Heinola

Viimeisimmät vastaukset

93 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olen kadottanut ostamani asunto-osakkeen kauppakirjan. Onko solmituista kaupoista kauppakirjakopiota missään? 65 14.2.2022 Voit kysyä kauppakirjan kopiota isännöitsijältä, jolle se on pitänyt toimittaa kaupanteon yhteydessä. Katso esimerkiksi https://laki24.fi/asuntokaupan-ilmoittaminen-isannoitsijalle/
Missä Metsolat jaksossa Kunnanjohtaja Tolonen ja Kaukovaara syövät lounaan ravintolassa? 40 24.1.2022 Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla. Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Mistä saisin tämän nuottivihkon. Näytti olevan Finnan kirjastossa Helsingissä, mutta voiko kaukolainata? Yamaha sähköurkukurssi ryhmäopetusta varten :… 38 10.1.2022 Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Touhulan perhe -sarjakuvassa on miespuolinen hahmo Akseli. Akseli käyttää paitaa, jossa on etupuolella mahan päällä soikea kuvio. Mikä se on? Nappiko? 60 5.1.2022 Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi, jotka olivat...
Olen lukenut Bengt Pohjosen kirjan Rajan kolmas huone. Se on aivan ihana, mutta lieneekö vielä saatavilla - annoin oman kappaleeni pois, tutulle pohjoisen… 50 23.11.2021 Bengt Pohjasen Rajan kolmas huone (2011) löytyy Päijät-Hämeen Lastu-kirjastosta https://lastu.finna.fi/Record/lastu.285294. Kirjakaupoista sitä tuskin enää löytyy, mutta antikvariaateista se on ostettavissa, ks. esim. https://www.antikvaari.fi/ Suomen kansallisbibliografia Fennica https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ei tunne kirjailijanimeä Bengt Pohjonen. Sen sijaan viitteitä Bengt Pohjasen kirjoittamista kirjoista Fennicaan on tallennettu kymmeniä. Kirjasammon mukaan hän on julkaissut 22 romaania sekä näytelmiä, artikkeleita ja valikoiman meänkielistä käännöskirjallisuutta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175967061634 Wikipedian artikkeli Bengt Pohjasesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt_Pohjanen 
Miksiköhän Stephen Kingin "Hohto" kirjaa ei ole julkaistu äänikirjana? 125 11.10.2021 Varman vastauksen tähän kysymykseen tietää vain kustantaja. Se voi liittyä esimerkiksi Hohdon kustannusoikeuksiin tai vain kustantajan omaan päätökseen. Asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:lta, joka on kustantanut Hohdon. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.wsoy.fi/kaikki-yhteystiedot Suurimman osan Stephen Kingin tuotannosta, ja erityisesti uudemmat kirjat, on kustantanut Tammi. Tammi on kustantanut myös runsaasti äänikirjoja Kingin teoksista. Hohdon kustannusoikeudet ovat kuitenkin ilmeisesti WSOY:lla. Voi olla, että kustantajalla ei siis ole oikeuksia äänikirjan julkaisemiseen tai sitten tämä ero kustantajassa muuten on estänyt äänikirjan julkaisun. Kirjan tietosivu WSOY:n sivuilla: https://www.wsoy.fi/kirja/stephen-king/...
MIstä juontaa tapa kilauttaa juomapikarit yhteen? Mikä on kippistelyn alkuperä? 290 19.8.2021 Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen  Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin: "Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Mistä voisin saada piano nuotin kappaleeseen ” tee mulle niin”. Paul Fagerlund ilmeisesti on säveltäjä tai ainakin on soittanut kappaleen levylle Yamaha… 65 14.7.2021 Moi! Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio) Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin pelkään,...
Haen alkuperäistä runonkirjoittajaa. Runo alkaa sanoin "Minne menemme, kun pilveksi piirrymme taivaalle ? Kun hiekkana haihdumme, kun tartumme tuulten mukaan… 124 9.7.2021 Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta  Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.  
Mistä tietoa Forskullan Kartanon huvimajan historiasta? 126 29.4.2021 Kirjallisia lähteitä Forskullasta on hyvin vähän. Tietoja on kysytty Heinolan kaupunginmuseon amanuenssilta, joka epäili, että kysyjä saattaisi tarkoittaa Siltasaaren puolella olevaa huvimajaa. Tämä rakennus on jossain vaiheessa  siirretty Heinolan rantapuistosta Siltasaareen. Forskullan päärakennus on 1872 valmistunut viinatehtailijan kodiksi ja konttoriksi. Nykyisin se toimii tilausravintolana. Yhteystiedot löytyvät hotelli Kumpelin sivuilta https://www.kumpeli.fi/yhteystiedot/ Ehkäpä paikan nykyisillä omistajilla on tietoa huvimajastakin.
En löytänyt teosta Älä koske perhosen siipiin. Uuno Kailaan elämä ja kuolema. Mistä tämä johtuu? On ilmestynyt kuukausi sitten. 71 26.4.2021 Päijät-Hämeen verkkokirjasto Lastusta teos löytyy esimerkiksi kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjan nimi. Lastu-kirjastot ovat hankkineet kirjaa 12 lainattavaa kappaletta, jotka kaikki ovatkin tällä hetkellä lainassa ja teokseen kohdistuu 27 varausta. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1727158 Muiden kirjastojen tilannetta voi tutkia esimerkiksi Frank-Monihaun avulla https://monihaku.kirjastot.fi/fi/  
Löytyykö suurin piirtein tällainen runo. Itse luoja hymyhuuli, kuiskauksen hiljaa kuuli. Täällä vain on musta multa, anna liekki taivaan tulta ja niin… 84 1.4.2021 Valitettavasti kysymäsi runon alkuperä ei etsimisestä huolimatta selvinnyt. Runoa haettiin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -tietokannasta, kahdesta eri virsitietokannasta (virret.net sekä virsikirja.fi) sekä mm. Finna-palvelusta. Mikäli joku tämän kysymyksen ja vastauksen lukijoista tunnistaa kysymyksen, voi vastaukseen mielellään jättää kommentin.
Miksi lehtien otsikointi on usein kieliopillisesti puutteellista? Kuten "Heinola vähentänyt energiankulutusta." 107 10.3.2021 Kielikello-lehden sivuilla todetaan tekstien otsikonnista: "Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma." https://www.kielikello.fi/-/otsikot-ojennukseen Aino Suholan kirjassa Journalistisen kirjoittamisen perusteet (FinnLectura 2005) todetaan, että (lehti)otsikon täytyy olla naseva, mieluiten kolmen, neljän sanan mittainen. Mitä lyhyempi se on, sitä helpompi se on taittaa sivulle joko lyhyeksi uutiseksi tai monen palstan jymyjutuksi. Otsikon olisi hyvä asettua riville tai kahdelle. Silloin otsikkoa on tiivistettävä. Verbi on helppo jättää pois, varsinkin jos se on vaivattomasti tekstiyhteydestä arvattavissa. 
Mistä saisi nuotin ja sanat kuplettiin Puumanni Afrikassa,en ole varma onko ensimmäinen kirjain P vai B. 238 21.1.2021 Laulu Puumanni Afrikassa (nuotit ja sanat) löytyy kokoelmasta Pupuhaukka : Teekkarilaulun koskessa.  Voit tehdä siihen varauksen Lastu-verkkokirjastossa https://lastu.finna.fi/Record/lastu.303406    
Onko mahdollisesti olemassa sääntöä tai määräystä kuinka suuri osa television lähetystunnista on oltava varsinaista ohjelmaa? Nykyään kaupallisilla kanavilla… 97 8.1.2021 Televisiotoimintaa Suomessa ohjaa Laki sähköisen viestinnän palveluista. Sen mukaan ohjelmistotoimilupa yleisen edun televisiotoimintaan on myönnettävä, jos: 1) hakija on suorittanut 285 §:ssä säädetyn hakemusmaksun; 2) lähetykset ovat vapaasti vastaanotettavissa; 3) lähetyksiä voi vastaanottaa valtakunnallisesti lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa; 4) lähetykset sisältävät päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia; 5) lähetykset sisältävät päivittäin uutisia ja ajankohtaisohjelmia; 6) lähetyksiin sisältyy 211 §:ssä tarkoitetut ääni- ja tekstityspalvelut; ja 7) hakija on toimittanut riittävän selvityksen ohjelmiston jakelun järjestämisestä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ohjeistaa, että mainosten ja...
Olen tässä pitkään kahlannut läpi suomalaisia klassikoita ja selaillut erinäisiä listoja netistä. Tältäkin listalta olen lukenut lähemmäs kaikki https:/… 87 14.12.2020 Teimme kymmenen kirjan klassikkolistan sen mukaan mitä kerroit mieltymyksestäsi Niskavuoreen. Klassikon aseman saavuttamiseksi on erilaisia määritelmiä, siksi joku muu tekisi toisenlaisen listan. Sally Salminen: Katrina Johannes Linnankoski: Taistelu Heikkilän talosta Maria Jotuni: Arkielämää F. E. Sillanpää: Miehen tie Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä Annikki Sankari: Punaiset maariankämmekät Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (ja muut Lohja-sarjan kirjat) Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi Orvokki Autio: Viistotaival (Pesärikko-trilogia) Kjell Westö: Isän nimeen      
Kuinka kauan suomalaisten viljakasvien siemenet säilyttävät itävyyden jos olosuhteet ovat parhaat mahdolliset? 72 3.11.2020 Hei, ja kiitos kysymyksestä. Suomalaisille viljoille ei pysty määrittämään yhtä ja samaa itävyyden määrettä. Itävyys riippuu monesta eri tekijästä kuten lajikkeesta, siementen laadusta ja siitä ovatko ne altistuneet esimerkiksi homeelle. Lisäksi mm. kylvösiemenen kunnostustoimet kuten lajittelu ja peittaus nostavat siemenen elinvoimaa ja orastavuutta verrattuna kunnostamattomaan siemeneen (Saarinen et al. 2011).   Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä: Saarinen, E. (toim.) 2011: Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Saatavilla verkkojulkaisuna www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf Välisalo, M. ja Ali-Kippari, R. (2019): Selvitä kylvösiemenen itävyys. ”Maatilalla” -lehti nro 1/2019....
Maria Jotuni käyttää kirjassaan Jussi ja Lassi ilmaisuja, joiden merkitystä tiedustelen. Ne ovat kankelo ja hairale. Kirjan ensipainos on vuodelta 1921. "Kylla… 303 8.6.2020 Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että  perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.    
Antti Leikaksen kirjassa TONTTU on sivulla 94 lause: -omat ÄLLÄNSAKARET selän alla....Mitähän mahtavat olla? 115 26.2.2020 Kirjaa lukematta on vaikea sanoa mistä on kyse, eikä esimerkiksi googlaaminen tuota tulosta. Kaunokirjallisuus eli fiktio ja sen henkilöt, tapahtumat ja kieli toimivat omien lakiensa mukaisesti.  Parhaiten vastaus löytyy itse kirjasta perehtymällä sen maailmaan ja kieleen. Joskus fiktio muistuttaa hyvinkin paljon oikeaa maailmaa eli faktaa, joskus kirjan tarkoitus on luoda uusia maailmoita ja jopa jättää lukija hämmenyksen valtaan.  Ällänsakareista voisi olla mahdollista kysyä myös kirjailijalta itseltään, mikäli hän on halukas avaamaan termiä. Kirjailijaan saa yhteyden facebookin kautta Kirjailija Antti Leikas -sivuilta, osoite https://www.facebook.com/kirjailija.anttileikas/
Miiten selvitetään, kuinka paljon suomalaiset matkailijat tuovat alkoholijuomia Suomeen? 108 28.10.2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä keräämällä tutkimukseen ja tietoaineistoihin perustuvaa tietoa. THL julkaisee matkustajatuontitiedot kolme kertaa vuodessa. Matkustajatuontia seurataan viikoittain Kantar TNS:n toteuttamilla puhelinhaastatteluilla, joihin valitaan joka viikko satunnaisotannalla 500 15 vuotta täyttänyttä suomalaista (poislukien Ahvenanmaa). Tarkasteluajanjakson tiedot perustuvat näin ollen yli 26 000 yhteydenottoon, joista noin 2 600 henkilöä oli käynyt ulkomailla ja vastasi kyselyyn. Haastattelussa selvitetään alkoholijuomien maahantuontia kahden edellisen viikon aikana. Matkustajatuontitiedot on kerätty lähes yhdenmukaisella tiedonkeruulomakkeella vuoden 2004...