Eduskunnan kirjasto

Oikeudellinen tieto, eduskuntatieto, tiettyjä yhteiskuntatiedon erityisalueita – mm. politiikka, kansainväliset suhteet, kansainväliset järjestöt, yhteiskuntahistoria, Euroopan unioni – sekä viranomaistieto.

Viimeisimmät vastaukset

354 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko laissa lueteltu, millaisia kieltoja (esim. lähestymiskielto tai eläintenpitokielto) ihmiselle voidaan oikeudessa määrätä. 22 28.11.2022 Hei, mitään erikseen koottua luetteloa erilaisista kielloista ei lainsäädännöstä löydy. Rikoslaki (19.12.1889/39) kuitenkin asettaa useita kieltoja, joten ne voi poimia voimassa olevasta laista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Kun lukee rikoslakia, huomaa, että seuraavia kieltoja voidaan asettaa rangaistukseksi tai niiden rikkominen voidaan tehdä rangaistuksenalaiseksi: Lähestymiskielto Eläintenpitokielto Poistumiskielto (armeija, sotaväki) Maksukielto (viranomainen voi rajoittaa tietyissä tilanteissa omaisuuden käyttöä esimerkiksi konkurssitilanteessa) Maahantulokielto Toimenpidekielto (esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi) Haltuunottokielto (esimerkiksi luonnonvaraisen eläimen) Vaarantamiskielto (...
Vuonna 1995 lakiin lisättiin paljon porua herättänyt lappalaispykälä. Pykälän mukaan saamelaiseksi voidaan merkitä myös jälkeläinen henkilöltä, joka on… 29 25.11.2022 Voit tiedustella asiasta saamelaiskäräjiltä: vaalit@samediggi.fi   Tiedoksi lisäksi, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut lomakkeet vuoden 2023 vaaliluetteloon hakeutumista varten: https://www.samediggi.fi/2022/10/19/saamelaiskarajien-vaalilautakunta-on-vahvistanut-lomakkeet-vuoden-2023-vaaliluetteloon-hakeutumista-varten/ Vaaliluetteloon liittyvät saamelaiskäräjälain pykälät 23, 23 a ja 23 b: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974#L4P23 Em. pykäliä on uudistettu mm. hallituksen esityksellä HE 234/2002, jonka tekstiin voit halutessasi tutustua: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+234/2002
Millä osoitteella voi laittaa postia joulukortin Espanjan kuninkaallisille perheelle, Felipe VI, kuningatar Letizia ja tyttärilleen Leonorelle ja Sofialle? 40 23.11.2022 Yhteystiedot löytyvät kuninkaallisen perheen verkkosivuilta: CASA DE SU MAJESTAD EL REY - The Royal family https://www.casareal.es/EN/Paginas/home.aspx https://www.casareal.es/EN/Paginas/contacto.aspx
Millä osoitteella voi lähettää postia Alankomaiden kruununprinsessa Catharina-Amalialle ja vanhemmilleen kuningatar Maximalle ja kuningas Willem Alexanderille? 25 23.11.2022 Yhteystiedot löytyvät kuninkaallisen perheen verkkosivuilta: Royal House of the Netherlands https://www.royal-house.nl/ https://www.royal-house.nl/topics/government-information-service​
Mistä löytyisi malli digitestamentin laatimiseen? 41 7.11.2022 Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/ Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Eikö kansanedustajalla ole velvoitetta olla läsnä lakiäänestyksissä? Miksi niistä saa olla pois ja mistä löytää tiedon ketkä ovat läsnä tai poissa? 65 28.10.2022 Hei, Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, edustajat eivät myöskään saa palkkaa vaan palkkiota.  Voit seurata poissaoloja: https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…  Sivulta löytyvät sekä täysistuntojen (päivitetty 5.10.2022) että valiokuntien poissaolotilastot. Lisäksi sivulla on puhemiesneuvoston ohje poissaolotietojen kirjaamisesta: https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Publ…  Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on kirjoittanut erinomaisen kirjan eduskunnan toiminnasta, kirja "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä" on vapaasti saatavilla ja voit siihen halutessasi tutustua: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj...
Lauri Kristian Relander oli presidenttinä 1925-1931. Relander aloitti valtiovierailujen tekemisen ulkomaille ja sai näin lempinimeksi Reissu-Lasse. Hän kävi… 48 28.10.2022 Hei, Eduskunnan kirjastossa on entisiin presidentteihin liittyvää kirjallisuutta, mutta arkistoaineistoa meillä ei ole. K.J.Ståhlbergin arkisto on Kansallisarkistossa: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Itsen%C3%A4isen_Suomen_valtionp%C3…   Yhteystiedot: https://kansallisarkisto.fi/index.php/yhteystiedot?page=fi/yhteystiedot…    Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865 - 1952) / Kansallisbiografia https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/626
Huhtikuussa kuollut Ilkka Kanerva oli pisimpään eduskunnan jäsenenä toiminut kansanedustaja. Hän oli myös viimeisenä eduskunnassa istunut vuoden 1975 vaaleissa… 37 11.10.2022 Asiasta on tehty selvityksiä, jotka löytyvät eduskunnan sivuilta.   Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907-: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex82D0_Pitk… Pitkäaikaisimmat kansanedustajat edustajapäivien mukaan: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/til…  
Onko lähetekeskustelu Suomen eduskunnan erikoisuus? Onko minkään muun maan parlamentissa vastaavaa käytäntöä? 30 10.10.2022 Lähetekeskustelu ei ole Suomea koskeva erikoisuus. Pohjoismaissa ainakin Tanskassa ja Islannissa on vastaava keskusteluvaihe ennen asian lähettämistä valiokuntaan. Lisäksi mm. Saksassa on lähetekeskustelu, mutta sitä ei pidetä automaattisesti. Lähteet: Matti Niemivuo: Lainvalmistelu - oikeudelliset perusteet ja käytäntö. Kauppakamari, 2020. Passage of legislation, Saksan liittovaltiopäivien verkkosivut: https://www.bundestag.de/en/parliament/function/legislation/passage-245704
Minä vuosina Saara-Sofia Sirén toimi Turun kaupungivaltuustossa? Eduskunnan sivun mukaan (https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1219.aspx) hän… 23 10.10.2022 Saara-Sofia Sirén (os. Sutela) on toiminut Turun kaupunginvaltuutettuna kolmella kaudella vuosina 2009-2021. Viimeisimmissä kuntavaaleissa hän ei asettunut ehdolle. Kunnallisvaalien tulospalvelu löytyy täältä: https://tulospalvelu.vaalit.fi/ Eduskunnan verkkosivuilla kansanedustajien eduskuntatyöhön liittymättömät tiedot urasta ja luottamustehtävistä perustuvat edustajien omaan ilmoitukseen, eikä niiden ajantasaisuutta pystytä seuraamaan itse. Muuhun kuin eduskuntaan liittyvissä tiedoissa ollaankin luopumassa seuraavassa verkkosivu-uudistuksessa.
Talomme edellisellä omistajalla oli pari yritystä joiden toiminta ilmeisesti passiivista. Joitakin kirjeitä vuodessa on tullut, oletettavasti tiliotteita tms… 68 23.9.2022 Kannattaa katsoa PRH:n sivua: Virheellinen osoite yrityksen tai yhdistyksen tiedoissa https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/tietosuoja/virheellinen_tieto/virhe… 
Milloin holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este? 39 19.9.2022 Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.  Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358 lisätietoa artikkelista: Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-… Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä: Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana? https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…  
Suomessa laadittiin 1930 ns. kommunistilait, joiden nojalla lopetettiin lehtiä ja kiellettiin kirjoja. Laki tuli voimaan 1931. Haluaisin listan kielletyistä… 51 12.9.2022 Tällaista listausta ei ole avoimena saatavilla, vaan sen kokoaminen vaatii asiointia oikeusministeriön arkistoon. Näiden ns. kommunistilakien mukaan oikeusministeriöllä oli valta määrätä painokirjoitus toistaiseksi lakkautettavaksi. Tätä varten piti nostaa painokanne. Oikeusministeriön arkistosta löytyy luettelo oikeusministeriön nostamista painokanteista (1919-1939): https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-112955.KA_VAKKA-212683.KA Luettelosta kannattaa kysyä Kansallisarkistosta. Toisekseen kannattaa tutkia asiaa käsitteleviä kirjallisuutta. Esimerkiksi Suomen lehdistön historia -teossarjan toisesta osiosta (toim. Päiviö Tommila) löytyi vasemmistoradikaalia liikettä koskeva osio. Teoksessa s. 212 mainitaan seuraavat vasemmistolehdet,...
Onko pahasti kehitysvammaisillakin 18 vuotta täyttäneillä Suomessa äänioikeus tai vaikka syvässä vaiheessa olevalla Alzheimerin tautisella, ja jos on, miten he… 76 12.9.2022 Lain mukaan äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Äänioikeuden menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Lainsäädäntö ei siis tee rajoituksia äänioikeuteen fyysisen tai henkisen terveyden tai minkään muunkaan seikan perusteella. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Äänioikeus on nimenä mukaisesti oikeus, ei velvollisuus. Äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei. Lähde: vaalit.fi/aanestajalle
Teen taideprojektia varten taustatutkimusta kansanparantaja Anna-Maria Mårdista. Wikipedian mukaan Anna-Maria haastettiin vuonna 1907 käräjille luvattomasta… 27 12.9.2022 Tuomioistuinten tuomiokirjoja eli pöytäkirjoja on arkistoituna Kansallisarkistoon. Erilaisista tuomiokirjoista löytyy tietoa Kansallisarkiston verkkosivuilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat Kiuruvesi näyttää kuuluneen Pielaveden tuomiokuntaan ja Kiuruveden käräjäkunnan pöytäkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=1058200248 Niiden käyttö on mahdollista kaikille Mikäli palvelusta ei löytämäsi pöytäkirjoja löydy, kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluun.
Suomessa on käsittääkseni edelleen vuomassa Ruotsin vallan aikainen rakennuskaari (1734/2, 7. luku), jossa velvoitetaan sakon uhalla kasvattamaan humalaa… 95 9.9.2022 Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000 Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja. Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Milloin tieliikennlaista poistui vaatimus, jossa polkupyörissä tuli olla takaheijastimen alla valkoiseksi maalattu alue (muistaakseni n. 30cm)? 60 19.8.2022 Tieliikenneasetuksen (331/1957) luku 6 koski liikennettä polkupyörällä. 26 §:n 6 momentissa todetaan, että takapyörän lokasuojan tulee olla takaosastaan ainakin 20 cm korkeudelta valkoiseksi maalattu ja varustettu tehokkaalla punaisella heijastimella.  Em. asetus kumottiin vuonna 1982 (182/1982). Kyseisessä asetuksessa ei mainita lokasuojan valkoiseksi maalaamista.   
Etsi kirja-arvostelua, joka arvioi Björn Wahlroosin teosta "Kuinkas tässä näin kävi?". Kokeilin hakua Finna.fi palvelun avulla, mutta tuloksetta. Onko… 39 8.8.2022 Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.  Finnan hakuohjeet: https://finna.fi/Content/help   Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:   Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle https://yle.fi/uutiset/3-11029626   Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html   Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran blogikirjoitus https://www....
Miksi merimiehiä on varten on erillinen vuosilomalaki? 59 18.7.2022 Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki. Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974). Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain. ”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä...
Mistä syystä asemakaavoissa autopaikkamitoitus on määritelty rakennettavien kerrosneliöiden mukaan, eikä esimerkiksi asuntojen määrän mukaan? Onko tätä… 25 18.7.2022 Hei, Autopaikkojen rakentamista hyvin yleisellä tasolla säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/132). Se ei kuitenkaan ota kantaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään tai toteutustapaan. Myöskään asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä autopaikoista. Suomessa autopaikkojen määrästä ei ole valtakunnallista normia. MRL ei säätele tonteille rakennettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan niistä annetaan ohjeet kunnan hyväksymässä asemakaavassa. Asemakaavassa ilmoitettu pysäköintinormi perustuu yleisemmin kerrosneliömetreihin tai asuntokohtaisiin autopaikkojen määrään. Monet kaupungit käyttävät erilaisia normiyhdistelmiä, kuten kerrosneliömetrien ja asuntokohtaisten normien keskiarvoa. Esimerkiksi...