| Muistatteko, kun HS:ssä oli vuonna 2014 artikkeli, jonka otsake oli ”Ystävä vain valitti, välit poikki tekstarilla”? Mitä muuta artikkelin Antin ja… |
254 |
|
|
|
Helsingin Sanomien juttu pohjautui lehden verkkosivuilla olleeseen kyselyyn. Kyselyyn osallistuneet saivat kertoa ystävyyden loppumisen kokemuksistaan toimittajalle. Kyselyyn tuli 1 109 vastausta. Luonnollisesti heidän henkilöllisyyttään ei artikkelissa paljastettu ja jutun loppukaneetissa todettiinkin: "Ystävyyden loppumisesta kertoneiden ja heidän ystäviensä nimet on muutettu."
Antti päätti jättää yhteydenpidon vähemmälle. Tiina oli alkanut seurustella ja hänen aikansa kului entistä enemmän poikaystävän seurassa. Antin mielestä Tiinakin huomasi välttelyn, eikä Tiina kutsunutkaan häntä kaveripiirinsä juhliin. Vaikka ystävän menettäminen harmitti aluksi, Antti oli varma, että päätös oli oikea. Hänen mielestään ei ollut järkevää pitää... |
| Miksi sukunimi Adlercreutz lausutaan Aadlercröits. Nimi on kai ruotsalaisperäinen aatelisnimi. |
7271 |
|
|
|
Adlercreutz suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku.
Kotimaisten kielten keskus kertoo sivustollaan suomenruotsalaisten nimien ääntämisestä. Ääntämisohjeet pohjautuvat suomenruotsin ääntötapaan. Tekstissä mainitaan, että henkilö tai suku saa päättää kuinka nimi äännetään. Tämä voi selittää, miksi nimi äännetään tietyllä tavalla.
Sivustolla on luettelo nimistä ja niiden ääntämisohjeista, lisäksi on mahdollista ehdottaa lisää nimiä luetteloon.
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomenruotsalaisten_sukunimien_aantaminen#AB |
| Charles Dickensin kirjassa Kaksi kaupunkia on tämä sitaatti: ”It was the best of times, it was the worst of times, it was the age of wisdom, it was the age of… |
595 |
|
|
|
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi... |
| Mistä teoksista löytyisi tietoa sotasairaaloista ja sairaanhoidosta Suomen sisällissodassa? Etsin tarkempaa tietoa kuin mitä on kuvattu esimerkiksi Viljo… |
187 |
|
|
|
Hei,
sisällissodan lääkintähuollosta, sairaaloista ja sairaanhoitajista kertovia kirjoja:
- Eeva Tammen teos Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918
- Ritva Virtasen väitöskirja Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla
Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla = Nurses in Finland's wartime medical service tasks in the 20th century / Ritva Virtanen. - Helka (helsinki.fi)
- Kai Ala-Hälvälä: Vankina valkoisten: Oulun vankileiri 1918
Vankina valkoisten : Oulun vankileiri 1918 (helsinki.fi) |
| Ystävä kertoi sellaisesta suomalaisesta kirjasta, jossa naiset kertoivat, kun olivat nuorene kotiapulaisena perheissä. Siinä oli noin 10 eri naisen kertomusta… |
169 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Minna Kilkin toimittama teos Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006).
https://www.finna.fi/Record/vanamo.201994?sid=4170478449 |
| Onko kyseessä kansan parissa levinnyt loru vai runo, jolla on tekijä? Tammi-, helmi-, maaliskuussa meillä tuima talvi on, mut jo huhti- toukokuussa alkaa aika… |
635 |
|
|
|
Kyseessä on runo Kuukaudet, joka on julkaistu Aukusti Salon alakansakoulun lukukirjassa Meidän lasten elämää (1935). Runon on kirjoittanut Lyyli Rantala.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Alakansakoulu-lehdestä vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938020?term=tuima&t…
https://finna.fi/Record/piki.6891?sid=4165046553#componentparts
Meidän lasten elämää Helmetissä
|
| Pitäisi saada selville milloin YKL:ään lisättiin sarjakuvat eli 85.3. Oma mielikuvani on 1970-80 -luvun vaihdetta. Sitä ennenhän sarjakuvia oli vain… |
436 |
|
|
|
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).
Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84. |
| Etsin elokuvaa "Ogoi, isoäitini", jonka on ohjannut Maija-Liisa Sutinen. Mistä ihmeestä saisin tämän katsottavakseni? |
268 |
|
|
|
Maija-Liisa Sutisen elokuvasta Ogoi, isoäitini (1983) ei ole tehty tallennetta kirjastolainaukseen.
Voit katsoa elokuvan Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteessä, josta on lista alla.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22689480
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp |
| Arvoisa kirjastonhoitaja, Mistä on taivasmatkan sukkien perinne ? Jotkut neulovat vainajalle ns. taivasmatkan sukkia vielä nykypäivänäkin. Kiitoksia… |
717 |
|
|
|
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua... |
| Löytyykö Helsingistä mitään Tampereen Monitoimitalo 13:a vastaavaa paikkaa, jossa pääsisi tekemään käsitöitä ja kuvataidetta? |
149 |
|
|
|
Monitoimitalo 13 näyttäisi verkkosivujensa perusteella olevan todella laajasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia tarjoava paikka. Se on Tampereen nuorisopalvelujen ylläpitämä ja suunnattu pääosin nuorille, mutta myös vanhemmat tamperelaiset ovat tervetulleita. https://www.tampere.fi/nuoret/nuorten-kulttuurikeskus-monitoimitalo-13
Helsingistä ei ehkä löydy aivan vastaavaa. Kaupungin keskustassa sijaitseva Annantalo on taidekeskus lapsille, nuorille ja perheille. Siellä järjestetään taideopetusta, esityksiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Päivällä talossa käy lapsia kouluista ja päiväkodeista. Iltapäivällä ja illalla talossa on lapsia ja nuoria, jotka harrastavat taiteita. Annantalon ohjelmaan voi tutustua täällä: https://www.... |
| Mikä on patriisitalo? |
493 |
|
|
|
Hei,
patriisit olivat antiikin Rooman asukkaista varakkaimpia ja heillä oli paljon etuoikeuksia. Patriisien ryhmä koostui vanhoista ylimyssuvuista ja suurmaanomistajista. Patriisit olivat suljettu yhteiskuntaluokka ja he menivät naimisiin vain toisten patriisisukujen kanssa. Antiikin roomalaisen, varakkaan patriisin patriisitalo oli kadulle päin suljettu. Taloon pääsi vain yhdestä oviaukosta ja huoneet ja ikkunat avautuivat atriumiin. Atrium on huoneen ja sisäpihan yhdistelmä.
Lähteet:
Roomalainen taide:
5 ROOMALAINEN TAIDE – HI8 TAIDEHISTORIA (turku.fi)
Eriarvoiset roomalaiset:
Eriarvoiset roomalaiset (peda.net)
Kuvapankin kuvia patriisitaloista:
Kuvapankin valokuva otsikolla Renessanssin Patriisitalo – Lataa kuva nyt - Greifswald... |
| Onko tälle olemassa mitään termiä kun käytetään lauseessa ihmisen nimeä viittaamassa samanlaisiin tapauksiin kuin joku tämänniminen on? Eli kun esimerkiksi… |
277 |
|
|
|
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:... |
| Kun olin pieni 40-50-luvulla luin kirjan, joka oli silloin jo vanha ja varmaan opettavainen. Se kertoi sairaasta tytöstä, muistaakseni Viola tai ehkä Violet,… |
218 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla teos Enkelin siivin : kuvitettu kertomus lapsille ja nuorisolle (On angels' wings). Tekijäksi mainitaan Mrs Greene ja teoksen on englannista suomentanut Alli Wiherheimo. Kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1919 ja siitä otettiin uusintapainos vuonna 1925.
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voi lukea kuvauksen kirjasta.
Enkelin siivin Kirjasammossa
Englanninkielinen alkuteos on digitoitu. Siitä voit katsoa tuntuvatko kuvat tutuilta.
https://www.gutenberg.org/files/59967/59967-h/59967-h.htm
Oman verkkokirjastosi alueella Enkelin siivin -teosta ei ole lainattavissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta muualta Suomesta. |
| Luin, että sana ”taide” oli ennen 1800-luvun puoliväliä ”konsti”, joka tuli ruotsista. Nykyään ”konsti” on kuitenkin puhekielessä keino, kikka, jne. ja rupesin… |
920 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. |
| Saanko sanat Elmer Diktoniuksen runoon Sankarihaudat ja Aira Sinervon runoon Raja? |
251 |
|
|
|
Jukka Kuja on suomentanut Elmer Diktoniuksen runon Hjältegravar, Sankarihaudat. Runo on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 1/1936. Voit lukea runon myös teoksesta Lävistetty sydän : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 1979)
Etsimäsi Aira Sinervon runo, jonka otsikko on itseasiassa Ei ole enää tietä, on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 15/1935. Runo on luettavissa myös teoksesta Aseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 2007).
https://www.finna.fi/Record/piki.237332?sid=4183102998
https://www.finna.fi/Record/piki.788906?sid=4183111542
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/689703?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502361?page=21 |
| Minkä niminen venäläinen oligarkki (maanpaossa?) vieraili suomessa puhumassa Putinin toimista jokunen viikko sitten? Häntä haastateltiin, ehkä uutisissa, ja… |
181 |
|
|
|
Mihail Hodorkovski vieraili Helsingissä 25.2.24. Hän osallistui tapahtumaan, jonka järjesti Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö.
Voit katsoa Yle Areenasta saman päivän Ylen uutislähetyksen, jossa aiheesta kerrotaan:
https://areena.yle.fi/1-66615047 |
| Mistä runosta: "uskollisempi ystävä kuin aurinko on sade, pisarat putoavat, putoavat..." |
125 |
|
|
|
Kyseessä on ensimmäinen säe Elisabet Laurilan runosta Sade kokoelmasta Aurinko laskee vuorille (1949, s. 11).
Voit lukea runon myös Elisabet Laurilan Kootuista runoista (1978). |
| En löydä "Stargate sg-1" -tv-sarjan neloskautta (= Season 4) Helmet-kirjaston valikoimista. Löytyisikö kyseistä kautta (dvd) mistään (muualta Suomesta kauko… |
244 |
|
|
|
Sekä neljäs että kahdeksas tuotantokausi Stargate sg-1 - sarjasta kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Stargate SG-1 -tallenteet FInnassa 3/2024
https://finna.fi/
Voit tilata tallenteet lainattaviksi omaan lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
|
| Miten jatkuu seuraava Eeva Kilven runo? "Niin lopulta sanomme vain kiitos. Kiitos, että elit, että olit... |
1164 |
|
|
|
Rivit ovat Eeva Kilven runo teoksesta Kuolinsiivous (2012, s. 42 ). Runo alkaa riveillä Niin meiltä ei lopulta / voida enää mitään pois ottaa (---).
Eeva Kilven Kuolinsiivous Helmet-kirjastoissa
|
| Taas ja hyvää naistenpäivää! Klassista värikkäästi-ohjelman biisejä löytyi YouTubesta. Kiitos edellisestä viestistä. Asiasta kukkaruukkuun: tiedättekö sopraano… |
101 |
|
|
|
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista. |
Kysy kirjastonhoitajalta