| Löysin HelMet-sivuilla kirjan: "Ville Vallgrens ABC-bok med bilder": Kauniainen var 73.99 HYLLYSSÄ -- Pasila kirjavarasto 2 730.921 HYLLYSSÄ -- Pasila… |
484 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kirjavarasto on Pasilan kirjaston alakerrassa. Kirjan saa sieltä lainattavakseen muutamassa minuutissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
|
| Miten kuuluu käännös Othellon lauseelle: "Not I. I must be found: My parts, my title and my perfect soul shall manifest me rightly". |
973 |
|
|
|
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
|
| Onko Myllypuron mediakirjastossa mahdollista vuokrata tilaa, jossa voisi käyttää videotykkiä? Pari tuntia esim. |
1009 |
|
|
|
Myllypuron mediakirjastolla ei ole omaa videotykillistä kokoustilaa, mutta asukastalo Myllärin kokoustila, jossa on videotykki, on varattavissa asukkaiden käyttöön erilaisia tilaisuuksia varten.
Asukastalo Myllärin tilan voi varata soittamalla numeroon 040 825 6956 tai sähköpostitse osoitteesta myllarin.tilavaraukset@hel.fi.
http://kaupunginosat.net/myllypuro/asukastalo-myllri-mainmenu-931/asuka…
Myllärin tilojen varauskalenteri on nähtävissä osoitteessa https://sites.google.com/site/asukastalomyllaeri/
Mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa on kyse yhteistyöstä kirjaston kanssa, tilavaraus tulisi tehdä kirjaston kautta. Myllypuron mediakirjaston puhelinnumero on 09 310 85062.
|
| Mitä saaristoa (saarta)Henrik Tikkanen kuvaa kirjassaan Min älskade skärgård? |
678 |
|
|
|
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
|
| Miten on mahdollista, etten pysty uusimaan lainaani varauksen takia, vaikka helmetin mukaan kirjaa pitäisi löytyä hyllystä? |
674 |
|
|
|
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että jos jostakin nimekkeestä on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin tämä varaus on käsitelty lähtemään noutokirjastoon.
Varaukset käsitellään kirjastoissa mahdollisimman nopeasti. Uusimista kannattaa kokeilla jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Pahoittelen tästä järjestelmän ominaisuudesta aiheutuvaa haittaa.
|
| Terve. Marja-Leena Mikkola on Parnasso-lehdessä arvostellut 1970-luvun alkupuolella Alexander Solschenizyn kirjan Ivan Denisovin päivä. Voitteko auttaa… |
863 |
|
|
|
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
|
| Eikö Helmettiin voi kirjautua ilman että tietää korttinsa numeron? Esim. Pankkitunnuksilla. |
676 |
|
|
|
Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
|
| Kuinka paljon supermarkettien tuotevalikoima on kasvanut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana? Siis kuinka paljon enemmän valinnanvaraa kuluttajalla on, kun… |
643 |
|
|
|
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/... |
| Tervehdys! Olen kiinnostunut allaolevasta teoksesta.Kuinka saisin sen luettavakseni? Rotoserien Lär er teckna, nr 8 Karikatyrer Nimeke Rotoserien Lär er teckna… |
417 |
|
|
|
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
|
| KUKA ON TEHNYT SUOMEKSI SAN KAPPALEESEEN JOULU ARMAHAINEN, RUOTS. G. NORDQVIST. TARVITSISIN VASTAUKSEN MIELUMMIN TÄNÄÄN, KIITOS. |
2639 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen.
https://finna.fi
http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
|
| Luin lukiossa (2006–2009) kirjan, jonka nimeä tai tekijää en saa millään päähäni. Teos oli suomalaista nykykirjallisuutta, satiiria, kenties 90- tai 2000… |
582 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
|
| Mieleeni on jäänyt runo, joka kertoo säkenöivien päivien valumisesta ajan hiekkaan tai siihen tyyliin. Kyse on suomalaisesta runoilijasta, voisi olla esim Aale… |
709 |
|
|
|
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta ainakaan vielä ei vastausta ole löytynyt.
|
| Haluaisin lukea kirjoja ääneen ja taltioida ne "äänikirjoiksi". Jakaisin ne esim. YouTubessa kaikkien kuultavaksi. Tietääkseni kirjojen tekijänoikeudet ovat… |
2764 |
|
|
|
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tosiaan tekijänoikeussuojan kesto on 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Jos tekijää ei tiedetä, suoja-aika 70 vuotta teoksen julkaisuvuodesta (44 §). Erikseen vielä aikaisemmin julkaisematon teos saa julkaisun jälkeen 25 vuoden suoja-ajan (44 a §). Aleksis Kiven tuotanto on siis periaatteessa tekijänoikeuksista vapaata, jollei kyseessä ole 25 vuoden sisällä julkaisu aikaisemmin julkaisematon materiaali.
On hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja koskee myös teoksen mahdollisia muita tekijöitä kuten... |
| Missä kirjastoissa voi varata ompelukoneen käyttöönsä? |
1429 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
|
| Löytyykö jostakin vielä mikrofilminlukulaitteita ostettavaksi? Mielellään toimiva, Etelä-Suomesta. |
454 |
|
|
|
Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
|
| Etsin runoa, joka alkaa "Ja karhu käänsi kylkeään ja puhui pojalleen.." Luulisin, että Lauri Pohjanpään. |
703 |
|
|
|
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
|
| Minun 2 v hotolapsi sai käsiinsä mun 11v lapsen kirjan ja piirtäisi siihen yhdelle sivulle pari viiva, pitäiskö nyt ostaa uusi kirja kirjastolle sen tilalle… |
444 |
|
|
|
Kannattaa viedä kirja siihen kirjastoon, josta olet sen lainannut, ja kysyä heiltä.
|
| Kysyisin suomalaisista naiskirjailijoista 1800-luvun lopun ja 1970-luvun väliltä. Googlettelemalla en ainakaan äkkiseltään löytänyt listausta tuon aikavälin… |
3180 |
|
|
|
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
|
| Mitä turkkilaisten kirjailijoiden kirjoja on julkaistu suomeksi? |
2181 |
|
|
|
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (... |
| Kenen kirjoittama on vanha runo, joka alkaa:Ei ikuisuutta varten kielo hento keväisnä yönä herää kukkimaan. Ei aikaa varten kestä tähdenlento jne... |
1976 |
|
|
|
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Tuntisiko joku lukijoistamme sen?
|
Kysy kirjastonhoitajalta