| Tutustuin Viddla-elokuvapalveluun ja lainasin sieltä Kirkes-kirjastokortilla eilen ensimmäisen leffan ikinä. Ainoa ikävä yllätys palvelussa oli vain se, että… |
568 |
|
|
|
Viddla-palvelun sivuilla kerrotaan, että "kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kalenterikuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän." Kyse on siis lainojen määrästä kuukaudessa.
https://www.viddla.fi/info/25
https://www.viddla.fi/
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot |
| Saan siirrettyä eKirjan tietokoneelle, mutta en voi siirtää sitä eKirjan lukulaitteelle. Jos lataan eKirjan suoraan lukulaitteelle se onnistuu. Olisiko se niin… |
346 |
|
|
|
E-kirja voi olla ladattuna usealle omalle laitteelle samaan aikaan, mutta DRM (Digital Rights Management, käyttöoikeuksien hallinta) estää tiedoston suoran siirron omalta koneelta lukulaitteelle. |
| Olen viimeistelemässä romaaniani mihin haluan lainauksen, joka on kulkenut mukanani vuosikymmeniä. En kuitenkaan löydä lähdettä. Sitaatti menee näin: ”Ehkäpä… |
183 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään sitaatin alkuperää. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sitaatin? |
| Mitä mahtaa tarkoittaa kun perunoiden sanotaan olevan "murakoita"? Minna Canthin kertomuksessa "Köyhää kansaa" naapurin Tiina Katri tuo Holopaisten perheelle… |
1103 |
|
|
|
Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta.
Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.
Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23
https://korp.csc.fi/#/lang=fi |
| Mikä on lukupiiri ja miten se järjestetään? Onko näin korona pandemian aikana olemassa minkäänlaisia lukupiirejä, esimerkiksi netissä? |
782 |
|
|
|
Wikipedia määrittelee lukupiirin lukemista harrastavien ihmisten yhteisöksi. Lukupiirissä joukko ihmisiä kokoontuu keskustelemaan etukäteen sovitusta kirjasta. Piiri voi kokoontua vaikka jonkun kotona, kahvilassa, kirjastossa tai verkossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukupiiri
Joissakin kirjastoissa on jo aiemmin järjestetty lukupiirejä verkossa, ja jotkut ovat aloittaneet tai aloittelemassa niitä lähiaikoina. Ainakin Kuopiossa tällainen on suunnitteilla. Alla linkkejä joidenkin verkkolukupiirejä järjestävien kirjastojen sivuille:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukupiirit
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/verkkolukupiiri-e7ce7d?language_content_entity=fi
https://www.helmet.fi/fi-FI/... |
| Satutteko tuntemaan satua, jossa lammaslaumaan on syntynyt musta lammas? Lauman muut lampaat ovat valkoisia. Musta lammas on kovin onneton. Minulla on… |
323 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
|
| Onko kieliopillisesti oikein sanoa: "Talot ovat rakennetut" Luin jostakin väitteen, että olisivat, koska rakennetut on tässä partisiippi, joka toimii… |
1262 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".
Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".
Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt |
| Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin 2020 nousivat B-sarjasta Valko-Venäjä ja Kazakstan, mutta kisat peruttiin koronapandemian takia. Nähdäänkö Kazakstan… |
212 |
|
|
|
IIHF:n (International Ice Hockey federation) tiedotteet ovat melko niukkoja, niissä kerrotaan, että kisat on peruttu ja lähinnä pohditaan, mitä tämä tarkoittaa järjestäjämaan kannalta,
Tiedote https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18344/2020-iihf-ice-hockey-…
Usein kysytyt kysymykset, https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18345/iihf-worlds-cancellat…
Tällä hetkellä näkyvissä ovat vuoden 2020 joukkueet ja voisi ajatella, että luontevinta olisi, että nämä joukkueet pelaisivat vuonna 2021. Tästä ei kuitenkaan vielä erikseen mainita IIHF:n sivulla
https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/teams
En löytänyt nopeasti selailemalla IIHF:n sääntökirjasta, miten tällaisessa tapauksessa menetellään, IIHF official rule book,... |
| Löytyykö karaokelevyä, jossa olisi Reijo Taipaleen Hääpäivänä? |
526 |
|
|
|
Reijo Taipaleen esittämän Hääpäivänä-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Aarre Hautamäki. Kappaletta ei ole valitettavasti julkaistu millään karaokeäänitteellä. |
| Miksi poro ei voi kääntää korviaan, mutta hirvi voi? |
414 |
|
|
|
Hirven korvat ovat noin 30–35 senttimetriä pitkät, ja se voi tosiaan kääntää niitä toisistaan riippumatta, eli suunnata toisen korvan eteen- ja toisen taaksepäin. Tietoa hirven kuulosta esim. Keskisuomalainen-lehden artikkelista 29.01.2017:
https://www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto/Jahti-Hirvi-kuulee-toisen-jopa-kolmen-kilometrin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/919218
Löytyy kuitenkin myös tietoa, että poro voi tehdä samoin. Pinja Siivolan opinnäytetyössä Porojen käyttäytyminen paimennuksessa (Lapin AMK, 2019) sanotaan luvussa Korvat ja pään asento, että kuunnellessaan tarkasti poro kääntää korviaan äänen suuntaan tarvittaessa jopa eri suuntiin yhtä aikaa. Opinnäytetyö on luettavissa myös verkossa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle... |
| Mikä on Arto Mellerin runon nimi ja julkaisuvuosi, joka alkaa näin: "Me lähdemme turnajaisiin, ja viirit liehuvat." |
389 |
|
|
|
Kyseessä on Arto Mellerin runo Sotilaat kokoelmasta Johnny B. Goethe (1988).
Saat runon sähköpostiisi. |
| Missä Helmet-kaupungissa on eniten omatoimikirjastoja? |
157 |
|
|
|
Tässä tietoa Helmet-alueen omatoimikirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot. Näyttäisi siltä, että Espoossa olisi eniten omatoimikirjastoja. Myös nämä kirjastot ovat kiinni korona-aikana. |
| Haluan kysyä miksi tällä hetkellä ei saa varata uusija kirjoja ? |
148 |
|
|
|
Näin vältetään logistinen kaaos kirjastojen avautuessa uudelleen. Nyt kun aineistoa ei pysty varaamaan, voi teoksia tallentaa muistilistoille. Lisätietoa täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani. |
| Onko Leo Lenzin näytelmää Hochzeitsreise ohne Mann (1938) esitetty teatterissa Suomessa, ja jos on, niin millä nimellä? |
262 |
|
|
|
Leo Lenzin näytelmää Hochzeitsreise ohne Mann ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/ |
| Onko Maximilian Böttcherin komediaa Krach im Hinterhaus (1934) esitetty Suomessa teatterissa, ja jos on, niin millä nimellä? |
220 |
|
|
|
Maximilian Böttcherin komediaa Krach im Hinterhaus ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/ |
| Leevi Madetoja on säveltänyt laulun Talvikuutamolla, joka perustuu Larin-Kyöstin runoon. Siinä on sanat "käy pakkanen ja paukkuu, kyyviirit vingahtaa". Mitähän… |
387 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyyviireistä, mutta oletan, että tässä viitataan viirin muotoon. Nykysuomen sanakirjan mukaan "hilse" voi tarkoittaa jääneulasta ja hilettä, kun taas "hilke" tarkoittaa helähtelyä, helinää ja hilinää. Hilseen hilke on siis runollinen kuvaus kuun valossa tanssivista jääkiteistä. |
| Milloin Eino Leinon Väinämöisen Laulu on julkaistu |
364 |
|
|
|
Leino julkaisi Väinämöisen laulun vuonna 1902 ilmestyneessä kokoelmassaan Kangastuksia (Otava). |
| Puotinharjussa on ollut hyppyrimäki vielä 1970-luvun alussa. Jäänteitä tuosta rakennelmasta on vielä nähtävissä. Mikä on nimeltään tuo puisto/ mäki, jossa… |
686 |
|
|
|
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
|
| Mitä tarkoittaa "kuulon alenema"? En löytänyt suoraa ja selvää vastausta vaikka kuinka googlasin. Minulla on lääkärin tekstin mukaan toisessa korvassa kuulon… |
195 |
|
|
|
Tässä Kuuloliiton sivuilla olevassa jutussa määritellään erilaisia kuulovammoja: https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/kuulo-ja-kuulovammat/. |
| Haluaisin tietää onko Hella Wuolijoen tuotantoa, esimerkiksi Niskavuori-kirjat käännetty viroksi, muukin tuotanto kiinnostaa. |
399 |
|
|
|
Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmät ilmestyivät yhtenä niteenä vuonna 1982 Linda Viidingin virontamina. Teos Näidendid sisältää siis näytelmät Niskamäe noorperenaine (Niskavuoren nuori emäntä, 1940) ; Niskamäe Heta (Niskavuoren Heta, 1950) ; Niskamäe naised (Niskavuoren naiset, 1936) ; Niskamäe leib (Niskavuoren leipä, 1939) ; Mis nüüd, Niskamäe? (Entäs nyt, Niskavuori? 1956)
Niskavuoren naiset (Niskamäe naised : näidend : proloog, kolm vaatust) ilmestyi myös jo1936 Nina Murrikin kääntämänä ja Niskavuoren leipä (Niskamäe leib : Niskamäe naiste II osa) vuonna 1939 Albert Kivikaksen kääntäminä.
Teokset kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas ovat avoinna.
https://www.finna.... |
Kysy kirjastonhoitajalta