| Minulla oli lainassa ehkä n. kuukausi sitten luontodokumentti joka käsitteli valtameren pieniä saaria ,niiden luontoa ja eläimiä. Siinä oli mm Pääsiäissaarilta… |
788 |
|
|
|
Hain pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta mitä erilaisimmilla hakusanoilla, mutta South Pacific : Etelämeren ulapoilla oli kaikista luontodokumenteista lähinnä etsimääsi, siinä on kyllä ainoastaan 2 DVD-levyä ja se on vuodelta 2009: http://www.helmet.fi/record=b1982032~S9*fin
|
| Ostin mini kannettava tietokone ja siinä on asennettu Windows 7 starter, mutta yritin Luoda järjestelmän korjauslevy, mutta se vaati tallentava CD tai DVD… |
1427 |
|
|
|
Neuvoisin ottamaan yhteytta Lasipalatsissa sijaitsevaan Kohtaamispaikkaan, jossa saa opastusta kaikenlaisiin tietokoneen ongelmiin. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka
|
| Toimitan eräälle vanhalle mummolle kirjoja samalla kun itse käyn kirjastossa. Hän pitää esim. sellaisista kirjailijoista kuin Ahern, McKinley, Lennox,… |
1946 |
|
|
|
Tässä joitakin ehdotuksia. Tekijät ovat pääosin melko tuoreita, joskin joukossa on muutama perinteinen nimi.
Käännettyjä : Maeve Binchy, Candace Bushnell, Lucy Dillon, Helen Fielding, Anna Godbersen, Emily Giffin, Jane Green, Melissa Hill, Kajsa Ingemarsson, Kate Jacobs, Sophie Kinsella, Deborah Smith, Nicholas Sparks, Plum Sykes, Nancy Thayer ja Jennifer Weiner.
Kotimaisia : Kirsti Ellilä, Virpi Hämeen-Anttila, Anneli Kivelä, Tuija Lehtinen, Marja Orkoma, Ulla-Maija Paavilainen, Kira Poutanen, Pirjo Rissanen ja Jaana Taponen.
|
| Voisiko saada listauksen 1800-luvun lopun 1900-luvun alun teollisuusmiesten elämäkerroista. Erityisesti tekstiiliteollisuuteen liittyvistä (esim. Alfred… |
1153 |
|
|
|
Oletettavasti tarkoitetaan suomalaisia tai Suomessa vaikuttaneita henkilöitä.
Valitettavasti tällaisen listan tekeminen näyttää olevan aika hankalaa. Monet varhaisemman teollisuutemme suurmiehistä olivat monialayrittäjiä ja tekstiiliteollisuus lienee ollut useallakin ainakin jonkinlainen sivuhobby. Näyttää myös siltä, että monesta henkilöstä löytyy eniten tietoa heidän perustamiensa/johtamiensa yritysten historiikeista.
Arto Seppälän kirjan
Lanka läpi vuosisatojen : lukemisto suomalaisen tekstiiliteollisuuden vaiheista 1700-luvulta vuoteen 2005, jolloin alan työnantajain liitto täyttää sata vuotta. - Tekstiili- ja vaatetusteollisuus, 2005
mukaan tällaisia tuon ajan tekstiilialan yrittäjiä ja sijoittajia voisivat olla mm.
Finlayson, James... |
| Mitkä ovat sinivalaan elinympäristövaatimukset? |
2107 |
|
|
|
Sinivalaita tavataan periaatteessa kaikista maailman valtameristä, mutta ne ovat hyvin harvalukuisia ja uhanalaisia nykyään. Näitä maailman suurimpia eläimiä on arvioivasta tahosta riippuen jäljellä enää tuhannesta yksilöstä muutamaan tuhanteen. Sinivalaat elävät enimmäkseen kylmissä ja lauhkeissa vesissä. Sinivalaat eivät myöskään suosi rannikkovesiä, vaan ne elävät kauempana valtamerellä, syvissä vesissä. Kuten monet muutkin hetulavalaat, sinivalaat ovat vaeltajia, kesäksi ne vaeltavat kylmempiin vesiin ravinnon, krilliäyriäisten, perässä ja talveksi takaisin päiväntasaajan lämpimiin vesiin lisääntymään. Arvellaan, että sinivalaat ruokailevat kahdeksan kuukautta vuodesta, keräävät energiaa ja paastovat sitten loput neljä kuukautta... |
| Ikävästi kävi, kun minä joko itse hukkasin tai minulta pöllittiin kirja nimeltä: Hevonen minun veljeni: hevosrunot 1956-1976 / Eeva-Liisa Manner. Kuinka… |
760 |
|
|
|
Voit joko maksaa kirjan hinnan kirjastossa tai ostaa kirjastolle uuden, kadonnutta vastaavan kirjan. Jos arvelet kadonneen kirjan vielä löytyvän, voit kirjastossa ilmoittaa vielä etsiväsi sitä. Kirjan laina-aikaa voidaan uusia, jolloin saat lisää aikaa etsimiseen.
|
| Onko pääkaupunkiseudun kirjastoihin tehty vaalien info-pisteitä kuten oikeusministeriön selvityksessä suositeltiin? Jos on, niin mihin ja voiko niihin tuoda… |
1238 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston osalta eduskuntavaalien esitemateriaalia ja tilaisuuksia koskien kirjastoja on ohjeistettu seuraavan linjan mukaisesti :
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat voivat pitää suljettuja kokouksia kirjaston kokoustiloissa
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat eivät voi järjestää kirjastoissa avoimia yleisötilaisuuksia
- vaalimainoksia ei saa laittaa esille kirjastoihin
Kirjasto voi itse halutessaan järjestää tasapuolisuusperiaatetta noudattavia vaaliaiheisia tilaisuuksia eli paikalle tulee kutsua usean eri puolueen edustajia. Tällaisia ovat esim. paneeli- tai keskustelutilaisuudet.
Tällä hetkellä kirjastoissa ei ole resursseja pitää yllä toimivaa vaali-infopistettä, jossa puolueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja... |
| Voiko joku muu hakea varaamiani kirjoja kirjastokortillani? vai tarvitaanko valtakirjaa tms.? |
5056 |
|
|
|
Kirjastokortti on henkilökohtainen, mutta varauksia voi kyllä noutaa toisen puolesta. Helsingin kaupunginkirjaston käytäntöjen mukaan on kaksi vaihtoehtoista tapaa toimia:
1)Varausten noutaja lainaa varaukset omalle kirjastokortilleen. Noutajan ei siis välttämättä tarvitse ottaa mukaansa sen henkilön kirjastokorttia, joka alkujaan on varaukset tehnyt. Paperisia tai sähköpostitse tulleita noutoilmoituksiakaan ei tarvita. Hakijan pitää vain muistaa kenen nimellä varaukset hyllyssä odottavat. Lainatut varaukset poistetaan sitten varaajan tiedoista, jotta ne eivät palautuksen jälkeen lähde tulemaan samalle ihmiselle uudestaan.
2)Jos hakija lainaa varaukset varaajan kortille, tarvitsee hän mukaansa päivätyn ja allekirjoitetun valtakirjan.... |
| Minkä sanomalehden etusivu löytyisi päivämäärälle 23.12.1944? |
1363 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuina tältä ajalta esimerkiksi Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Ilta-sanomat ja Hufvudstadsbladet. Täältä löytyy luettelo mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Mikrofilmikopioita voi saada kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Mikrofilmejä voi tulla itsekin kirjastoon lukemaan tai ottamaan kopioita Pasilan kirjaston aukioloaikoina:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen sanomalehtikokoelma aina vuodesta 1771. Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon etukäteen:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
|
| Z. Topeliuksen Maamme kirjan on kääntänyt J. Bäckwall ensimmäisen kerran 1876. Myöhemmin kääntäjäksi valittiin Paavo Cajander. Minä vuonna on ilmestynyt… |
1710 |
|
|
|
Meillä kirjastossa ei ole vanhempia ”Maamme kirjan” painoksia, mutta Fennica-tietokanta kertoo, että vuonna 1894 ilmestynyt 12. painos on laitettu osittain Cajanderin nimiin, koska siinä on teksti ”suomennoksen korjannut ja runot suom. Paavo Cajander”. Tosin ”Suomennoskirjallisuuden historia” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007) kertoo, että suomennosta kohtaan esitetyn kritiikin vuoksi Cajander korjaili jo Bäckwallin käännöksen toista painosta, joka ilmestyi 1878.
Vuonna 1905 ilmestynyt 17. painos on sitten laitettu kokonaan Cajanderin suomentamaksi: ”kymmenennen, tekijän kuoleman jälkeen korjatun painoksen mukaan suom. P. Cajander”. Sen pohjana on siis jo itsessään ruotsinkielinen korjattu laitos. Vuonna 1908 ilmestynyt 19.... |
| Kuulin että joissakin kirjastoissa on mahdollisuus kopioida vhs-kasetteja dvd-muotoon. Onko jossakin myös laitetta, jolla voisi kopioida vanhoja c-kasetteja… |
1387 |
|
|
|
Kirjasto 10:n studiossa voi digitoida c-kasetteja, minidiscejä ja lp-levyjä. http://www.lib.hel.fi/page/BBE3ADA4-1300-4A46-98A8-D832ABCBC34B.aspx
|
| Mistä löytäisin kirja-arvostelun Veijo meren kirjasta Jääkiekkoilijan kesä? Mieluiten se saisi olla kirjan ilmestymisen aikoihin tehty ns. virallisen kriitikon… |
1820 |
|
|
|
Kirja on ilmestynyt vuonna 1980. Aikalaisarvosteluja löytyy ainakin Parnassosta (1981, nro 3, s. 185-186), Kaltio-lehdestä (1981, nro 2, s.26) ja Turun sanomista 23.1.1981. Turun sanomien arvostelu on myös Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä vuodelta 1981 (B-osa, 5/1981, s. 488).
Kirjallisuusarvosteluja, Kaltio ja Parnasso löytyvät kaikki ainakin Helsingin Pasilan kirjastosta. Voit halutessasi pyytää kopioita kaukolainana oman lähikirjastosi kautta.
|
| Miksi Seppo Jokisen Hiirileikki äänikirja c kasetteina on koko ajan hyllytilassa, vaikka siitä on tehty varauksia jo puoli vuotta sitten? |
1006 |
|
|
|
Seppo Jokisen Hiirileikki -äänikirja on C-kasettina vain kahdessa kirjastossa. Käpylän kirjasto on remontin takia suljettu 1.7.2011 saakka. Varaukset eivät kohdistu suljettuna olevan kirjaston aineistoon. Tikkurilan kirjaston äänite, ainoa tällä hetkellä lainattavissa oleva kappale, on korjattavana. Toivotaan, että se saadaan pian kiertoon.
Nykyisin äänikirjat hankitaan cd-muotoisina, mutta Hiirileikki löytyy Helmet-kirjastoissa vain C-kasettina.
|
| Suomessa on taidesivuja joihin voi lisätä kuvia jota muut saa kommentoida. Muunmuassa aukea ja harhakuva ja deviantart kansainvälisempänä vaihtoehtona mutta… |
1182 |
|
|
|
Jos tarkoitat kuvataidetta, niin ahkerasta nettisurffailusta huolimatta emme onnistuneet löytämään etsimäsi kaltaista Ruotsin vastaavaa. Tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Kansainvälisiä englanninkielisiä sivustoja sen sijaan tuntui löytyvän, mutta niiden tasoa ja luotettavuutta emme pysty arvioimaan. Esimerkkinä seuraava sivusto: http://www.amateurillustrator.com/
Vai tarkoititkohan valokuvausta? Seuraava ruotsalainen sivusto voisi ehkä olla lähellä etsimääsi: http://www.fotosidan.se/
Kansaivälisistä valokuvasivustoista erittäin suosittu on Flickr, jota toimituksemmekin tuntemat intohimoiset valokuvaharrastajat suosivat. Sivustolle rekisteröityneenä käyttäjänä voit julkaista omia kuviasi, sekä kommentoida toisten käyttäjien kuvia... |
| Onko helsingin kirjastoista saatavilla puhu ja rupattele yläasteen suomen kielen kirjaa. väisänen tarja tuulikki on tekijä |
1015 |
|
|
|
Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin
Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella.
Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä:
https://finna.fi
Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin.
Kansalliskirjastosta oppikirjaa ei saa lainaan, mutta siihen on mahdollista... |
| Mitä osaat kertoa Adamin isästä Måns Gahrtonin kirjoissa? |
813 |
|
|
|
Kirjoista tai nettilähteistä ei löytynyt tietoa Adamin isästä. Kannattaa lukea Måns Gahrtonin kirjoja ja etsiä niistä kohtia, joissa isää kuvataan.
|
| Tutkija Jukka Muiluvuori on kirjoittanut kirjan "Joka ei pidä ääntä itsestään, se helposti unohtuu", jossa kerrotaan poliosta, poliovammaisista jne. Kuinka… |
1806 |
|
|
|
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, eli jokaiseen kunnankirjastoon tai kirjastokimppaan on tarjottava kirjaa erikseen. Kirjastojen yhteystiedot voi saada excel-taulukkona kirjastot-fi-toimitukselta
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on myös kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta. Hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...dotteet/
|
| Mitä tarkoittaa nimi Celia? |
3094 |
|
|
|
Nimen ”Celia” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celia. Sivuston mukaan se on faminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta sukunimestä ”Caelius”. ”Caelius” puolestaan on peräisin latinan sanasta ”caelum”, jonka merkitys on ’taivas’. ”Celia” saattaa olla myös lyhennys nimestä ”Cecilia”, joka on peräisin latinan sanasta ”caecus” (’sokea’).
|
| Teen tutkimusta Aleksis Kiven ruotsin kielestä. Tätä tutkimusta varten tarvitsen tietoja Helsingin kielioloista vuosilta 1846-1872. Onko teillä… |
925 |
|
|
|
Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen... |
| Etsin uudempaa tutkimusta mobiililaitteiden käytöstä ja tulevaisuudesta Suomessa, sekä maailmalla. |
1047 |
|
|
|
Yleisen kirjaston puolella ei näin spesifiä tutkimusaineistoa näytä juuri olevan, muutenkin tieteellistä kirjallisuutta hankitaan yleisiin kirjastoihin aika vähän.
Haeskelimme siis yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Otaniemen kampusalueen Teemu-tietokannasta. Laajalla hakusanalla 'mobiililaitteet' hakemalla ei näistäkään löytynyt kovin laajasti viitteitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa nämä niukaksikin jäävät viitteet, katso alla:
http://finna.fi
https://finna.fi
Kannattaa myös hakea artikkelitietokannoista, josko aiheesta olisi kirjoitettu artikkeleita. Apua artikkelitietokantojen käyttöön saat vaikkapa oppilaitoksesi kirjastosta tai jos et ole opiskelija, niin tekniikan alan korkeakoulukirjastoista, joista varmasti... |