Eduskunnan kirjasto

Oikeudellinen tieto, eduskuntatieto, tiettyjä yhteiskuntatiedon erityisalueita – mm. politiikka, kansainväliset suhteet, kansainväliset järjestöt, yhteiskuntahistoria, Euroopan unioni – sekä viranomaistieto.

Viimeisimmät vastaukset

234 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Periikö vaimo mitään puolisolta jos tällä on rintaperillisiä 38 18.2.2020 Perimisoikeutta säätelee Perintökaari, jonka ajantasainen versio on Finlex-tietopankissa. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040 Perunkirjoitus.fi-sivustolla asiaa on selitetty. https://www.perunkirjoitus.fi/perinto/  
Kysymykseni koskee yksityisyyden suojaa ja sananvapautta muistelmateoksessa. Jos kirjailija muistelee elämänsä aikana kokemiaan ikäviä ristiriitoja esimerkiksi… 53 6.2.2020 Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin. ​ Yksityisyydensuojasta voit lukea täältä perustuslain 2. luvun 10 pykälästä. Sananvapaudesta voit lukea perustuslain 2. luvun 12 pykälästä. Perustuslain löydät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Rikoslain 24 luku puolestaan käsittelee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Rikoslakiin voit tutusta täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Voit lukea lisää tietosuojasta esimerkiksi täältä: https://tietosuoja.fi/etusivu
Salakuuntelu 46 6.2.2020 Rikoslain 42. luvun 5 pykälä käsittelee salakuuntelua: ”Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa 1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka 2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”
Kansanedustajien lomat ovat pitkiä, palkat suuria ja edut valtavia. Onko heiltä ikinä kysytty tekisivätkö työtänsä keskiverto-suomalaisen eduilla? Miten muissa… 42 14.1.2020 Eduskunnan verkkosivuilla on tietoa kansanedustajien palkkioista ja kulukorvauksista. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx Palkkioiden kehityksestä on myös tietopaketti https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/kansanedustajien-palkkioiden-kehitys/Sivut/default.aspx Pohjoismaisen mallin mukaisesti eduskuntaan perustettiin vuoden 1999 vaalien jälkeen palkkiotoimikunta, joka koostuu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä. Vuodesta 2003 lähtien kansanedustajien palkkioista päättäminen on ollut ulkoistettua palkkiotoimikunnalle. Sama malli on käytössä Norjassa ja Ruotsissa. Palkkiotoimikunta perustelee kansanedustajan palkkiota edustajan tehtävän...
Koska Mississippi sai lain orjuuden lakkauttamisesta ? Löysin netistä sellaisen vuosiluvun kuin 1995. Voiko olla mahdollista että laki siellä vahvistettiin… 35 14.1.2020 Hei, kyllä tuo pitää paikkansa. Taisin löytää samat uutislähteet, joista tässä vielä uudempi ABC-uutisyhtiön uutinen: https://abcnews.go.com/blogs/headlines/2013/02/mississippi-officially-abolishes-slavery-ratifies-13th-amendment Vaikka Wikipediaa ei voida pitää virallisena tiedonlähteenä, on siellä hyvä artikkeli Yhdysvaltojen osavaltioiden orjuuden lakkauttamisesta, josta on säädetty Yhdysvaltojen perustuslain 13. lisäyksessä:  https://en.wikipedia.org/wiki/Thirteenth_Amendment_to_the_United_States_Constitution. Artikkelissa on taulukko siitä, milloin eri osavaltiot ovat hyväksyneet tuon perustuslain lisäyksen. Artikkelin lopussa on myös kirjallisuuslähteitä. Mississippi tunnetaan osavaltiona, jossa rotuerottelu on ollut voimakasta...
Elokuvat ovat selvä juttu tekijänoikeuksien suhteen, mutta miten näiden kirjastolahjoitusten suhteen on, kun kyseessä on tietopuoleinen dvd, opetusvideo jne… 59 8.1.2020 Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.​ Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 APFI ry on av-tuotantoyhtiöiden edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/apfi/. APFI:n puoleen voi kääntyä av-aineistojen käyttöä koskevissa kysymyksissä. Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:https://tekijanoikeus.fi/
Voidaanko Suomen lain mukaan kirja, joka kopioi toisen kirjan juonta ja hahmoja joka käänteessä, olla plagiaatti, jos se ei sisällä suoria lainauksia tai… 54 10.12.2019 Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.  Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä: https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/ Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä: https://tekijanoikeus.fi/
Mistä saisin viimestä edellisen valtioneuvoston astuksen rakennuksen esteetömyydestä (viimeisin on 241/2017)? 22 9.12.2019 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) korvasi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 pykälän 53, jossa esteettömyydestä säädettiin lyhyemmin: 53 § Liikkumisesteetön rakentaminen Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liikeja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Työtiloja sisältävän...
Kenellä on osallistumisoikeus yhdistyksen hallituksen kokouksiin? Erityisesti voidaanko oikeus rajata vain hallituksen jäsenille vai kuuluuko se aina esim… 57 27.11.2019 Yhdistyslaki säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa. Yhdistyslaki on luettavissa ajantasaisena Finlex-tietopankissa: Yhdistyslaki 26.5.1989/503 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503 Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Perinteisen kokouksen lisäksi voidaan yhdistyksen säännöissä sopia, että kokoukseen voi osallistua myös postitse, sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestintävälineellä. On myös mahdollista säännöissä sopia tiettyjen päätösten tekemisestä erillisissä äänestystilaisuuksissa. Yhdistyslain 5 luku käsittelee yhdistyksen päätöksentekoa tarkemmin. Luvussa säännellään mm. yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta ja päätöksenteosta kokoustilanteessa...
Mistä löytyisi Naton perus-artiklat suomenkielellä? 31 25.11.2019 Pohjois-Atlantin sopimus, johon sisältyy 14 artiklaa on käännetty suomeksi esimerkiksi Tuomas Forsbergin Nato-kirjan (Ajatus Kirjat Helsinki 2002) liitteeseen, sivut 319-322. Kirjan tekijä huomauttaa alaviitteessä, että käännös on vapaa ja epävirallinen. Alkuperäinen teksti engalanniksi sekä monen Natoon kuuluvan maan kielellä on julkaistu verkkosivulla: https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm  
Tutkin Kansanterveyslakia (lainasin kirjastosta lakikirjan, mutta myös netti käytössä). En osaa tulkita tekstiä... Yritän selvittää, mitä sote palveluita… 35 15.11.2019 Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin. Eli tässä tapauksessa ajantasainen Kansanterveyslaki löytyy Finlexistä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066  
Mitä lakia Suomessa on valmisteltu kauimmin? 50 14.11.2019 Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx  sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan. Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä. Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella...
Miksi eduskunnan talouden hallinta on poliittisten toimijoiden hallinnassa eikä talousalan ammattilaisten joilla ei ole sidoksia puoluetoimintoihin? 49 6.11.2019 Kansliatoimikunta tekee päätöksensä virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden esittelystä. Eduskunnan tilejä ja hallintoa tarkastavat eduskunnan tilintarkastajat, joista yksi on ammattitilintarkastaja (KHT- tai JHT-tilintarkastaja).
Kuka johtaa Eduskunnan sisäistä tarkastusta tällä hetkellä? Mikä on hänen nimensä ja virkanimikkeensä? Entä hänen koulutuksensa? 49 31.10.2019 Sisäinen tarkastus on eduskunnan kanslian muista toiminnoista riippumaton yksikkö. Se raportoi hallinnollisesti puhemiehelle ja toimintansa tuloksista kansliatoimikunnalle. Sisäisen tarkastuksen tehtäviä hoitaa tarkastuspäällikkö.
Kuka tällä hetkellä johtaa Eduskunnan sisäistä taloutta? Mikä on hänen nimensä ja virkanimikkeensä? Entä mikä on hänen koulutuksensa? Kiitos jo etukäteen! 63 30.10.2019 Eduskunnan menot sisältyvät valtion talousarvioon. Eduskunnan osoitetusta talousarviomäärärahoista katetaan poliittisen toiminnan menot, henkilökunnan palkkaus- ja henkilöstöpalvelumenot, kiinteistö- ja peruskorjausmenot, tietohallintomenot ja muut menot. Eduskunnan hallintoa johtaa kansanedustajista koostuva kansliatoimikunta. Kansliatoimikunta nimittää eduskunnan korkeimmat virkamiehet sekä ratkaisee eduskunnan hallintoa ja taloudenpitoa koskevat merkittävät asiat. Eli eduskunnan kansliatoimikunta on ylin päätöksentekijä eduskunnan taloutta koskevissa asioissa. Eduskunnan kanslian osastojen ja yksiköiden johtajat vastaavat oman osaston/yksikön määrärahojen käytöstä. Seuraavalla verkkosivulla löydät tietoa eduskunnan hallinnosta: https...
Mistä mahtaisi löytyä tutkimuksia maahanmuuton aiheuttamista myönteisistä ilmiöistä ja hyödyistä Euroopassa. Julkaisukielellä ei ole väliä. 46 9.9.2019 Voisit kokeilla etsintää ainakin seuraavista kotimaisista aineistolähteistä: Elektra https://elektra.helsinki.fi/ Doria https://www.doria.fi/ Theseus https://www.theseus.fi/ Doriasta löytyvät esimerkiksi,  Pekkala, Sari, Economic Impacts of Immigration: A Survey, 2005 Teksti löytyy verkosta, https://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/09-013_15702a45-fbc3-44d7-be52-477123ee58d0.pdf Sarvimäki, Matti, Maahanmuuton taloustiede, (Kansantaloudellinen aikakauskirja – 106. vsk . – 3/2010) https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf Molempien tutkijoiden nimellä kannattaa etsiä tuoreempaakin materiaalia. Valtion tieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisut löytyvät täältä, https://vatt.fi/...
Onko mistään maasta aineistoa josta selviäisi miten paikallisen yritystoiminnan kilpailukykyyn on vaikuttanut kun monikansalliset yritykset on lakimuutoksien… 47 9.9.2019 ​Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Mitkä kohdat Suomen lainsäädännössä estävät eutanasiat henkilön oman tahdon mukaisesti kun vanhuksia kuitenkin tapetaan lopettamalla nesteytys ja ravinnonanto? 56 9.9.2019 Suomessa ei ole eutanasiaa koskevaa lakia, eikä eutanasiaa ole laillistettu Suomessa. Asiasta tehtiin aloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta" Kansalaisaloite.fi-palvelussa vuonna 2016 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hylkäsi aloitteen ehdotuksen, mutta antoi seuraavan lausuman: Lausuma: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi. Eduskunnan kirjastossa on tehty tämän asian käsittelystä tietopaketti. Se löytyy kirjaston verkkosivulta ja siitä saa...
Kävin kesällä Nousiaisissa, joka on saanut nimensä maankohoamisesta. Kukaan ei näytä tietävän ilmiön juridista aspektia. Kuuluuko esiinnoussut maa-alue… 56 9.9.2019 ​Aiheeseen liittyen löytyy Finlex-tietokannasta kaksi oikeutapausta KKO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=maankohoami*+lunastu*+vesij%C3%A4t*&submit=Hae+%E2%80%BA ja kaksi KHO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=maankohoami%2A%20lunastu%2A%20vesij%C3%A4t%2A&_offset=0&tab=kho​ ​​KKO:n päätöksissä viitataan Kiinteistönmuodostamislakiin 554/1995 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554​ ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132​   Lisätietoja ympäristöministeriöstä, https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Yhteystiedot_ja_asiointi​
Milloin Suomessa esimerkiksi törkeissä väkivaltatapauksissa tai raiskaustapauksissa eriytyi ns. täysjärkisen ja mielenterveysongelmaisen saamat tuomiot? 62 23.7.2019 Milloin Suomessa esimerkiksi törkeissä väkivaltatapauksissa tai raiskaustapauksissa eriytyi ns. täysjärkisen ja mielenterveysongelmaisen saamat tuomiot? Voimassa olevan rikoslain mukaan mielisairautta voidaan pitää syyntakeettomuuteen johtavana tekijänä. Mielisairauden käsitettä ei ole kuitenkaan erikseen laissa määritelty. Tuomioistuimella on viimekäteinen ja riippumaton harkintavalta henkilön syyntakeisuuden arvioinnissa. Tuomioistuin käyttää harkintansa tukena asiantuntijalausuntoja, kuten esimerkiksi lääkärin lausuntoa syytetyn mielentilasta. Mielisairaudet vaikuttivat rangaistuksen määräämiseen jo 1200-luvulla Ruotsi-Suomen maakuntalakien aikana. Ruotsissa varhaisin mielisairaan rikoksentekijän mainitseva lainkohta on luvulla 1220...