| Silloin 1960- ja 1970-luvulla kun joissakin kansakouluissa jo opetettiin vieraita kieliä, oliko se kieltenopetus pakollista? |
1470 |
|
|
|
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa... |
| Jos halutaan korostaa, että henkilö on Nobelisti, niin miten se nimen jälkeen ilmaistaan? Nobelin kirjallisuuden palkinnon voittaja, vai saaja, vai… |
166 |
|
|
|
Löysin lehtiartikkeleista näitä kaikkia vaihtoehtoja, kuitenkin karkea arvioni mukaan useammin vastaanottaja ja saaja kuin voittaja. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sana nobelisti, jonka selityksenä on Nobelin palkinnon saaja. Kotimaisten kielten keskuksen muista aineistoista (esim. Kielikellon artikkelit ja vastaukset kielikysymyksiin) löysin vain kannanottoja väliviivan ja isojen tai pienten kirjainten käyttöön ja yhden henkilön tuotantoluettelosta artikkelin, jonka otsikko oli Nobel-palkittu fyysikko, joten myös ilmaus Nobel-palkittu voidaan lisätä listaan. |
| Iso maisemataulu. Signeeraus B.Hunt tai jotain sen suuntaista. |
147 |
|
|
|
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander |
| Olisiko kirjastossa kenelläkään tietoa, mistä on kyse ympäri Helsinkiä ripotelluissa, kaiverretuissa lukoissa? Ne eivät ole lemmenlukkoja. Katajanokan vankilan… |
194 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet tietoa lukoista. Jos kyseessä olisi vaikkapa taidetempaus, voisi Helsingin kaupungin museo tai Kysy museolta -palvelu osata auttaa. |
| Olen etsinyt laulua jota lapsena kuuntelin mutten muista laulun nimeä enkä esittäjää, muistaisko joku muu? Sanat meni jotenkin seuraavanlaisesti: tiedäthän… |
265 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet laulua. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Mihin on haudattu Paul Erik Fagerlund. Kuoli 1994. Tunnettu musiikkimies. Entäpä laulaja Kössi Harmä? |
484 |
|
|
|
Säveltäjä Paul Erik Fagerlund on todennäköisesti haudattu Helsinkiin Maunulan uurnalehtoon. Hautahaku-verkkosivusto antaa nimihaulla tällaisen tiedon ja syntymä- ja kuolinvuosikin täsmäävät.
Kyösti Juhani Härmä, eli Kössi Härmä oli kotoisin Kuopiosta. Hautapaikka näyttäisi olevan Kuopion seurakuntayhtymän Iso hautausmaa.
Hautahaku on luotu helpottamaan mukana olevien seurakuntatalouksien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 810 000 hautapaikan tiedot. https://www.hautahaku.fi/fi/home
|
| Milloin runo Itkevä Huilu on julkaistu? |
1357 |
|
|
|
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65 |
| Onko kansikuvahaussa kirjoja venäjän kielellä? |
139 |
|
|
|
Kirjasammon kansikuvahaku toimii Kirjasammon käyttöliittymän kielillä, suomen ja ruotsin kielillä. Kuvailtujen teosten joukossa on alkuperäkieleltään venäjänkielisiä kieliä. |
| Tom Bradbyn teoksen Secret Service varausjono näyttää juuttuneen paikalleen. Uusi kappale on hankinnassa aikaisintaan 6.6. Onko teoksen ainoa kappale kadonnut … |
114 |
|
|
|
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin |
| Pitääkö paikkansa se väite, että ihmisen ei kannata uida juuri aterian syötyään |
136 |
|
|
|
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis. |
| Tiedän uveavannon, mutta mikä on sanan uve synty ja historia? |
218 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Sanojen alkuperästä kertoo uve-sanan etymologiasta. Siellä arvellaan virtaan viittaavan sanan olevan johdos sanasta vuo, https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s… |
| Miksi sähkön siirtohinnatkin ovat kohonneet? Eihän kalliin sähkön siirtäminen ole yhtään sen kalliimpaa, kuin halvan. |
295 |
|
|
|
Sähkön hinnoittelu on kovin hämmentävää ja sekavaa ja tämäkin on melko epäselvä asia. Meiltä kirjastosta ei löytynyt tähän selitystä emmekä löytäneet täältä Energiavirastostakaan selitystä. Energiavirasto valvoo sähkön hinnoittelua, joten sieltä asiasta kannattaa tiedustella, jollei oma sähköyhtiö vastaa tiedusteluihin. |
| Onko sataprosenttisen varmaa, että esim. Sokrates on ollut olemassa ja miten se on todistettu? |
383 |
|
|
|
Tiedot Sokrateesta ovat kaikki toisen käden tietoa eli joko aikalaisten tai hänen seuraajiensa kertomaa, erityisesti Platonin Sokrates-kuvaus on vaikuttanut käsitykseemme hänestä. Sokrateen olemassaolon todistaminen sataprosenttisella varmuudella lienee aika vaikeaa. Voidaan myös kuitenkin todeta, että monet esimerkiksi antiikin ajan historiankirjoittajien välittämät tiedot ovat saaneet tukea arkeologisista kaivauksista, joten ei myöskään kannata ajatella, että Sokrateesta ei olisi ollut olemassa vain siksi, että tiedot ovat toisen käden tietoja.
Sokrateesta ja lähteistä, jotka hänestä kertovat, löytyy hyvä tiivis artikkeli Paavo Castrenin Antiikin käsikirjasta. |
| Aikanaan Helsingin rauatieasemalla oli lapsuudessani juna 1950-60-luvulla) pienoismalli.Se oli lasivitriinissä ja kolikolla sen sai käymään. Se oli silloin… |
325 |
|
|
|
Pienoismalli on siirretty muutama vuosi sitten Suomen rautatiemuseoon. Se on siellä
näytteillä, mutta mekanismi ei ole enää toimintakunnossa. |
| Jos kuolen, parin vuoden sisällä, paljonko minun hautaaminen maksaa? Olen yrittänyt ottaa netistä selvää mutta kaikki ovat hautaustoimistojen hienovaraisia… |
865 |
|
|
|
Suomi.fi-sivustolla kerrotaan lyhyesti hautauksen kustannuksista. Välttämättömiä hautauskuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Niiden lisäksi kuluja syntyy kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta lehteen ja muistotilaisuuden järjestämisestä tai muista sellaisista, mutta jos hautajaiset järjestetään mahdollisimman edullisesti, ne jäävät pois.
Hautauskulut maksetaan kuolinpesän varoista. Mikäli vainaja on varaton, omaiset voivat hakea hautausavustusta oman kunnan sosiaalitoimistosta, ja mikäli vainajalla ei ole omaisia, kunta hoitaa varattoman vainajan hautauksen.
Kulujen hinta-arvioita löytyy E-hautauksen sivuilta.
Arkkujen hintoja, vainajan arkkuunlaiton sekä kuljetusten kustannuksia voi... |
| Milloin ja miksi Helsingin kaupunginkirjasto luopui kaukolainojen maksuttomuudesta (siis myös sellaisissa, missä lähettävä kirjastoa ei maksua vaatinut)?… |
229 |
|
|
|
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille. |
| Talviurheilua seuraavana on huomioni kiinnitynyt olosuhde/olosuhteet -sanojen käyttöön. Aiemmin ovat urheiluselostajat puhuneet ´olosuhteista´, mutta nykyään… |
428 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjassa sanasta esiintyy vain monikollinen muoto, joten näyttäisi siltä, että olosuhteet käsitetään edelleen plurale tantum -ilmaukseksi, jota käytetään vain monikollisena. Kannanottoja oikeakielisyyteen kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. |
| Mistä eläimestä on kyse? |
174 |
|
|
|
Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta. |
| Mummollani on taulu jonka in signeerannus H. Jomppa tai vastaava, ihan ei saa selvää. Netissä löytyy keskustelu jossa samaa pohditaan. Ilmeisesti… |
750 |
|
|
|
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander |
| Etsin kaunokirjallista teosts, jossa piano tai pianisti olisi merkittävässä osassa. |
301 |
|
|
|
Ainakin seuraavat romaanit voisivat sopia. Kirjasampo-palvelusta voi etsiä lisää kirjoja aiheesta hauilla piano ja pianisti.
Barlier, Etienne. Kiinalainen piano.
Campion, Jane & Pullinger, Kate. Piano.
Echenoz, Jean. Pianossa.
Hämeen-Anttila, Virpi. Kolmastoista lapsi.
Issakainen, Sakari. Giovannin poika.
Jelinek, Elfriede. Pianonsoittaja.
Liehu, Rakel. Valaanluiset koskettimet.
Makine, Andreï. Elämän musiikki.
Mikkola, Marja-Leena. Tyttö kuin kitara.
Palviainen, Jukka-Pekka. John Lennonin valkoinen flyygeli. |
Kysy kirjastonhoitajalta