| Kaipaan lukea kirjaa, esimerkiksi elämänkertaa, kirjoittajana nainen. Ei nykyaikaista, mieluummin vaikka viimevuosisadan alussa eläneen naisen elämänkertaa… |
112 |
|
|
|
Tässä joitakin viime vuosisadalla eläneiden, kristillisen elämänkatsomuksen omakseen kokeneiden, naisten elämäkertoja:
- Anderson, Marian (1957): Oi Herra, mikä aamu: omaelämäkerta
- Tuulio, Tyyni (1950): Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa
- Ståhlberg, Ester (1949): Matilda Wreden testamentti
- Helakisa, Kaarina (1977): Saima Harmaja: legenda jo eläessään
- Laitinen, Kai(1989): Sylvi Kekkosen elämäkerta
- Waite, Helen (1963): Urheat ystävykset: Helen Kellerin ja Anne Sullivanin tarina
- Konttinen, Riitta (1946): Eva Cederström: taiteilijan henkilökuva
Uudempia elämäkertoja:
- Metsola, Tuulikki (1982): Surusta puhkesi kukka
- Priha, Päikki (1994): Silkkinen seppele: Hanna Loimaranta, tuntematon kirkkotekstiilien... |
| Etsin lastenkirjaa, jota muistan lukeneeni lapsena 1990-luvulla ja tarvitsisin salapoliisikirjastonhoitajan apua. Kyseinen kirja saattoi olla vanha kirja jo… |
233 |
|
|
|
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Asun pitkäaikaisesti lasteni kanssa ulkomailla. Minulla on Helmet-kirjastokortti. Olen lainannut useita mobiilisovelluksella kuunneltavia äänikirjoja ja osa… |
298 |
|
|
|
E-aineisto voi olla ladattuna usealla omalle laitteelle samaan aikaan. Keskeistä on, että laitteet, joilla lukee tai kuuntelee, on valtuutettu samalla Adobe ID:llä.
Yritämme parantaa myös e-aineistovalikoimaamme jatkuvasti. Hankintaehdotuksia voit tehdä seuraavassa osoitteessa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Kirjastokorttia ei valitettavasti voi hankkia etänä, vaan uuden kortin teko vaatii käyntiä kirjastossa. |
| Millä ohjelmalla voin lukea ja kuunnella kirjoja IPadiltä? Kaytän nettiä Yhdusvalloissa. Yritin löytää Ellibs-sovelluksen, mutta sitä ei ollut ollenkaa Applen… |
207 |
|
|
|
Ohjeet Helmet-kirjastojen e-aineistojen käyttöön löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(44045)
Helmet-kirjastojen e-aineistoja pitäisi lukemaan ja kuuntelemaan myös Suomen ulkopuolella. Jos sinulla on ongelmia Ellibs-sovelluksen kanssa, voit lähettää viestin tästä linkistä löytyvään osoitteeseen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Ellibs_toimii_myos_mobiilisovelluksessa(123201). Ellibs-palvelua voi käyttää myös nettiselaimen kautta. |
| Muistan lukeneeni, että Helsingin Keskuskadun kivetys olisi leikattu fyysikko Roger Penrosen erään kaavan mukaan, jolloin kiviä ei olisi samanlaisin kappalein?… |
702 |
|
|
|
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-... |
| Mikä on älylaitteen määritelmä? Käsittääkö termi muita laitteita kuin älypuhelimet ja tabletit? Usein näkee kirjoitettavan "tabletit ja ipadit". Miksei ipad… |
1613 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas... |
| Mitä varsinaisesti on praliini? |
9175 |
|
|
|
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää... |
| Eikö sellainen olisi mahdollista että kun olen palauttamassa lainoja, kone ystävällisesti ilmoittaisi, että mene hyllyyn sejase, siellä on varaamasi laina?… |
205 |
|
|
|
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa. |
| Koitan saada lainaksi Näkemiin vaan muru -sarjan 3. tuotantokautta, mutta tuntuu olevan liian haastavaa insinöörillekin :) Kaukolaina olisi kyseessä kun… |
409 |
|
|
|
Hakupalvelu Finnan mukaan 3. tuotantokausi olisi vain Imatran kirjastossa:
https://www.finna.fi/Record/heili.839918
Ala tietoa Akaan kirjaston palveluista, mm. kaukopalvelusta:
https://www.akaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/palvelut/ |
| Tuli sattumalta mieleeni lapsena läntisellä Uudellamaalla oppimani lausahdus. Se on 'kaupunkilaistuneen' maalaistytön tokaisu, kun hän on käymässä… |
351 |
|
|
|
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,... |
| Mikä on romaanin ja elokuvan Liian paksu perhoseksi tapahtuma-aika? |
399 |
|
|
|
Sisko Istanmäen romaanin Liian paksu perhoseksi (1995) tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun alkupuolelle. Myös Heidi Könkään saman niminen elokuva vuodelta 1998 sijoittuu samaan ajanjaksoon. Tarkempaa vuosilukua tapahtumille ei mainita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26009
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_741428 |
| Jossain tv-ohjelmassa kuulin kauan sitten tarinan siitä, kuinka venäläiset munkit olivat tuoneet pajunvitsoista väännetyt kreikkalaisten kirjainten mallit… |
242 |
|
|
|
Tarina ei ole historiallinen. Veljekset Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios toivat kirjaimiston Kiovan Venäjälle 800-luvulla. Kyrillos ja Methodios olivat kotoisinThessalonikista, joka oli Konstantinopolin jälkeen Bysantin valtakunnan toiseksi tärkein kaupunki. Veljekset osasivat erinomaisesti vanhaa kreikkaa, joten on varsin epätodennäköistä, että heidän olisi pitänyt tallentaa kreikkalaiset aakkoset pajunvitsoin.
Se totuus tarinassa tietysti piilee, että kyrilliset aakkoset ovat kehittyneet kreikkalaisista, https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kyr… |
| Östersundomin kaappauksen jäljeltä Hensingissä on tienpätkä nimeltä Susiraja, keskellä maalaismaisemaa. Nimi tuskin on ajalta ennen sotia, mutta milloin… |
558 |
|
|
|
Helsingin kaupunki teetti Lounais-Sipoon liitosalueesta vuonna 2009 sosiokulttuurisen selvityksen. Sen sivuilta löytyy maininta tästä kiinnostavasti nimetystä tiestä. Nimen alkuperää oli kysytty pitkäaikaiselta asukkaalta, jonka hankkimien tietojen perusteella liitosalueen Susiraja ei ole kovin vanhaa perua: "Susiraja tien nimenä on aika uusi, eli 1980-luvun alusta. Sipoon kunta halusi pikkuteille nimet, jolloin silloisen metsätien tiekunnan puheenjohtaja Arimo Tuominen ehdotti Susirajaa ja muu porukka hyväksyi ehdotuksen."
Lounais-Sipoosta Helsinkiä – Maaseudusta kaupunkia: Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2009-1.pdf |
| Eikö Margaret Thatcheristä todellakaan ole julkaistu elämäkertaa suomeksi käännettynä? Olisi kiinnostavaa tietää miksi noin merkityksellisestä henkilöstä ei… |
179 |
|
|
|
Näin näyttäisi todella olevan! Ruotsiksi ja englanniksi elämäkertoja tosiaan löytyy, sekä yksi elämäkertaelokuva, mutta suomeksi en tosiaan löytänyt yhtään. Kysymyksesi on erittäin hyvä ja kiinnostava, mutta valitettavasti emme onnistuneet käytettävissämme olevista lähteistä löytämään vastausta siihen. |
| Onko vanhan taulun kehyksen sinetöinti ollut joskus yleinen tapa? Miksi kehyksiä sinetöitiin? Ajattelin entisöidä kehyksen ja käyttää sitä toisen maalauksen… |
127 |
|
|
|
Suomen kansallismuseosta neuvottiin lähettämään taulusta valokuva johonkin huutokauppakamariin sinetin merkityksen arviointia varten. Sinetti voi liittyä taulun historiaan tai kertoa kehyksen historiasta.
Suomen kansallismuseolla on oma Kysy museolta -palvelu osoitteessa https://www.kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta |
| Olen kirjoittanut kokemuksistani kirjan. Olen kuitenkin tehnyt päähenkilöstä fiktiivisen ja hänellä on eri nimi kuin minulla. Hänen unistaan kerron kuitenkin… |
267 |
|
|
|
Hei,
Kirjaa näkemättä on vaikea ottaa kantaa siihen, millainen ratkaisu olisi tehon kannalta paras, se riippuu niin paljon kirjasta. Suosittelenkin lähettämään tekstin ammattilaisen luettavaksi ja kommentoitavaksi, jotta voit saada parhaat mahdolliset vinkit käsikirjoituksesi kehittämiseksi edelleen. Alla muutamia arvostelupalvelua antavia tahoja taksoineen:
Suomen Elämäntarinayhdistyksen arvostelupalvelu: https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/arvostelupalvelu/
Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu: https://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Mari Mörön arvostelupalvelu: https://www.marimoro.fi... |
| Haluaisin lukea teoksia lasten kasvatuksesta "ennen vanhaan", 1960,1970-luvuilla... Onko tällaisia? |
518 |
|
|
|
Tässä muutamia vanhempia oppaita lasten kasvatukseen (kyseisiltä tekijöiltä saattaa löytyä muitakin kasvatusoppaita):
Gordon Thomas, Viisaat vanhemmat (alkuperäinen painos 1970):
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=%22viisaat+vanhemmat%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22
Koch Jaroslav, Onnellinen lapsi: Vauvaikäisen kotikasvatus (alkuperäinen painos 1976):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22onnellinen+lapsi+%3A+vauvaik%C3%A4isen+kotikasvatus%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Makarenko A.S., Lasten kotikasvatus (1950):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lasten+... |
| Kysymys Helsingin kirjastoille: Pyysin hankkimaan jo muutama kuukausi sitten teoksen "Vesireittejä vastavirtaan : Laukkaset 1500 - 1600 luvuilla / Ari… |
175 |
|
|
|
Tänä päivänä Kolehmaisen ja Laukkasen teos "Vesireittejä vastavirtaan : Laukkaset 1500 -1600 luvuilla" ei vielä ole tullut Helsingin kaupunginkirjastoon lainattavaksi. Tulossa on yksi nide, johon on 5 varausta. Järjestelmävirheitä sattuu toisinaan, ja yritämme selvittää virheet tapauskohtaisesti. Ottakaa yhteys kirjastoon niin voimme tarkistaa varauksista tallentuneet tiedot. |
| Kaipaan lukea kirjaa, esimerkiksi elämänkertaa, kirjoittajana nainen. Ei nykyaikaista, mieluummin vaikka viimevuosisadan alussa eläneen naisen elämänkertaa… |
394 |
|
|
|
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
... |
| Nyt kun kirjastojen ovet vähitellen aukeavat, olisin tiedustellut seuraavaa: Herttoniemen vanha kirjasto suljettiin. Välikaudella ennen Hertsin… |
245 |
|
|
|
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto |
Kysy kirjastonhoitajalta