluja ruotsinkielisten alkuteosten nimillä, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt mainintoja Tauben sanoitusten suomennoksista. ”Nocturnea” lukuun ottamatta lauluja ei siis ilmeisestikään ole suomennettu. Monia muita lauluja Taubelta on... |
| Miten voisin etsiä Helmetistä ranskankielisiä sarjakuvia? |
1097 |
|
|
|
Saat luettelon ranskankielisistä sarjakuvista näin: kirjoita Helmetin etusivun hakuruutuun sana sarjakuvat, klikkaa auki Tarkenna hakua -painike, ja valitse "ranska" kohdasta Kieli. Paina Hae-painiketta. Saat näkyviin luettelon. Voit halutessasi valita myös joko lasten- tai aikuisten sarjakuvat, kun edellisten lisäksi valitset Koko aineisto -valikosta joko lasten tai aikuisten kokoelman.
|
| Miten vieraskieliset kirjat aakkostetaan, jätetäänkö den ja the pois? |
3201 |
|
|
|
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa.... |
| Millä nettisivulla kerrotaan sienien sielunelämästä (siis sanatarkasti sielunelämästä) |
782 |
|
|
|
Mitään kovin valaisevaa tietoa aiheesta netistä tuskin löytyy, mitä nyt esim. Turun Sieniseuran sivuilla todetaan, "viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan sienet saattavat olla läheistä sukua eläimille, vaikka niillä ei olekaan aisteja eikä hermostoa."
Sen sijaan erilaisilla keskustelupalstoilla voi hyvinkin törmätä kyseiseen sanapariin tyyliin: "Niin kiinnostunut en sienten sielunelämästä ole, että toimittaisin nuo jonnekin tutkittavaksi." Tai: "enpä osaa arvioida kyseisten sienten sielunelämää".
Mutta asiallisesti sienten sielusta tai sielunelämästä en onnistunut ihan googlettamalla löytämään mainintaa. Kenties rajatietoa käsittelevästä kirjallisuudesta tai vaikkapa Rudolf Steinerin antroposofiaan perustuvasta kirjallisuudesta voisi löytyä... |
| Yritin uusia lainaustani ja kone näytti että lisäsi vain 2 pv siihen. Eikö siihen pitäisi tulla heti 4 vkoa lisäaikaa? |
805 |
|
|
|
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
|
| Kirjan nimi kateissa, olisko näillä hatarilla muistikuvilla mahdollista arvausta mikä kirja oli kyseessä. Luin siitä joskus alun ollessani sairaalassa ja kirja… |
908 |
|
|
|
Elämäntarinasta tulee mieleen Minna Craucher. Olisiko kyse hänestä?
Craucherista on kirjoitettu elämäkerta:
Selén, Kari
Madame: Minna Craucherin levoton elämä (WSOY, 1991)
Kirja on lainattavista monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
|
| Voisittekohan auttaa minua parissa ruotsennokseen liittyvässä ongelmassa, joihin en ole löytänyt vastausta. Mikä Eino Leinon "Se kuitenkin liikkuu" runon… |
1708 |
|
|
|
”Se kuitenkin liikkuu” runo on alun perin julkaistu kokoelmassa Tähtitarha, joka ilmestyi vuonna 1912. Löysäläisen laulu julkaistiin kokoelmassa Shemeikan murhe vuonna 1924.
Eino Leinon runoista on käännetty ruotsiksi Helkavirret / Helkasånger. Lisäksi Elmer Diktonius käänsi Leinon yksittäisiä runoja ruotsiksi ja ne ilmestyivät kokoelmassa Lyriskt urval, 1931. Myös muutamissa antologioissa on julkaistu Leinon runoja (mm. Finsk lyrik I-II, Finsk dikt i svenska tolkning, Fågeln flyger långt)
Näistä kokoelmista en löytänyt mainitsemiasi runoja (ainakaan nimen perusteella).
Suomalaisen kirjallisuudenseuran SKS:n käännöstietokannasta löytyvät Eino Leinon tuotannon käännökset.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
|
| Olen luultavasti kadottanut yhden aineiston. Se oli Leena Lehtolaisen Tappava säde Jos löydän sen niin voinko viedä sen johonkin Espoon Kirjastoon? Vaikka olen… |
1014 |
|
|
|
Jos löydät kadonneen Helsingin kaupunginkirjaston kirjan, voit palauttaa sen myös mihin tahansa Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen.
Mikäli käy niin ikävästi, ettet löydä kirjaa, joudut korvaamaan sen. Kirjan korvausmaksun voit maksaa myös Espooseen. Kirja voi olla mahdollista korvata myös saman teoksen ostetulla niteellä, mutta siitä täytyy sopia kirjan omistajakirjaston kanssa erikseen. Asiasta voi kysyä esimerkiksi soittamalla siihen kirjastoon, jonka aineistoa kadonnut kirja on. Luultavasti kirjan voisi silloin viedä myös Espoon kirjastoon, josta se lähetettäisiin Helsingin puolelle, mutta siitäkin asiasta on syytä sopia etukäteen.
Korvaavan kirjan edellytetään yleensä olevan vastaava kuin kadonnut... |
| Löytyykö mistään kirjastosta vuoden 1997 Lehtiä jossa on iso juttu Prinsessa Dianan Hautajaisista |
442 |
|
|
|
Helsinkgin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehtiä ja lehdistä voi ottaa kopioita.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
|
| Miksi jotkut salamat ovat valkoisia, toiset keltaisia ja punaisia tai jopa sinisiä? Mistä salaman väri johtuu? |
1793 |
|
|
|
Asian parhaiten osaa varmaankin selittää Ilmatieteenlaitos, muuta Tapio J. Tuomen tekemässä Ukkosta ilmassa ja Tähtietieteellinen yhdistys Ursan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa selitetään salaman valon syntymistä hapella, typellä ja aallonpituuksilla. Tutustumalla kirjaan saa tarkemman selityksen. Seuraavilla sivuilla on tietoa ukkosesta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha
http://www.fmi.fi/abc
Kirjoja aiheesta:
Ilmakehä, sää ja ilmasto, tekijänä Hannu Karttunen (Otava 2008)
Tapio J. Tuomi: Ukkonen ja salamat (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993)
|
| Muutin pois helsingistä ja minulla on yksi Bike lehti lainassa joka hukkunut. Miten voin korvata sen ilman Helsinkiin tuloa? |
928 |
|
|
|
Sinulle voidaan lähettää lasku, jonka maksamalla voit korvata kadonneen lehden. Ota yhteyttä kaupunginkirjastoon sähköpostitse (perinta@hel.fi). Saat laskun joko sähköpostitse tai kirjeitse.
|
| Mistä päin Suomea löytyisi aineistoa elokuva- ja televisioalan kamera-assistentin työstä? Vastaavasti myös elokuvauksen ammattiteokset ja -julkaisut… |
1257 |
|
|
|
Ainakin joitakin opinnäytetöitä löytyy Theseus-fin eli ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston kautta:
- Kamera-assistentti : johdatus kamera-assistenttina toimimiseen filmituotannossa Arriflex 16 SR1 kameran kanssa, Ilkka Klemola (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- "Sehän on ihan palveluammatti" : naisten kokemuksia kuvaajan ja kameramiehen työstä, Hanna Leppikangas (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- Kuvausryhmän hierarkia, Laura Valoma (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
- Kolmiuloitteinen elokuvaus, Riku Naskali (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
Työt ovat myös verkossa luettavissa:
http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=0035FDFD320BCE6E95D6DC5E8ED4…
Elokuvaukseen liittyviä teoksia esimerkiksi nämä:
- Asiaa ruudussa : tv-... |
| Tarvitsisin elokuvien kuvakerrontaa ja kuvan rakennetta käsittelevää ammattikirjallisuutta sekä madollisesti tutkimuksia. Mitä suosittelisitte alan… |
1261 |
|
|
|
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston, KAVA:n, kirjastosta ehdotettiin seuraavia kirjoja:
Block, Bruce A.
The visual story : creating the visual structure of film, tv and digital media
2nd ed., Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - 297 s. : kuv.
elokuvaus; visualisointi
Brown, Blain
Cinematography : theory and practice : imagemaking for cinematographers, directors & videographers
London : Focal, 2002. - 303 s. : kuv.
elokuvaus; valaistus
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu, 2004. - 184 s. : kuv.
kuvaus; elokuvaus; sommittelu
Laszlo, Andrew
Every frame a Rembrandt : art and practice of cinematography / Andrew Laszlo, with additional material by Andrew Quicke
Boston : Focal, 2000. - 253 s... |
| Etsin kuumeisesti ympäri maapalloa :) kotimaista elokuvaa vuodelta -59 Virtaset ja Lahtiset. Myynnissä sitä ei ole missään, mutta löytyisikö ko. filmiä… |
2310 |
|
|
|
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle... |
| Tervehdys! Eeva-Leena Pokela on levyttänyt paljon lastenlauluja, myös Sariola-nimellä. Lisäksi monilla lastenlaululevyillä esiintyy myös sellaisia nimiä kuin… |
3657 |
|
|
|
Eeva-Leena Pokela, Eveliina Pokela ja Eeva-Leena Sariola ovat sama ihminen. Tämä lapsesta asti esiintynyt laulaja, säveltäjä ja näyttelijä on käyttänyt molempia etunimiä. Sariola-nimeä hän käytti avioliittonsa aikana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva-Leena_Pokela
Eeva-Leena Pokela on kanteletaiteilija ja professori Martti Pokelan ja laulaja, sanoittaja ja säveltäjä Marjatta Pokelan tytär. Lähdetietojen (Suomen kansallisbiografia 7, 2006 tai http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1125/) heillä ei ole Eeva-Johanna –nimistä tytärtä.
Sukulaissuhteista Eeva-Leenan ja Eeva-Johannan väliltä ei löytynyt tietoa, mutta molemmat ovat laulaneet sekä yhdessä että erikseen, yhdessä ainakin Ilse Saareksen levyllä Pikka, pikku pikku... |
| Miten kiinalaisittain kirjoitetaan Pirjo ja Jouni? En löydä vastausta netin kautta. |
1186 |
|
|
|
Nimien kiinalainen kirjoitusasu on ollut hyvin suosittu kysymys palvelussamme. Monissa vastauksissa on tähdennetty, että kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Lisää tietoa asiasta löydät aiemmista vastauksistamme klikkaamalla "Arkistohaku"-linkkiä ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kannattaa katsastaa!
Internetissä on joitakin englanninkielisiä sivuja, joista länsimaisten nimien kiinankielisiä vastineita voi hakea, suomenkielisiä nimiä näissä tosin vähemmän on: http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
|
| Onko olemassa suomenkielisiä kirjoja eurooppalaisista kansallispuistoista (esim. Viro tai muu edullinen maa)? |
867 |
|
|
|
Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta ja Pirkanmaan Piki-tietokannasta ei löytynyt eurooppalaisista kansallispuistoista suomeksi kuin yksi teos nimeltä Kauneimmat kansallispuistot 2: Eurooppa, vuodelta 1990. Mutta jos sinua kiinnostavat nimenomaan Viron tai jonkun muun tietyn eurooppalaisen maan kansallispuistot, niin kannattaa selailla ihan tavallisia näitä maita koskevia matkaoppaita, uskoisin että niissä voisi olla jotakin myös kansallispuistoista!
|
| Oliko Filip Hjalmar Hahl Kansallisteatterin johtaja 1905-1907? |
1223 |
|
|
|
Rafael Koskimiehen teoksessa Suomen Kansallisteatteri 1902/1917 (Helsinki: Otava, 1957) kerrotaan, että Kaarlo Bergbomin väistyttyä Armas Järnefeltiä oli kysytty Kansallisteatterin johtajaksi. "Neuvottelut raukesivat kuitenkin pian Järnefeltin ilmoitettua valinneensa Tukholmassa tarjotun toimen. Kun tästä helmikuun alussa tuli tieto, johtokunta päätyi kahteen uuteen ehdokkaaseen: tohtori Jalmari Hahliin ja näyttelijä Adolf Lindforsiin. --- Jalmari Hahl nimitettiin johtajaksi helmi-maaliskuun [1905] vaihteessa." Seuraavan luvun otsikko on Jalmari Hahl johtajana 1905-07, ja Hahlin johtajakautta käsitellään melko pitkästikin (ss. 113-149).
|
| Voiko olla oikeaa wannabeta? Eli henkilöä, joka on oikeastaan wannabe wannabe eli haluaa olla sellainen joka haluaa olla jotain, mutta ei oikeasti ole? Eli… |
1455 |
|
|
|
Kiintoisaa pohdintaa. Käsittääkseni wannaben olemassaolo kuitenkin perustuu vahvasti jonkun asian jäljittelyyn, pyrkimykseen olla vaikkapa rokkari tai runoilija, ainakin ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään, vaikka se olennaisin asia, eli musiikillinen tai kirjallinen lahjakkuus puuttuisi kokonaan tai ei aivan riittäisi levyn tai kirjan julkaisemiseen.
Näin ollen aidon wannaben olemassaolo olisi aikamoinen paradoksi, sillä mitä tällainen "oikea" wannabe sitten jäljittelisi? Ja jos wannabe ei jäljittele mitään, voiko hän silloin edes olla wannabe?
http://en.wikipedia.org/wiki/Wannabe
|
Kysy kirjastonhoitajalta