| Onko missään Helmet -kirjastojen media/editointi/tietokoneluokassa yleisökonetta, jossa olisi FireWire (eli IE 1394 / i.Link) liityntäportti? |
996 |
|
|
|
Todennäköisesti tarkoitat nimenomaan 6-pinnistä liitäntää. Kyseinen liityntäportti löytyy Kohtaamispaikan mediakoneista. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Firewire6-pin.jpg
Varauksen koneille voi tehdä sivulla https://varaus.lib.hel.fi
Kohtaamispaikka, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
|
| Laulu: Malaquenia salerosa. Lauletaanko tuossa laulussa espanjalaisesta kaupungista nimeltä:Malaga ? Jos ei, niin mistä laulu kertoo ? |
4076 |
|
|
|
Malagueña salerosa on meksikolainen laulu, joka kertoo Malagasta kotoisin olevasta naisesta, jonka kauneutta mies ylistää. Miehellä ei ole tarjota naiselle rikkauksia, mutta rakkautta sitäkin enemmän.
Lisää tietoa laulusta wikipedian englanninkielisessä versiossa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Malague%C3%B1a_Salerosa
|
| Kotimaisia kirjoja keski-ikäiselle naiselle.rupeaa kirjastovirkailijan ideat loppumaan.luemme asiakkaan kanssa samoja kirjoja,mutta tarvittaisiin lisää… |
1331 |
|
|
|
Vivi-Ann Sjögrenin matkakirjat, joissa perehdytään kunkin maan ruokakulttuuriin, ovat oivallista luettavaa. Lisäksi suosittelen Mirjami Hietalan romaaneja, mm. Korkeat huoneet, Valkoiset lautalattiat, Isoveli ym. ja Eeva Tikan romaaneja, novelleja ja runoja sekä Maija Asunta-Johnstonin omaelämäkerrallisia teoksia, joissa on teemana keski-ikäisen naisen muutto vieraaseen kulttuuriin.
Annamari Marttisen kirjat, Karin Alvtegenin dekkarit (vaikkei olekaan kotimainen), Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita. Hotakaisen Ihmisen osa, Petri Tammisen Rikosromaani, Minna Lindgrenin Kuolema Ehtookodossa, monet lukevat Seppo Jokisen dekkareita, Ulla-Lena Lundbergin kirjat, Aki Ollikaisen Nälkävuosi... Niitä ainakin tämä keski-ikäinen lukee :)
|
| Mistähän kirjasta löytäisin Lauri Pohjanpään runon Vanha Koti? |
1300 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo "Vanha koti : Ma kiitän ja siunaan" kuuluu ainakin teokseen: Tämän runon haluaisin kuulla. 2 / toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen
Lähde: Pirkanmään kirjastojen Piki-verkkokirjasto https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
|
| Saako jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta lainata diascanneria? |
601 |
|
|
|
Kotiin lainattavia diaskannereita ei kirjastoissa ole. Sen sijaan voit skannata kirjastossa dioja kirjaston skannereilla. Skannerin omaavia HelMet-kirjastoja voi valita palveluvalikosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tarkempia tietoja voit kysellä haluamaltasi kirjastolta. Kirjastojen Palvelut-sivulta palveluvalikon kautta voi myös saada lisätietoja.
|
| Mitä tarkoittaa "veriveljet"? |
1365 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veriveljeys tarkoittaa seuraavaa:
"Muinainen nuorten miesten ystävyysliitto, joka solmittiin leikkaamalla haava ihoon ja antamalla valuvan veren yhtyä; kuv. miesten erittäin vahvasta ystävyyssiteestä."
Lähde:
MOT Kielitoimiston sanakirja
|
| Tiedustelen, kuka on kirjoittanut seuraavan säkeen. "Kun ken kansaa väheksyy, kaatuvi kuin juureton puu, silloin on Suomessa huomen."? Kiitos jo etukäteen… |
1066 |
|
|
|
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
|
| Etsin kappaletta, jonka kertosäkeessä(?) lauletaan suunnilleen näin: "kun paleltuu/vilustuu sielu aikuinen" Kuulosti melko uudelta biisiltä, mutten löydä… |
471 |
|
|
|
Emme valitettavasti ole onnistuneet tunnistamaan etsimääsi kappaletta. Tiedustelimme sitä myös kirjastojenvälisen tietolistan kautta. Otamme yhteyttä, jos vastaus löytyy.
|
| Voiko kirjastoautossa lainata tai palauttaa sellaista aineistoa / sellaisia kirjoita, jotka on lainattu omasta lähikirjastosta? |
1837 |
|
|
|
Helmet-kirjaston kirjastoautot kuuluvat samaan kirjastoverkkoon muiden Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjastoautossa voi siis palauttaa, uusia tai tilata myös Helmet-verkkoon kuuluvan lähikirjaston aineistoa.
|
| Voiko maksaa kortilla tulostusmaksun? |
735 |
|
|
|
Kyllä voit maksaa kaikkia kirjaston maksuja maksukortilla.
|
| Olisin kysynyt dekkarikirjailija Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisjärjestyksessä. |
1150 |
|
|
|
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
|
| Charles Trenet - La Mer on upea laulu sanoitukseltaan ja sävellyksenä. Onko tätä La Mer'iä suomennettu ja suomalainen artisti laulanut? Löytyisikö myönteisessä… |
4395 |
|
|
|
Charles Trenet'n kappale "La Mer" on on käännetty suomeksi nimellä
"Laulu merelle". Suomenkieliset sanat on laatinut Anja Eskonmaa ja se löytyy nuotista:" Viihdekuoro 4: sekakuorosovituksia". Tämä nuotti löytyy ainakin Tapiolan ja Sellon kirjastoista Espoosta. Kappaletta on esittänyt ainakin Eino Grön.
Keith Westin "Exerpt from..." en löytänyt mistään suomeksi.
"Livin' thing"-kappale on suomeksi nimeltään "Tule kiivetään" ja se löytyy Frederikin lp-levyltä "Olen Dracula" vuodelta 1977. Lp-levyn voi lainata Tikkurilan musiikkivarastoasta.
|
| Haluaisin löytää romaaneja, joissa kuvataan nuoren miehen kehitysvuosia. Kirja saisi mielellään kattaa ajan kouluvuosista armeijaan. Myös nuortenkirja tulee… |
1007 |
|
|
|
Tarkoitit ilmeisesti nimenomaan kotimaisia romaaneja? Monissa teoksissa, jotka käsittelevät nuoren miehen kasvua, kuvataan usein lyhyempää ajanjaksoa kuin hakemaasi kouluvuosista armeijaan.
Tässä kuitenkin nyt muutamia esimerkkejä, jotka voisivat olla melko lähellä etsimääsi:
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä
Hannu Väisänen: Vanikan palat, Toiset kengät ja Kuperat ja koverat (omaelämäkerrallinen trilogia)
Hannu Niklander: Aurinko katsoo taakseen, Radan varrella varjo (omaelämäkerralliset romaa-nit)
Paavo Rintala: Pojat
Mikael Niemi: Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä
Mikko Kalajoki: Taas mua pohjaan (nuortenromaani)
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
|
| En muista kirjailijaa, enkä kirjan nimeä. Kirjan tapahtumia on kuitenkin seuraavat. Päähenkilö on nainen. Muuttaa maalle, ehkä isoäitinsä tms luokse tai… |
616 |
|
|
|
Olipa haasteellinen kysymys, kaunokirjallisten teosten tunnistaminen edellyttäisi usein omakohtaista lukukokemusta. Kirjan jäljittämistä auttaisi myös tieto siitä, milloin kirja on luettu.
Etsin teosta HelMet -aineistohausta esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä: internet, maallemuutto, rakastuminen, sisarukset, maaseuturomaanit, viih-dekirjallisuus...
Kuvaukseen täysin sopivaa teosta en onnistunut löytämään. Kirjastoammattilaisten postituslistan kautta saimme seuraavia ehdotuksia:
Kivelä, Anneli, Kotiin Katajamäelle, Karisto, 2010.
Rask, Regina, Hyvä Naapuri, Otava, 2007.
Lehtinen, Tuija, Kolme miestä netissä, Otava, 2010.
Selailun perusteella Raskin kirja olisi ehkä lähinnä kuvaustasi.
Teosten saatavuuden voit... |
| Mistähän on Borgmanin suku peräisin? |
1270 |
|
|
|
Emme onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi. Suosittelemmekin että ottaisit yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan: http://www.genealogia.fi/
|
| Miten saisimme tietoa kultaseppä Karl Hägglundin varhaisista vaiheista ja perhesuhteista? Syntyi 17.2.1858 Sievissä, kuoli Helsingissä 7.2.1914 (hautakiven… |
2009 |
|
|
|
Saimme lisää tietoa asiaa tutkineelta lukijaltamme. Hän oli saanut selville, että Sievissä syntynyt Karl Hägglund oli testamentannut vuonna 1914 Sievin kunnalle 15 000 mk ja samassa testamentissa 100 000 mk Duodecim lääkäriseuralle. Karlin vanhemmat ovat Antti Erikin poika Eskola ja Eva Eskola. Hägglund oli myös Ivalo Aktiebolg Oy:n osakas. Sama henkilö on vienyt Hägglundia koskevia lehtileikkeitä Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikkeet-osaan. Sieltä ne löytyvät haulla "Karl Hägglund" https://digi.kansalliskirjasto.fi/clippings?query=%22karl%20h%C3%A4gglu…
Tässä lyhyessä 50-vuotisartikkelissa kerrotaan Karl Häggmanin urasta. Häggman aloitti 13-vuotiaana oppipoiana Tampereella, työskenteli muiden pajoissa mm. Tukolmassa ja... |
| Minulla on kaksi kysymystä: 1. Onko ilmestynyt yhtään suomi-dari-sanakirjaa? Onko sitä saatavilla mistään Suomen kirjastoista? 2. Miten farsi eli persian kieli… |
4679 |
|
|
|
1. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomi-dari-sanakirjaa mistään Suomen kirjastosta. Todennäköistä siis on, että sellaista ei ole vielä tehtykään.
2. Välitimme kysymyksesi Helsingin yliopistolle, josta Petri Pohjanlehto,
Iranistiikan erikoistutkija, vastasi näin: "mainitsemasi kielet suhtautuvat toisiinsa hieman kuten suomenruotsi ja ruotsinruotsi: kirjoitettuna kielet näyttävät melko samalta, mutta ääntämyksessä on jonkin verran huomattaviakin eroja. Darinkielisellä henkilöllä ei ole suuria vaikeuksia ymmärtää farsinkielistä puhetta, samoin toisinpäin. Sen sijaan Afganistanissa darin ohella käytetty kieli, pashto, on aivan erillinen kielensä."
|
| Poikani väittää, että Goosebumps-sarjan kirjaan Syvyyksien syylä on olemassa jatko-osa ja hän haluaisi sen kovasti lukea (on 7 v). En kuitenkaan löytänyt… |
2010 |
|
|
|
R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
|
| Onko missään kirjassa/lehdessä/netissä julkaistu Muumitalon mallisen leikkimökin rakennuspiirustuksia? |
2950 |
|
|
|
Muumitalon rakennusohjeita on kysytty meiltä aiemminkin. Vuoden 2007 vastauksessa olleet linkit eivät enää valitettavasti toimineet.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6ca51f1f-6d28-47a…
Löysin muutaman ruotsinkielisen sivun, joilla on rakennusohjeita, toivottavasti niistä on apua.
http://murbruk.wordpress.com/2008/07/02/bilder-pa-olika-muminlekstugor/
http://www.styleroom.se/album/33987 (linkissä mainittua Hus & Hem tidning -lehteä ei löytynyt HelMet-kirjastojen kokoelmista)
|
| Vaatiiko Fono.fi:n Ylen arkistoista löytämäni vanha äänite Spotifyn asennettuna koneeseen, että voin kuunnella äänitteen vai miten Fono.fi:tä voi asiakas… |
1337 |
|
|
|
Kyllä, Fono.fi:n etusivulla mainitaan, että jos hakemasi levyn kohdalla näkyy Spotify-logo, voit kuunnella sen mikäli koneellasi on Spotify-sovellus. Mikäli kyseistä äänitettä ei löydy Spotifysta ei logoa näy. Eli kaikkia äänitteitä ei siis välttämättä pysty kuuntelemaan.
Täältä löytyy lisää tietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/fono-…
|
Kysy kirjastonhoitajalta