| Amputaatio kaunokirjallisuudessa? Löytyykö luettavaa hahmosta, jolta olisi esim jalka amputoitu? |
243 |
|
|
|
Kirjallisuuden kaikkein tunnetuin yksikätinen on Barrien Peter Panin kapteeni Koukku. Krokotiili on syönyt häneltä toisen käden ja
ja jahtaa Koukkua saadakseen toisenkin. Onneksi krokotiili on nielaissut herätyskellon ja tikittää siksi koko ajan.
Muita invalideja:
Manninen, Kirsti : Kun taivas putoaa, Taivas sinivalkoinen
Melville, Herman : Moby Dick eli Valkoinen valas
Stevenson : Aarresaari
Tuulio, Tyyni : Marja-Liisan oma koti (hänen aviomiehensä on menettänyt jatkosodassa kätensä)
Mikki Hiiren arkkivihollinen Musta Pekka oli nimeltään ennen toista maailmansotaa Jopi Jalkapuoli.
Maailmansodassa niin monet invalidisoituivat, että nimi muutettiin korrektimmaksi Musta Pekaksi, joskus vain pelkkä Pekka.
Kammottavimman... |
| Mikä on autogrammikuva? Museoviraston arkiston henkilökuvissa on usein tarkennuksena, että kyseessä on autogrammikuva eli mitähän se tarkoittaa? |
191 |
|
|
|
Koska käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt mitään tietoa autogrammikuvista, niin kysyimme asiaa Museoviraston Kuvakokoelma-osastolta. Alustavassa puhelinkeskustelussa selvisi se, minkä itsekin päättelimme netistä löytyvien autogrammikuvien perusteella eli että kyseessä on usein taitelijoita esittävä kuva, jossa on myös kuvan kohteen nimikirjoitus. Saksan kielen sana autogramm tarkoittaa nimikirjoitusta. Jos saamme Museovirastosta vielä lisätietoa asiasta, niin informoimme teitä. |
| Mistä tulee sana vanukas? |
854 |
|
|
|
Vanukas-sana on johdos verbistä vanua, joka tarkoittaa etenkin villavaatteesta 'huopua, vanuttua, takkuuntua'. Verbillä on vastineet itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron vanuda ja karjalan vanuo). Koska kyseessä on villakankaan tai -vaatteen valmistamiseen ja käsittelyyyn liittyvä kulttuurisana, ei kyseessä voi olla ikivanhaa suomalais-ugrilaista perintöä edustava elementti, vaan pikemminkin laina samalta taholta, josta villan käsittely on opittu. Sana ei ole myöskään balttilaista tai germaanista perua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3 : R-Ö (toim. Ulla-Maija Kulonen et al., SKS, 2000) |
| Voiko nokkakärryt palauttaa mihin vain kirjastoon vai pitääkö ne palauttaa sinne mistä ne on lainattu? |
423 |
|
|
|
Nokkakärryt tulisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Tämä käytäntö koskee kaikkia lainattavia esineitä.
Myöhästymismaksu kaikesta lainattavasta aineistosta, myös esineistä, on 20 senttiä vuorokaudelta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet |
| Nuorena pidin paljon Jean Estoril -nimisen kirjailijan Anne-balettikirjoitsta (ensimmäinen Annen balettihaave). |
600 |
|
|
|
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja viimeinen suomennettu osa.
https://www.fantasticfiction.com/a/mabel-esther-allan/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au40141acd-7b91-49cf-99c9-d… |
| Voiko lainatut kirjat palauttaa pk seudulla mihin vaan kirjastoon. Esim. olen lainannut Espoosta sellon Kirjastosta mutta voinko palauttaa Helsingin Oodiin? |
2448 |
|
|
|
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen. Ainoa poikkeus tästä ovat lainattavat esineet, jotka tulee palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Löytyykö kirjastosta pianonuottia kappaleeseen 'Let it go', elokuvasta Frozen? |
281 |
|
|
|
"Let It Go" löytyy pianosovituksena muun muassa näistä nuottijulkaisuista:
Frozen: music from the motion picture soundtrack (Hal Leonard, 2013): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150443
The Frozen Collection (Hal Leonard, 2020): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2432710
Chart Hits Now!: Let It Go (Wise, 2014): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2170168
(helppo sovitus) Disney Songs for Easy Classical Piano (Hal Leonard, 2015): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226306
|
| Tarvitsen selkokielellä ohjeet helmet kirjaston äänikirjojen kuunteluun. (Ja uskon että muutama muukin ihminen tykkäisi tästä tiedosta). |
170 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä kolme erilaista äänikirjapalvelua. Kaikkien palveluiden käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi sekä internetyhteys. Varaaminen ja Naxo Spoken World Libraryn sovelluksen käyttö vaativat myös sähköpostin.
Ellibs sisältää kotimaisia e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös ruotsinkielisiä.
SELAIN
1. Mene osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/collection
2. Klikkaa Kirjaudu sisään.
3. Tarkista, että Kirjasto-ruudussa lukee Helmet-kirjasto. Jos ei valitse se, valikosta.
4. Kirjoita käyttäjätunnus kohtaan kirjastokorttisi numero (pitkä numerosarja, joka on kirjastokortissa). Pin-koodi on kirjastokorttiin liittyvä 4-numeroinen koodi (sama, jolla esimerkiksi... |
| Julkisessakin kielenkäytössä kuulee usein sanottavan esim. ”Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla” Onko tämä oikein? |
308 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560 |
| Onko mitään mahdollista lainattava kitara? |
256 |
|
|
|
Helmet-kirjastossa on lainattavissa paljon erilaisia esineitä, myös kitaroita. Esineet ovat löydettävissä Helmet-hausta hakusanalla (kitara) ja aineistorajauksella (esine). Oma palveluhakunsa löytyy Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivulta. Soittotiloja - ja muita tiloja - sekä soittimia on varattavissa myös Varaamo-palvelussa. |
| Mikä kirja(t) kyseessä? Kaksiosainen romaani sijoittuu Italian pohjoisiin kaupunkivaltioihin ennen Italian yhdistymistä. Mahdollisesti Borgian-suku mukana… |
321 |
|
|
|
Ainakin yksi mahdollisuus on kirja:
Samuel Shellabarger: Loistava Orsini. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1947 WSOYn kustantamana ja kahteen osaan jaettuna.
Kirjan englanninkielinen alkuteos Prince of Foxes oli ilmestynyt Yhdysvalloissa samana vuonna.
Kirja kertoo "Italian renessanssiajan valtiollisista taisteluista, päähenkilönä kondottieeri Orsini, jossa ajan monipuolinen nerous yhtyy, muina henkilöinä mm. Cesare Borgia ja Lecretia Borgia". Lauri Pohjanpää Arvosteleva kirjaluettelo.
Lähteet:
Loistava Orsini | Kirjasampo |
| Olen unohtanut! ”kuolinmessu” tai jotain sen tapaista. Säveltäjä? Osa jostain teoksesta? Itsenäinen? |
27 |
|
|
|
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu |
| Osaisittekohan te auttaa tässä pienessä pulmatilanteessani. Eräs tuttavani mainitsi nähneensä jonkin pohjoissaamenkielisen jännityskirjakäännöksen. |
143 |
|
|
|
Finna-hakupalvelusta löytyvät tiedot 11 pohjoissaameksi käännetystä jännistyskirjasta, joista osa on lasten tai nuorten kokoelmasta. Olisikohan etsimäsi kirja jokin näistä? Lista aukeaa alla olevasta linkistä.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=j%C3%A4nnityskirjallisuus&type=…
Finnasta voit myös tarkistaa, missä kirjastoista kyseiset teokset löytyvät
|
| Olen erään kirjoitusprojektin puitteissa tutustunut Viipuriin (ennen talvisotaa). Löysin netistä kaupunkikartan, joka on päivätty vuodelle 1935 (allekirjoitus… |
231 |
|
|
|
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy... |
| Joskus 40-luvulla jokin uskovaisryhmä tms kuulemma kaivoi haudoista ihmisten ruumiin osia ja vei niitä lähteisiin Helsingin Malmilla (lentokentän tai… |
195 |
|
|
|
Kyse on todennäköisesti ns. Tattarisuon tapauksesta. Vuonna 1930 Malmilla, Tattarisuon lähteestä löytyi irtileikattu ihmisen käsi. Seuraavana vuonna samasta lähteestä löytyi lisää ihmisen ruumiinosia. Jäljet johtivat Helsingin Kalliossa toimineeseen ryhmään.
Tapauksesta on kysytty Kyse kirjastonhoitajalta ennenkin. Tässä vastaus vuodelta 2005:
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-teilta-mitaan-tietoa-tattarisuon…
Tapausta on käsitelty myös kirjassa Valonkantajat . välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Toimittaneet. Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti. Like, 2015
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2440776?lang=fin
Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti kirjoittivat tapauksesta myös artikkelin Helsingin Sanomien... |
| Löytyykö kopio Väinö Tannerin puheesta Tampereella heinäkuun lopulla 1941 |
193 |
|
|
|
Väinö Tannerin puheesta Tampereella heinäkuun lopulla 1941 ei löydy digitoitua julkista kopiota. Kansan Lehden selostus puheesta löytyy Finna-hakupalvelun kautta (ks. linkki alla) ja Työväen arkiston sähköisestä arkistosta. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Työväen arkistoon ja tiedustella puheen kopiosta sieltä.
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_140715317824700
https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/140715317824700/file/5716b961-8df9…
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_158512222450800/Hierarc…
https://www.tyark.fi/ |
| Onko suomalaista kirjallisuutta käännetty vietnamiksi ja mistä niitä olisi mahdollista löytää/ostaa? |
255 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan vietnamiksi on käännetty muutama suomenkielinen kaunokirjallinen teos. Nämä ovat Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Bảy anhem (2015) Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, Dâu chân trên cát (2000) , F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä, Người trong đêm hè (2016), Katja Ketun Kätilö, Bà đỡ : Tình yêu ngày tận thế (2018). Kalevalasta on kaksi vietnaminnosta Calêvala : truyên dân gian Phân Lan (1986) ja Kalêvala (1994) ja myös osa Kantelettaresta on käännetty vietnamiksi, Tiêng đàn Kantele (1990). Lisäksi vietnamiksi on luettavissa kokoelma suomalaista runoutta ja lyhytproosaa (ks. linkki... |
| Onko tosiaan niin, että Madeleine Albrightin teoksia, muistelmia tai elämäkertaa ei ole suomennettu? |
220 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Madeleine Albrightin teoksia ei ole suomennettu, ei myöskään hänen elämäkertaansa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi… |
| Äitini etsi tekijää ja nimeä runolle, joka alkaa näin ' teki rappiolaulaja laulettuaan, vararikon ja vannoi väärää/tuli itse Piru ja kumarsi ja huutomiehenä… |
258 |
|
|
|
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Paholaisen huutokauppa kokoelmasta Unta ja totta (1901).
Voitte lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta sivulta 56, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923183?page=66
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paholaisen_huutokauppa |
| Minulla olisi 2 Helsingin Laajasalon nimistöön liittyvää kysymystä: Mistä Kruunuvuori on saanut nimensä? Toimittaja Perttu Häkkinen mainitsi kerran, että yksi… |
780 |
|
|
|
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49.... |
Kysy kirjastonhoitajalta