| Olen huomannut, että keskustan Kirjasto 10:ssä on paitsi flyygeli, myös konsertteja silloin tällöin. Millä perusteella esiintyjät valitaan? Voiko esiintyjäksi… |
391 |
|
|
|
Käytäntö esiintymispolitiikan suhteen on vapaa. Pääsääntöisesti flyygeliä ovat käyttäneet eri musiikkiopistojen oppilaat sekä eri tapahtumiin (kuten esim. Love Records) liittyvät artistit.
Soitin on vapaasti asiakkaiden käytettävissä, joskin etukäteen täytyy sopia käytännön asioista kuten ajankohdasta sekä esitettävästä ohjelmistosta. Valitettavasti ulkopuolisia esiintyjiä on ollut hieman nihkeästi tähän mennessä. Mikäli haluat siis tulla esiintymään, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Kirjasto 10:n tapahtumista vastaavaan henkilöön eli Päivi Tossavaiseen.
|
| Onko tietoa, mistä voisin Suomessa ostaa vanhojen mustavalkoisten filmien videonauhoitteita? Näen, että kirjastoissa niitä saa lainata - onko poistomyyntejä?… |
1238 |
|
|
|
Vanhoista elokuvista, on videokasetteja tehnyt YLEn tallennemyynti. Näitä tuotteita säätelevät tekijänoikeussopimukset. Suomessa niitä voidaan myydä kirjastoille, sosiaalialan laitoksille ja oppilaitoksille. Tallenteita voidaan myös myydä ulkomailla asuville suomalaisille yksityishenkilöille http://www.yle.fi/tallennemyynti/ . Sekä Suomessa että ulkomailla asuvat voivat tilata videokasetteja vanhoista elokuvista YLE Shopista. Tosin YLE Shopin elokuvakokoelma on aika pieni. http://www.yle.fi/yleshop/ . Nykyään ollaan siirtymässä yhä enemmän DVD - tallenteisiin, joten VHS - tallenteita alkaa olla vähemmän.
Elokuvia ei kirjastojen poistomyynnissä ole, koska tekijänoikeudet kieltävät sen.
|
| Haluaisin lukea Pushkinin "Pidot ruton aikaan", mistä kirjasta se löytyisi? |
1103 |
|
|
|
Pushkinin tekstiin perustuva Cesar Cuin ooppera A Feast in Time of Plague (Pir vo vremja tsumi, Пир Во Время Чумы) löytyy cd-äänitteenä pääkaupunkiseudun kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=pir+vo+vremja+t…
Äänitteen mukana olevassa liitteessä on kaikki tekstit venäjäksi (kyrillisin kirjaimin) ja käännöksinä (englanti, saksa, ranska).
Venäjäksi tuo Pushkinin "pieni tragedia" löytyy myös näistä teoksista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Pir+vo+vremja+puskin&m=1&l=&Da…
Suomeksi tekstiä ei valitettavasti löytynyt.
|
| Löytyykö "Välskärin kertomukset" nykysuomeksi tai selkoruotsiksi, kirjana tai netistä? Ruotsinkielinen teatteriesitys meni yli ymmärryksen, kun ei tuntenut… |
1516 |
|
|
|
Välskärin kertomuksia löytyy suomeksi useampaakin painosta, yksiosaisena tai moniosaisena. Ruotsinkielisenä Fältskärns berättelser löytyy myös erilaisina painoksina ja lapsille tehtyjä , jotka ovat ehkä helpommin luettavissa ja osin kuvitettuja.
Esimerkiksi
Topelius, Zacharias, Välskärin kertomukset. 1-2. Hämeenlinna : Karisto, 1981 Lyhennetty laitos (1975-1981). Suom. Juhani Aho.
(1.osa Kuninkaan sormus ; Miekka ja aura ; Tulija vesi ; Kapina omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna ; Siniset ; Pakolainen ; Eräännimen varjo)
(2. osa Erämaiden kevät ; Porvariskuningas ; Vaasan prinsessa ; Vapaa-ajattelija ; Iltamyrskyjä ; Aamun valkeneminen)
sekä
Topelius, Zacharias, Fältskärns berättelser: Frihetstiden (med 40 illustrationer... |
| Ainakin sodanjälkeisissä kirjoissa törmää usein emintimä- ja isintimä- nimityksiin, tarkoittavat kai anoppia ja appea? Mistähän ne on saaneet alkunsa? Jäivät… |
4365 |
|
|
|
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/... |
| "födelsen av ett mycket ovanligt och begåvat mumintroll" Onko oheinen sitaatti peräisin Tove Janssonin kirjasta Muminpappans bravader vai kirjasta Muminpappans… |
676 |
|
|
|
Kirjassa Muminpappans bravader kerrotaan näin ensimmäisen luvun ensimmäisellä sivulla näin.
De tydde på födelsen av ett mycket ovanligt och begåvat mumintroll och hemulen oroade sig alltså för att hon skulle få besvär med mig (genier anses ju i allmänhet vara otrevliga men själv har jag åtminstone aldrig känt mig störd av det)
|
| Olisiko mahdollista tietää mitä nimeni Raila Annika tarkoittaa? |
794 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
|
| Minun pitäisi saada käännettyä Eino Leinon lause "Vait' hän nukkuu" ruotsiksi. |
806 |
|
|
|
Eino Leinon runo, kokoelmasta Yökehrääjä, alkaa "Vait! Hän nukkuuvi..."
En ole löytänyt tähän runoon ruotsinnosta.
Voisiko ehdottaa omaa käännöstä. Runo menee näin alussa:
"Vait! hän nukkuvi nurmella.
Käkönen kukkuvi
kaukauna."
|
| Suunnittelen nimenvaihdosta ja haluaisin tietää, mikä on Cassandra nimen alkuperä ja historia.-Kiitos- |
1539 |
|
|
|
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
|
| Olemme päättäneet antaa pojallemme nimeksi Lenni Hermanni. Ristiäisvieraille olisi mukavaa kertoa nimien aluperästä ym. Lenni nimestä löysinkin jo tietoa,… |
1263 |
|
|
|
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
|
| Annika Thorista jotain tietoa. |
942 |
|
|
|
Annika Thor on syntynyt Göteborgissa vuonna 1950. Hän on toiminut kirjalijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja kirjastonhoitajana.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006)
|
| Etsin materiaalia, joka liittyy valvontaan, vartointiin ja tarkkailuun. Minua kiinnostaisi lukea edellä mainittujen teemojen vaikutuksista ihmisiin ja heidän… |
909 |
|
|
|
Aihepiiristä valvonta, vartiointi ja tarkkailu yhteiskunnallisena ilmiönä, löytyy seuraavia aiheeseesi viittaavia teoksia. Toivottavasti niistä löytyy joitakin vastauksia tiedontarpeeseesi.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2003:3,
Tutkimus helsinkiläisten suhtautumisesta kameravalvontaan.
Lindqvist, Minna Karoliina, Helsingin yliopisto 2005
Kameravalvonnan rooli nyky-yhteiskunnassa: onko kameravalvonta vain tekninen toimenpide vai sosiaalista toimintaa.
Heinonen Risto, Valvonta tietoyhteiskunnassa.
Solove, Daniel J, The digital person; technology and privacy in the information age,
Etzioni Amitai, The limits of privacy,
Helminen Klaus Turvallisuushenkilöstön asenne ja toimivaltuudet.
Korhonen Rauno, Poliisin valvontakeinot... |
| Mistä saisin tietoa ruotujakoiseen Savon Kevyeen Jalkaväkirykmenttiin kuuluneen Pieksämäen komppanian taisteluista mielellään paikkoineen ja päivämäärineen… |
238 |
|
|
|
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
|
| Hyvää suomen äidinkielenkirjaa tarvitaan |
1974 |
|
|
|
Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;... |
| Mikä onJonathan Swiftin kirjan Ohjeita palvelusväelle alkuperäinen julkaisuvuosi? |
1063 |
|
|
|
Englanninkielinen alkuteos Directions to servants on Jonathan Swiftin (1667-1745) vuonna 1731 kirjoittama. Se on julkaistu postuumisti. Keijo Rinteen suomennoksen on julkaissut kustannusyhtiö Loki-kirjat vuonna 1999.
http://www.lokikirjat.com/swifohje.html
http://www.kirjasto.sci.fi/jswift.htm
|
| Löytyyköhän jo tehtyjä sukututkimuksia jostain arkistosta ja jos löytyy voiko sukuun kuuluva nähdä/ostaa niitä? |
6389 |
|
|
|
Suomen sukututkimusseuran kirjaston sivuilta löytyy seuraava tieto:
"Kirjaston ydinosa ovat sukututkimukset, jotka kiinnostavat myös lainaajia eniten. Sukututkijat ovat kiitettävästi lahjoittaneet kirjastolle julkaisujaan, mutta moni tutkimus jää edelleen vain tekijänsä tai tämän sukulaisten hyllyyn. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sukututkimukset löytyisivät keskitetysti ainakin yhdestä paikasta. Melko usein kirjastosta kysytään tutkimusta, joka on aikanaan nähty jonkun sukulaisen kokoelmissa. Joskus se löytyy meiltä, joskus ei. Viimeksi mainitussa tapauksessa joudutaan työ usein tekemään uudelleen."
Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. kirjasto@genealogia.fi
Kirjasto sijaitsee Kruununhaassa... |
| Mitä tarkoittaa:sijaantulo-oikeus |
4760 |
|
|
|
Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Oman tahdon voi sen lisäksi ilmaista tekemällä testamentin.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Perintökaari (Finlex) kokonaisuudessan on netissä luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
|
| Mitä rajoituksia oli tonttien ostolle 1600-luvun lopun kaupungissa? Kuvittelisin, ettei tämä ollut sallittua esim. satunnaiselle talonpojalle eikä oppipojalle,… |
1129 |
|
|
|
Tietoja Suomen kaupunkien maanomistuksesta 1600-luvulla saa Suomen kaupunkiliiton v. 1981 julkaisemasta teoksesta Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 : Keskiajalta 1870-luvulle, erityisesti luvusta "Kaupunkien maat". Kaupunkeja perustettaessa hallitsija oli perustamiskirjassa luovuttanut erisuuruisia maa-alueita sekä tonttimaaksi että pelloiksi, niityiksi ja laitumiksi. Nämä olivat lahjoitusmaita, joihin kaupungeilla ei ollut täyttä omistusoikeutta, joten sitä voitiin luovuttaa yksityisille vain hallintaoikeudella. Esimerkkejä lahjoitusmaiden luovuttamista koskevista säännöistä voi lukea verkosta:
http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf (pdf-tiedosto)
http://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat,_valiokunnan_mietint... |
| Todennäköisesti Palle teki 1930-luvulla laulun "ke"_päätteisistä sanoista. Laulu alkanee näin: "Kaikki nyt on vastiketta, soosikin on kastiketta...". Mistä… |
948 |
|
|
|
Kyseessä on Matti Jurvan säveltämä ja sanoittama polkka ”Lauluke”, jonka Jurva on itse levyttänyt Dallapé-orkesterin kanssa 1934. Suomen kansallisdiskografia Violasta ei laululle löytynyt nuotteja tai sanoitusta, mutta kappale löytyy äänilevyltä ”Matti Jurva 2” (syst nro kr10923322). Levyn voi lainata vinyylinä Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolta.
|
| Mistä löydän Nils-Aslak Valkeapään runon Aurinko, isäni suomeksi? |
3482 |
|
|
|
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
|