Eduskunnan kirjasto

Oikeudellinen tieto, eduskuntatieto, tiettyjä yhteiskuntatiedon erityisalueita – mm. politiikka, kansainväliset suhteet, kansainväliset järjestöt, yhteiskuntahistoria, Euroopan unioni – sekä viranomaistieto.

Viimeisimmät vastaukset

301 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka tai mikä taho Suomessa päättää millainen etu- ja sukunimi annetaan lapselle jonka nimeä, vanhempia ja alkuperää ei ole syystä tai toisesta mahdollista… 62 14.9.2021 Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti. Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei tiedetä...
Tarkoittavatko vakuus, vakuusmaksu, takuuvuokra, vuokravakuus ja vuokratakuu samaa asiaa? Kaikkia näitä termejä näkee ja vähän sekaisin, mutta joillain… 46 1.9.2021 Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481 sovelletaan nimensä mukaan asuinhuoneistojen vuokraan. Tämän lain 8 §:n mukaan vuokrasopimuksen vahingon varalle voidaan asettaa vakuus. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta : kommentaari / Kanerva, Ari; Kuhanen, Petteri, Ahsanullah, Tarik. Suomen Kiinteistöliitto, kiinteistömedia 2021. 4., uudistettu painos https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994245633806250 on AHVL:n pykäläkohtainen kommentaariteos, jota voin suositella, jos haluaa perehtyä AHVL:n sisältöön. AHVL:n mukaan vakuus voidaan asettaa vuokranmaksun tai muiden sopimusehtojen laiminlyönnin varalta. Vuokranantaja voi esim. kärsiä vahinkoa siitä, että vuokralainen on huonolla...
Euroopan neuvosto on vaatinut selvitystä WHO:n toimista koskien sikainfluenssan liioittelua. Millainen selvitys lopputulemineen asiasta on tehty? Viittaan IS:n… 26 31.8.2021 Uutisessa viitataan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen muodostamaan kantaan ja suositukseen, jotka julkaistiin 24.6.2010. Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi siihen oman vastauksensa seuraavan vuoden tammikuussa. Asiakirjat löytyvät EN:n verkkosivuilta: https://pace.coe.int/en/files/17888  Sivulta löytyy neuvoston oma selvitys (Report, dok. nro, 12283, yleiskokouksen kanta ja suositus (nro 1749 ja 1929, sekä ministerikomitean vastaus, dok. nro. 12484). Ministerikomitean vastauksessa viitataan Maailman terveysjärjestön WHO:n tuolloin tekeillä olevaan selvitykseen, jonka se teetti ulkopuolisilla toimijoilla. Arvio julkaistiin 5.5.2011 ja se löytyy WHO:n verkkosivuilta: Implementation of the International Health...
Mistä tuli idea "kansalaisaloitteet" -sivulle? Onko muissa maissa samanlaista systeemiä? Onko mikään aloite mennyt läpi? 48 20.8.2021 Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak… Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201… Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA… sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/… ovat johtaneet säädöksiin. Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista: Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/...
Voiko valtioneuvoston yleisistunnon tai presidentin esittelyn pitää muualla kuin Helsingissä valtioneuvoston linnassa? Voiko sen pitää toisella paikkakunnalla,… 27 6.8.2021 Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta todetaan mm. seuraavaa: Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri. Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja sanotaan s. 44: Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
Löytyykö mistään kommentaariteosta vuoden 1926 asunto-osakeyhtiö laista? 25 6.8.2021 Eduskunnan kirjastojen kokoelmista voi hakea aineistoa Selma-verkkopalvelumme avulla, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt -asiasanan avulla: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22asunto-osakeyhti%C3%B6t%22&type=Subject&hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FEKK%2F. Kirjaston palvelut eivät tällä hetkellä ole eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä, mutta aineistoa voi olla mahdollista saada oman lähikirjaston kaukopalvelun avulla. Vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölaki oli melko pitkäikäinen, sillä sen kokonaisuudistus toteutettiin vasta 1990-luvulla. Vuonna 1979 lakia täydennettiin muutamilta osin. Kaikki ennen 1990-lukua julkaistu kirjallisuus voi siis olla vielä relevanttia. Kiinteistöliiton...
Perustuslain 48 §:n 2 momentin mukaan eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat olla läsnä ja osallistua keskusteluun täysistunnossa… 34 29.7.2021 Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan. Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim.  https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%22%2C%22r%...
Kysyisin: Mitä ehtoja avioeron myöntämiseen oli 1970 luvulla? 40 27.7.2021 1970-luvulla avioliittoa yhteiskunnallisena instituutiona sääteli avioliittolaki 234/1929. Lakiin sisältyviä säädöksiä avioerosta on kuitenkin useaan otteeseen muutettu esimerkiksi vuosina 1948, 1968 ja 1969. Näiden perusteella toimittiin 1970-luvulla. Laissa mainitaan muun muassa seuraavia ehtoja avioeron myöntämiseksi: 70 § Jos puoliso on tehnyt huorin tai siihen rinnastettavan haureellisen teon, on toisella puolisolla oikeus saada avioero  71 § Jos puoliso on avioliiton aikana saanut sukupuolitaudin, toisella osapuolella on oikeus avioeroon 72 § Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä, tällä on oikeus avioeroon 73 § Jos puoliso on tuomittu vähintään kolmen vuoden vapausrangaistukseen, voi oikeus toisen osapuolen...
Muiden vaalipiirien kuin Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat saavat automaattisesti kulukorvausta kakkosasuntoa ja työmatkoja varten. Voidaanko rahaa… 30 19.7.2021 Hei,  kulukorvausten maksamista säätelee laki edustajanpalkkioista (30.4.1947/328).  Sen mukaan ja vuonna 2000 tehtyjen lakimuutosten jälkeen kulukorvauksia maksetaan seuraavan periaatteen mukaisesti:  Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 55 prosentin mukaan laskettuna. Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajankulukorvaus lasketaan 40 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus lasketaan 30...
Julkistuissa artikkeleissa on lyhenteet Cmnd ja B.C.C. Mitä ne tarkoittavat? Esim. Artikkeli on: Report of the Review Committee on Insolvency Law and Practice… 28 15.7.2021 Hei,  Cmnd on lyhennelmä termistä command paper.  Sen tarkempi merkitys on seuraava:  "A command paper is a document issued by the UK Government and presented to Parliament. White papers, green papers, treaties, government responses, draft bills, reports from Royal Commissions, reports from independent inquiries and various government organisations can be released as command papers, so called because they are presented to Parliament formally "By Her Majesty's Command". B.C.C. on hankalampi lyhennelmä, sillä se voi viitata useisiin eri asioihin. Sen tarkempi merkitys riippuu siis kontekstista, jossa sitä käytetään.  Lyhennelmää voidaan käyttää esimerkiksi tarkoittamaan seuraavia asioita:  Bail Court Cases British Chamber of Commerce...
Mistä löydän (virallisen) englanninkielisen käännöksen Japanin tekijänoikeuslaista? 41 28.6.2021 Japanin oikeusministeriö ylläpitää palvelua nimeltään Japanese Law Translation Database System. Siellä on lukuisia epävirallisia lakikäännöksiä japanista englanniksi. Esimerkiksi tekijänoikeuslaki on tämän linkin takana: http://www.japaneselawtranslation.go.jp/law/detail/?printID=&ft=1&re=2&… Jos haluat virallisen käännöksen, kannattaa ottaa yhteys ja pyytää sitä Japanin oikeusministeriöstä:  https://www.japaneselawtranslation.go.jp/mail/?re=02  
Olen kiinnostunut kunnan päätöksentekoa koskevasta kirjallisuudesta. Voisitteko mainita tätä aihetta käsitteleviä kirjoja? 31 21.6.2021 Voit tutustua esimerkiksi kuntalain kommentaariin:  https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994203604006250    Uskoisin, että teoksesta löytyy vastaus moniin kysymyksiin.    Kunnan kokousmuisti -kirjassa on kuvattu päätöksenteko- ja kokousmenettelyt: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994164734006250   Kuntaliitto on julkaissut Kuntapäättäjän käsikirjan, tämän voi varmaan saada jostakin lainaksikin: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/509512-kuntapaattajan-kokousk…   Toivottavasti näillä pääsee alkuun!    Ystävällisin terveisin,
Onko olemassa listaa tai luetteloa kaikista eduskunnassa työskentelivien etuisuuksista? 52 11.6.2021 Eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden etuisuuksista ei taida olla valmiiksi listausta missään. Eduskunnan sivuilta löytyy vain tämä vanhentunut virkaehtosopimus vuosilta 2014-2017: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_2+2014.pdf Tässä kuitenkin yleisellä tasolla listausta henkilöstöeduista. Kaikki edut eivät välttämättä koske koko virkakuntaa: Veronalainen ravintoetu (eduskunnan ravintoloihin) 200 kertaa vuodessa, verotusarvo v. 2021 6,90e. Työterveyshuolto. Hammashoitokorvaus (300e sopimuskaudella). Matkapuhelinetu. Työaikajärjestely (liukuva työaika, etätyö). Työmatkaetu (150e/vuosi). Liikunta- ja harrastustoiminta eduskunnan tiloissa. Sairaan lapsen hoitopalveluetu (vain tietyissä...
Minkälainen ravinto etu on Suomen tasavallan presidentillä? Mäntyniemessä taitaa olla henkilökuntaa joka tekee ruokaa jokapäivä presidentille (tällähetkelle… 133 4.6.2021 Tasavallan presidentin palkkiosta kerrotaan sivulla: https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/   Presidentin palkkio (126 000) on verovapaata tuloa, ks. laki tasavallan presidentin palkkiosta, 1152/2011: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111152   1 § Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa. (15.3.2013/215) Presidentillä on lisäksi asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta palkataan valtion varoilla. 2 § Presidentin palkkio ja asuntoetu ja muut edut ovat verovapaat.   Em. säädökseen liittyy hallituksen esitys HE 35/2011: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?...
Haluaisin tietää mitä on kirjoitettu vuonna 1921 valmistuneesta Äetsän vesi voimalaitoksesta. Onko artikkeleita Satakunnan Kansassa tai jossain muussa… 25 25.5.2021 Parhaiten erilaisia lehtiartikkeleita löytyy Kansalliskirjaston laajasta Digitaaliset aineistot -palvelusta. Sinne on digitoitu suurin osa Suomessa julkaistuista vanhoista lehtiartikkeleista ja myös muista aineistotyypeistä (aikakauslehtiartikkelit, pienpainatteet yms.).    https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER Voit itse etsiä lehtiartikkeleita täältä tämän linkin takaa. Koska Äetsän voimalaitoksesta on vuosien aikana julkaistu satoja lyhyitä juttuja, hakua kannattaa rajata.  Voit rajata hakua ensinnäkin julkaisuajankohdan mukaan (esim. 1.1. 1920 - 31.12. 1929) ja toiseksi aineistotyypin mukaan (raksi esimerkiksi sanomalehdet ja aikakauslehdet kohtaan). Hakutulos kannattaa rajata esimerkiksi vanhimmat ensin -...
Onko eduskunnan istuntojen tallenteet avoimen datan piirissä julkisena materiaalina? 57 20.5.2021 Verkkolähetysten tiedot ovat saatavissa avoimen rajapinnan kautta. Kuitenkin yhteistyötoimittajan kanssa olemme sopineet, että näitä ei suoraan julkaista sivuillamme, vaan niistä tiedot julkaistaan erikseen. Eduskunnan täysistuntojen tallenteita koskevat lisätiedot ovat osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/api-documentation/.
Hämeenlinnan kirjastossa on Suomen asetuskokoelma esim. vuodelta 195. Mistä voisin tilata yhden asetuksen sisällön tai mistä löytäisin kyseisen kokoelman? 45 23.4.2021 Voit kysyä Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta sähköpostitse kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi tarvitsemaasi asetusta/lakia ja voit saada sen skannattuna sähköpostiisi. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on painettuna Suomen asetuskokoelmat ja Suomen säädöskokoelmat. Näitä ei lainata, mutta kirjastoon voi tulla lukemaan ja kopioimaan tarvitsemansa lait ja asetukset - sitten kun kirjasto on taas auki https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…  
Mikä on sanan "valiokunta" tausta? Eri kielissä parlamentin valiokuntaa kutsutaan eri tavoilla, kuten englanniksi committee, ruotsissa utskott ja saksassa… 48 16.4.2021 Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.   Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä. Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Miksi yleisradiovero on vero eikä veronluonteinen maksu? Erilaiset sosiaalivakuutusmaksut, kuten sairaanhoitomaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, ovat… 97 15.4.2021 Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012 Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3): Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen. Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Onko laissa säädetty, keillä kaikilla on oikeus olla läsnä perinnönjakotilaisuudessa? Tai keillä ei ole? 58 13.4.2021 Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.  Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12. Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® 7 § (13.10.1995/1153) Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus: 12 § Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8.6.2006/471...