Helsinki

Tilaa aihepiirin Helsinki RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

26480 osumaa haulle. Näytetään tulokset 17581–17600.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä löytyy tietoa siitä, mitä kestävä kehitys (lähinnä sosiaalinen) ja Green care ovat ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut/voi olla (tulevaisuuden)… 904 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa selvitettiin 2006-2008 Green care –toiminnan liiketoimintamahdollisuuksia mm. hoiva-alalla. Tietoa hankkeesta ja itse tutkimuksen raportti löytyvät alla olevien linkkien kautta. Raportin lähteistä saat varmasti myös lisälähteitä itsellesi. Raportti (Green care: terveyttä ja hyvinvointia maatilalta / Anja Yli-Viikari ... [et al.] (2009)on myös useiden yliopistokirjastojen kokoelmissa. http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s02b.pdf http://www.mtt.fi/met/pdf/met141.pdf Kestävän kehityksen vaikutuksesta löytyi tietoa liittyen yrittäjyyteen sinänsä, mutta ei hoivayrittäjyyteen erityisesti. Esim. näistä voisi olla hyötyä: -...
Mistä saisi tietoa Ruotsin vuoden 1650 valtiopäivistä, varsinkin talonpoikaissäädyn osalta (kielellä ei väliä)? 1511 Alkuun pääsee Wikipedian avulla: http://sv.wikipedia.org/wiki/Riksdagen_%C3%A5r_1650 Perusteellisesti aihetta käsittelevät mm. seuraavat kirjat. Ne ovat yliopistokirjastojen kokoelmissa, ja luettavissa vain kirjastonsa lukusalissa: Bidrag till svenska riksdagens historia 1650-1680 / Karl Beckman. (1888) Sveriges riksdag historisk och statsvetenskaplig framställning Förra avdelningen, Bd. 3 Ståndsriksdagens utdaning, 1592-1672 redaktionskommitté: Karl Hildebrand ... [et al.] (1933) Alla olevat kirjat ovat lainattavissa ainakin Kansalliskirjastosta: The Riksdag in focus: Swedish history in a parliamentary perspective / Stig Hadenius. (1997) The Riksdag: a history of the Swedish Parliament / Herman Schück ... [et al.] (1987) Tällainen...
Minulla on kysymys. Toivon, että voitte vastata. Lopetin juuri koulun ja vietän sapattivapaata.Siksi haluaisin löytää materiaalia, mitä asioita voi tehdä… 1013 Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa. Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan...
Onko lähiaikoina tiedossa kirjastoauton kuljettajaksi -kurssia? Onko haussa kuljettajia? Tarvitaanko nykyisin kirjaston hoitajan tutkinto autonkuljettajan… 1154 Kirjastoauton kuljettajaksi pätevöidytään suorittamalla kuorma-autokortti. Erikseen ei siis ole olemassa kirjastoauton kuljettaja-kurssia. Kirjastoauton kuljettajien paikkoja ei ole Helsingissä vapaana, eikä ole näköpiirissä, että tulisikaan hakuun lähiaikoina. Kirjastonhoitajan koulutusta ei tarvita autonkuljettajan tehtävään. Kirjastoautoissa työskentelee pääasiassa kirjastovirkailijoita.
Onko Helsingin kirjastotoimella yleisöpäätteissä yhteinen IP-osoite vai onko osoite konekohtainen? 1084 IP-osoite näkyy ulospäin samanlaisena kaikilta asiakaspäätteiltä.
Muutama vuosi sitten lainasin avaruus aiheisen opetus DVD:n jonka oli tuottanut englantilainen York Films. Levyn nimi oli englanniksi Spacefiles. En löytänyt… 2333 Kyseessä on varmaankin DVD-opetusohjelma ”Avaruuskansiot” (YLE Tallennemyynti, 2006). York Films of England näyttäisi julkaisseen sen alun perin 2004. Jostakin syystä alkuperäistä englanninkielistä nimeä ei ole laitettu mukaan luettelointitietoihin, joten siksi hakusi ei tuottanut tulosta. Ohjelman englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.yorkfilms.com/spacefiles.html. Ohjelman saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Olen matkalla Bakuun ja muistan lukeneeni joskus kirjan, joka kertoi suomalaisesta suvusta, joka toimi aikanaan, kun Suomi oli osa Venäjää, öljyteollisuuden… 1204 Etsimäsi teos saattaisi olla Kirsti Tarjaksen omaelämäkerrallinen teos "Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä". Löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjailija kertoo syntymäkaupungistaan Bakusta, jossa hänen isänsä Aaro Härkönen työskenteli Nobelin öljyfirmassa rakennusosaston päällikkönä. Kirjassa kerrotaan myös Bakun jälkeisestä ajasta Muolaassa ja Kotkassa. Lopuksi kirjailija tekee vielä 70-vuotiaana matkan Bakuun. Tässä siis vielä teoksen tiedot: Tarjas, Kirsti: Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä : löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjayhtymä, 1996
Onko eri uskontokuntien julkaisuille joku sääntö kirjastossa? Eli saako kirjastossa olla esimerkiksi dvd jehovan todistajien toiminnasta ja mormoonien kirja?… 1563 Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa julkaisuja uskontokunnasta tai muusta maailmankatsomuksesta riippumatta. Ainoastaan lait säätelevät hankintaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmaohjelmassa sanotaan mm. näin: ”HelMet-kirjasto tarjoaa kokoelmissaan suomalaisen kirjallisen kulttuuriperinnön ja valikoiman maailman kirjallisesta kulttuurista.” http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/ Helmet-kirjastoilla, (www.helmet.fi) joita on noin 60 eri puolilla pääkaupunkiseutua, on hyvin suuri kokoelma, ja mahdollisuus hankkia varsin laajalti myös eri uskontojen julkaisuja. Helmet-kokoelmista löytyy mm. vhs-video Jehovan todistajista (Jehovan todistajat: järjestö tämän nimen takana) ja Mormonin kirja (Mormonin kirja:...
Voisitteko suositella kirjaa, josta näkisi Helsingin Katajanokan & Kruununhaan (historiallisten) rakennusten nykyisen ja aiemman käytön? 1773 Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007). Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa: Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006) Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi...
Arvi Korhosen kirjassa Suomen itärajan syntyhistoriaa (WSOY, 1938) kerrotaan Stolbovan rauhan rajan muodostumisesta, että lähtökohtana oli erottaa Käkisalmen… 1223 Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa. Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala. Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa...
Etsin englanninkielistä lastenkirjallisuutta lapsilleni. Missä Helsingin kirjastossa olisi parhaat valikoimat sellaista? Esikoinen on 8-vuotias ja lukee itse… 974 Sinun kannattaa suunnistaa siis Pasilan, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Helmet-aineistotietokannan mukaan näistä kirjastoista näyttäisi löytyvän eniten englanninkielistä lastenkirjallisuutta. Kirjastojen yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä: Itäkeskus: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/ Pasila: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ Rikhardinkatu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/yhteystiedot/
Haluaisin tietoa nopeasti Annika Thorin elämästä ja perheestä kun teen hänestä esitelmää ja en löydä hänen perheestään mitään tietoa vaikka hän on vielä elossa… 1016 Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika". Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Mistä saisi tietää, onko Mäntsälän kunnan pienviljelijät tässä osassa? Kirja on Pasilan kirjavarastossa eikä sitä lainata. Teoksen nimi SUOMEN PIENVILJELIJÄT 1… 556 Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta: http://finna.fi Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
Onko Rion julistusta suomennettu virallisesti? 1969 Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta. http://www.helmet.fi/
Olen yrittänyt löytää tarpeeksi kattavaa ja hyvää tietokirjaa skandinaavisesta muinaishistoriasta ei vaan tunnu olevan tällaisia paljoa. Enemmän antropologista… 870 Pääsisiköhän näillä alkuun? Näissä ainakin viitetietojen perusteella tunnuttaisiin keskittyvän enemmän viikinkien kulttuuriin kuin sotaisaan puoleen. Hauskoja löytöretkiä viikinkiaikaan! Arnold, Martin: The Vikings: culture and conquest (London, 2006) Batey, Colleen (toim.): Cultural atlas of the Viking world (New York, 1994) Brink, Stefan (toim.): The Viking world (London, 2008) Encyclopedia of ancient myths and culture (Hertfordshire, 2003) KOKOELMATEOS Hall, Richard: Matka viikinkien maailmaan (Helsinki, 2007) Roesdahl, Else: Viikingit (Helsinki, 1993)
Onko Raul Roineen Suomalaisia satuja käännetty ruotsiksi ja mistähän löytyisi, kuka kääntänyt? Se missä "esitetään" arvoitus kuten "Kuningas näkee harvoin… 1526 Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja: Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa. Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
Etsin satua jonka nimen taidan muistaa väärin, koska en löydä sitä sillä nimellä. Nimi jonka muistan on Jääkuningatar. Siitä tehtiin Suomessa elokuva jo joskus… 3351 Kyseessä on H. C. Andersenin satu Lumikuningatar. Sadusta on ilmestynyt useita eri käännöksiä ja tulkintoja. Myös moni kuvittaja on tarttunut aiheeseen. Lumikuningattaresta on tehty elokuvia ja se on sovitettu myös näyttämölle. Tässä muutama HelMet-kirjastojen kokoelmista. Andersen, H. C., Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja, Otava, 1981. Suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola. Kuvitus Kaarina Kaila. http://www.helmet.fi/record=b1137820~S9*fin Andersen, H. C., Lumikuningatar ja muita satuja, Valitut Palat, 2005. Suomeksi kertonut Leena Laulajainen. Kuvitus Anastasia Arhipova. http://www.helmet.fi/record=b1741068~S9*fin Andersen, H. C., Andersenin satuja, Weilin+Göös, 1984. Suomentaneet Eeva-Liisa Manner ja Kaija Pakkanen. Kuvitus...
Kysyin tätä jo kerran, mutta saamani vastaus ei ollut vastaus kysymykseeni vaan jukka-sanan taivutusmuodot (ks. "vastaus" alimmaisena). usi yritys siis:… 1339 Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (Keuruu 1980) käyttää kasvilajista suomenkielistä nimeä joosuanpuu. On kuitenkin mahdollista, että nimi ei ole suomen kieleen vakiintunut, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, josta sait aiemman vastauksen, ei ollut tunnettu tätä nimeä. Mistään muusta lähteestä en myöskään löytänyt kasville suomenkielistä nimeä. Maailmassa on toki paljonkin eliölajeja, joilla ei ole suomenkielistä nimeä, ja koska kyseistä kasviakaan ei Suomessa kasva, voi hyvin olla, ettei vanhassa tietokirjassa käytettyä nimeä joosuanpuu ole virallistettu. Voit siis puhua eräästä jukkalajista, tai jos haluat määritellä kasvilajin täsmällisesti, on varminta käyttää tieteellistä nimeä. Tietysti voit kutsua kasvia...
Kuulin radiosta Glinkan säveltämän Puskinin venäjänkielisen runon. Sen lauloi Petteri Salomaa Ilmo Rannan säveltämänä. Runon nimi on ohjelmatiedoissa suomeksi … 3912 Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta. http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005 nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx… Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D… Katso myös Fono.fi. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
Olen töissä pienessä kirjastossa, jossa jotkut asiakkaat ovat tottuneet lainaamaan kirjat ajokortilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella. Käytännössä he… 1445 Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904. Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...