| Toinen henkilö noutaa varatun kirjan kirjasto-autosta |
263 |
|
|
|
Espoon kirjasto-autoissa on joustava varausten noutokäytäntö verrattuna kiinteisiin kirjastoihin. Noutaja voi lainata joko omalla tai varaajan kortilla (kiinteissä kirjastoissa lainataan aina noutajan kortilla). Työntekijä poistaa varauksen sen henkilön tiedoista, joka on tehnyt varauksen, jos toinen henkilö lainaa sen omalla kortillaan. Jos hän lainaa sinun kortillasi, varaus poistuu itsestään. Valtakirjaa ei tarvita. |
| Löytyykö Yrjö Kilpisen Metsämiehen lauluun (san. Aleksis Kivi) alkuperäistä pianosäestystä nuottina? Tai onko sellaista ylipäätään tehty? Kilpisen versio… |
255 |
|
|
|
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila |
| Onko tämä keskiaikainen teos "Cosmographie" lainattavissa Suomesta/muualta? Kääntäjä: Michel Lemoine Alkuperäisen teoksen tekijä: Bernard Silvestre (lat… |
134 |
|
|
|
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila |
| Haluaisin lähettää sveitsiläisille tutuilleni sähköpostiviestillä nuotteja suomalaisista kansansävelmistä. Mistä tiedän, voiko sävellyksiä käyttää, kun mistään… |
211 |
|
|
|
Tekijänoikeuslain mukaan kaikki perinnesävelmät ja -tekstit ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Varsin turvallisin mielin voi olettaa, että kyseessä on vapaa aineisto, jos tekijää ei ole mainittu ollenkaan ja kyseessä on ns. tavanomainen, kaupallinen julkaisu. MItään yhtä paikkaa tekijänoikeudellisesti vapaalle aineistolle ei ole tarjolla, sitä paitsi tilanne muuttuu koko ajan, kun joka vuoden alussa uusia teoksia vapautuu (tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta).
Isompi helpotus kysyjälle lienee se, että hän voi vapaasti lähettää sveitsiläisille ystävilleen mitä tahansa nuotteja yksityisyyden suojassa. Lain mukaan saa yksityistä käyttöä varten valmistaa muutaman kopion mistä tahansa sävellyksestä iästä ja muodosta riippumatta. On siis yhtä... |
| Onko millään eurooppalaisella kielellä julkaistu teosta valokuvataiteilija Josef Sudekin kuvasarjasta A walk in the magic garden? Jos löytyy, miten voisin… |
182 |
|
|
|
En kyennyt löytämään sellaista julkaisua, joka varmuudella sisältäisi tämän valokuvasarjan Siesta (A walk in the magic garden). Suomalaisissa kirjastoissa on ylipäätään vähän Josef Sudekin valokuvateoksia. Amazonin sivuilta löytyy tusinan verran teoksia, mutta ei oikein ole helppoa keinoa saada selville, olisiko jossain niistä tämän sarjan kuvia. Näitä kuvia on kyllä jatkuvasti myynnissä huutokaupoissa, joten yksittäisiä kuvia löytyy helposti. Mutta kokonaisuutena sitä ei tunnu verkosta löytyvän, kuten ei myöskään tietoa siitä, mihin teoksen se voisi sisältyä. Tämä on toisaalta yleinen valokuvataiteen ongelma, yksittäisiä kuvia on lähes mahdoton bibliografisesti tavoittaa.
Suomalaisissa kirjastoissa on seuraavat Sudekin teokset: Turussa "... |
| Jaakko Ryhänen on esittänyt käännöskappaleen Uinu pienokainen (My Curlyheaded Baby) albumilla "Tummien metsien taa"(2006). Mistä saisi tämän kappaleen sanat… |
268 |
|
|
|
Uinu pienokainen on Seppo Hovin tekemä suomenkielinen teksti, jota ei ole julkaistu nuottina ja jota ei netistäkään löydy. Seppo Hoviin voi yrittää saada yhteyden ohjelmatoimisto Fantastico Musicin kautta.
Heikki Poroila |
| Onko sanonnalla "hauki on kala" jokin muukin merkitys kuin se, että jokin asia on itsestään selvä? |
1071 |
|
|
|
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila |
| Onko poika raidallisessa pyjamassa joku näistä fantasia-,kauhu-,rikos-,rakkaus- tai scifi kirjallisuus |
197 |
|
|
|
John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (The boy in the striped pyjamas) on lähinnä nuorille lukijoille suunnattu romaani, jota ainakaan HelMet-kirjastoissa ei ole sijoitettuun mihinkään kysyjän ehdottamista ryhmistä, vaan sen päälajiksi on määritelty "psykologinen romaani". Muita kirjaan liitettyjä asiasanoja ovat lapsikuvaus, ystävyys, pojat, holokausti, juutalaisvainot, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit ja nuortenkirjallisuus.
Heikki Poroila |
| Otatteko vastaan pojan vanhoja tietokonepelejä,muille lainattaviksi? Ettei tarvitdisi heittää roskiin. |
172 |
|
|
|
Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila |
| Miten chia äännetään sanassa chiasiemenet? Mitä kieltä se on? |
4228 |
|
|
|
Chia on Keski-Amerikasta peräisin oleva kasvi Salvia hispanica (https://fi.wikipedia.org/wiki/Chia_(kasvi)). Englanninkielisen Wikipedian mukaan sana tulee asteekkien kielen ilmaisusta "chian", "öljyinen". Jos ajatellaan, että "chía" on espanjaa, se lausutaan "kia" (englantilaisittain "tsia"). Espanjankielinen Wikipedia tarjoaa myös vaihtoehtoisen nimen chan. Suomalaisittain on varmaan luontevinta puhua "kiasiemenistä".
Heikki Poroila |
| Musiikkiosaston ammattilaisille kysymys: Löytyykö kapellimestari Rasmus Soinin tekemiä sovituksia joululauluista (erityisesti Sydämeeni joulun teen) mistään… |
125 |
|
|
|
Valitettavasti mitään Rasmus Soinin joululaulusovituksia ei ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu.
Heikki Poroila |
| Etsin/ostaisin nuotit lauluun Uinu uneen pikkuinen. Nuorva/Löytyn laulu, joka on Enkelinetsijät levyltä. |
133 |
|
|
|
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila |
| Voiko lapsi ilmoittaa kirjastossa itse korttinsa kadonneeksi? Poistetaanko kortti silloin käytöstä, vaikkei asiakas voi todistaa henkilöllisyyttään? |
357 |
|
|
|
Lukki-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan: "Kirjastokortin katoamisesta sekä nimen ja yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava välittömästi mihin tahansa Lukki-kirjastoon. Asiakas on vastuussa kadonneella kortilla lainatusta aineistosta ja kortin muusta käytöstä siihen asti, kun katoamisilmoitus kirjastoon on tehty."
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjastojen-kayttosaannot/
Kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi myös lapsi. Kirjaston henkilökunta varmistuu lapsen henkilöllisyydestä kelakortilla tai muilla tavoin.
Kirjastokorttia ei poisteta, mutta se lukitaan. Silloin kukaan ei voi käyttää sitä väärin. |
| Mutta miten tunnistaa venäläisen jäähallin? Millä tavalla ne sitten ovat venäläisen näköisiä? |
356 |
|
|
|
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www... |
| Miksi Tapani Kansan kappale Veikko Nieminen on juuri tuonniminen? |
3125 |
|
|
|
Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.
Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko
Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics |
| Saisinko luotettavan lähteen sille, että Salatuissa elämissä 2000-luvun alussa esiintyneen Atso-nimisen pojan sukunimi on Niit? |
697 |
|
|
|
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso |
| Onko totta, että anagrammit ovat huomattavasti suuremmassa suosiossa esim. Yhdysvalloissa? Tässä Salatut elämät -ketjun keskustelussa väitetään, että suomen… |
750 |
|
|
|
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
|
| Termi "lukurasti", jolla houkutellaan nuoria aikuisia tms. lukemaan. Mistä kielestä tuo sana on kotoisin? Onko se kotimainen vaiko esim. amerikkalainen? Yritän… |
209 |
|
|
|
Termiä käytetään useassa merkityksessä ja sanan sen alkulähteille voi olla ylivoimaisen vaikea päästä. Käytettävissä olevan vastaamisajan puitteissa voimmekin vain todeta, että sitä on käytetty yleiskielessä esim. ilmentämään lukemisvuorossa olevia teoksia esim seuraavasti: ."Pyhien viimeinen lukurasti tosin saattaa olla Pancolin uusin teos, joka ei ole yhtä järkälemäinen kuin monet aiemmat" tai ilmentämään tapahtumien järjestystä, jolloin lukurasti on yksi tapahtumista seuraavaan tapaan: "klo 12-13 Evästauko, vapaata leikkiä ja tutustumista läheisessä puistossa (Jardins d’Emma de Barcelona). Luvassa on mm. yhteisen taideteoksen luominen kierrätysmateriaaleista, tutustumis- ja esittelyrasti, kielipähkinöitä, lukurasti ja... |
| Onko olemassa nuotteja Viljami Kukkosen lauluihin, erityisesti kappaleisiin Keinuta mua ja Säkki? |
154 |
|
|
|
Valitettavasti Viljami Kukkosen lauluja ei toistaiseksi ole julkaistu ollenkaan nuottimuodossa.
Heikki Poroila |
| Kyselisin sellaista, onko missään kirjaston kirjoissa nuotteja biisiin "Moottoritie on kuuma" Dingon biisi. En oo mistään netistä löytänyt. |
349 |
|
|
|
Moottoritie on kuuma on Pelle Miljoonan, ei Dingon ohjelmistoon kuulunut laulu. Tämän Ari Taskisen säveltämän ja Pelle Miljoonan sanoittaman laulun nuotit löytyvät mm. seuraavista tavallisista kokoelmista: 101 Suomipopin klassikkoa (F-kustannus 2008), Hitit : Säihkyvä 80-luku (F-kustannus 2004), Kitarahitit (F-kustannus 2009), Kultainen poplaulukirja 2 (F-kustannus 2016), Leffapoppia (F-kustannus 2010), Moottoritie on kuuma (Love Kustannus 1981 ja 1996), Pop tänään Vol. 21 (Fazer 1981), Suomirock 1 (F-kustannus 2005) ja Suuri pop-toivelaulukirja 3 (F-kustannus 2007).
Heikki Poroila
|
Kysy kirjastonhoitajalta