| Topeliuksen runo Varhain murtunut alkukielellä. |
447 |
|
|
|
Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon.
http://runeberg.org/topesang/c0103.html
http://runeberg.org/topesang/
|
| Luen Satujen valtakunta - kirjaa, johon on koottu Tolkienin tarinoita. Osallistun Helmet-lukuhaasteeseen ja mietinkin, että lasketaankp kirja yhdeksi vai… |
338 |
|
|
|
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
|
| Mitä tarkoittaa jos järjestelmäkamerasta myydään vain runko? Voiko sillä rungolla siis kuvata? Jos ei mitä tarvitaan runkoon että voi kuvata? |
315 |
|
|
|
Pelkällä järjestelmäkameran rungolla ei voi kuvata. Kameraan tulee hankkia myös linssi eli objektiivi.
|
| Tarvitsisin tietoa mitä kirjallisia tietolähteitä voin käyttää etsiessäni tietoa nuorten päihteiden käytöstä? |
246 |
|
|
|
Seinäjoen kaupunginkirjaston aineistoon voi tehdä hakuja Eepos-tietokannassa. Tietokannan tarkennetussa haussa kannattaa valita aiheiksi sanat nuoret päihteet. Linkki hakutulokseen on alla. Voit halutessasi vielä rajata hakua esim. julkaisemisvuosien tai julkaisun kielen mukaan:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=nuoret&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=p%C3%A4ihteet&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
|
| Miten etsin kirjaston sivuilta tiettyä lehteä? Tarvitsisin Burdan 9/2007. Haku löytää Burdia, mutta en pysty tarkentamaan hakua edes vuoteen 2007. Haluaisin… |
292 |
|
|
|
Lehti Burda style (eng) vuosi 2007 kuuluu Rikhardinkadun kirjaston kokoelmiin. Valitettavasti juuri tuo numero 9 puuttuu.
Kirjastot.fi monihaun mukaan Burda 9/2007 löytyisi Oulun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoista. Näistä on mahdollista tehdä kaukopalvelupyyntö. Tietoa Helmet.fi:n kaukopalvelusta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastot.fi monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Monihaussa nimekkeen kohdalle kirjoitetaan Burda 2007
|
| Muistoja Pohjolasta -marssin sanat? |
1380 |
|
|
|
R. R. Ryynäsen sanat Sam Sihvon säveltämään marssiin Muistoja Pohjolasta löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 5 sekä nuottijulkaisusta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (toimittaneet Paavo Einiö, Jussi Valto, 1994). Teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin ja näyttävät olevan tällä hetkellä paikalla.
https://eepos.finna.fi/
|
| Haluaisin lisätietoja aikoinaan Taka-Töölössä toimineesta Kammion sairaalasta. Osaatteko neuvoa, voinko löytää lisätietoja sairaalan toiminnasta esimerkiksi… |
698 |
|
|
|
Wikipedian artikkeli "Kammion sairaala" antaa muutamia lähteitä, joihin kannattaa tutustua. Voisitte vielä kysyä Helsingin kaupunginmuseolta. Mahdollisesti siellä tiedettäsiin enemmän, yhteystiedot: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteystiedot/
|
| Kauanko kesti junamatka Oulusta Turkuun lokakuussa 1948? |
300 |
|
|
|
Asiassa kanttaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen. Museon yhteystiedot sivulla http://rautatiemuseo.fi/fi/henkilokunta
|
| Olen aikaisemmin viime vuonna lainannut erään kirjan, jonka nimeä en millään muista. |
346 |
|
|
|
Helmetin asiakastietojen lainaushistoria pitää itse aktivoida. Lainaushistoria ei siis automaattisesti tallennu tietoihisi eikä ole myöhemmin nähtävissä.
Asiakkaan lainaushistoria ei tallennut kirjason asiakasrekisteriin, joten valitettavasti etsimäsi teoksen tietoa ei sieltäkään löydy.
Mikäli sinulla on jotain tietoja ja muistikuvia etsimästäsi teoksesta, voin yrittää etsiä sitä niillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Minulla on vanha perheraamattu johon on kirjoitettu "Jacob Kurkelin on tämän kirjan omistaja, år 1846 7/7". Oma sukuhaarani siltä ajoilta on Alardt-nimistä … |
479 |
|
|
|
Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663
http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793
Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja:
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat
|
| Shakespearen Sonetti 116 aiheuttaa päänvaivaa. Käytimme Aale Tynnin suomennosta, mutta kyseisestä sonetista löytyi nykykielen valossa paremmin ymmärrettävä… |
3577 |
|
|
|
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi.... |
| Minulla on maalaus vuodelta 1922,singneeraus H.W. Kehys vaikuttausu alkuperäiseltä,painava,maalattu kullanväriseksi. Kehykset täyspuuta. Osaatko kertoa… |
629 |
|
|
|
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on... |
| Kuka runoilija/kirjailija, mistä hänen teoksestaan on seuraava lainaus? |
508 |
|
|
|
Katkelma on venäläisen Marina Tsvetajevan (1892 - 1941) novellien kokoelmasta Piru ja muita kertomuksia (suom. Elina Kahla, 2006).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6193#.WnSGG2AUnSc
http://tarukirja.blogspot.fi/2013/03/marina-tsvetajeva-piru.html
http://arjentola.blogspot.fi/2006/11/mystinen-marina-tsvetajeva.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marina_Tsvetajeva
|
| Ote John Miltonin "Kadotetusta paratiisista". |
1351 |
|
|
|
Yrjö Jylhä suomensi kyseisen kohdan John Miltonin runoelmasta Kadotettu paratiisi (1933, Paradise Lost) näin:
Saatanan / sai hämmennyksiin hyveen hohde pyhä / ja tehokas; hän kadotustaan suri, (--).
http://www.gutenberg.org/cache/epub/26/pg26-images.html
Milton, John: Kadotettu paratiisi (1952)
|
| Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta. |
546 |
|
|
|
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
|
| Mitkä ois hyviä keskustelupalstoja? siis semmoisia missä voi jutella aiheesta kuin aiheesta mutta ilman että 99% vastauksista ois jotain älytöntä vi*tuilua. |
722 |
|
|
|
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
|
| Kenen runo? |
1671 |
|
|
|
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
|
| Onkohan Piae Cantiones -kokoelman lauluista olemassa kattavaa, kunnollista suomennosta? En lue kunnolliseksi esim Fazerin kustanteessa olevaa laulettavaa… |
502 |
|
|
|
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään... |
| Kysyn runosta, sitaattioikeudesta ja opinnäytetyöstä. Teen pro gradua, jossa taideteoksen analyysin yhteydessä vertaisin taideteosta erääseen runoon. Runon… |
1582 |
|
|
|
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun... |
| Tarvitsen sähkönkulutusmittarin. En löytänyt tietoa, mistä kirjastosta sellaisen saa lainaksi. |
439 |
|
|
|
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
|
Kysy kirjastonhoitajalta