Eduskunnan kirjasto

Oikeudellinen tieto, eduskuntatieto, tiettyjä yhteiskuntatiedon erityisalueita – mm. politiikka, kansainväliset suhteet, kansainväliset järjestöt, yhteiskuntahistoria, Euroopan unioni – sekä viranomaistieto.

Viimeisimmät vastaukset

281 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mieltäni askarruttaa nyt kovasti seuraavanlainen asia: Multa varastettiin tänään laukku raitiovaunussa, tein siitä rikosilmoituksen. Laukussa oli yksi… 65 8.4.2021 Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi. Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Olisiko vinkata jotakin kirjaa, jossa suhteellisen yleistajuisesti selvitettäisiin ja vertailtaisiin vaalijärjestelmiä ja ylipäänsä poliittisen järjestelmän… 15 6.4.2021 Hei, vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta. Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä. Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia. Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
Miksi Eduskunnan nimi on "Eduskunta"? Miksi sen nimi ei ole "valtiopäivät"? Oliko aikoinaan harkittu muita nimiä kun perustettiin parlamenttia? Eduskunta… 44 31.3.2021 Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies.  Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Onko tosiaan totta, että kommunismi on kuolinmäärissä ollut tuhoisampi ideologia, kuin natsismi? Miksi natsismia vastustetaan näkyvästi nykysuomessa, mutta… 77 24.3.2021 Hei, eri ideologioiden uhrimääristä ja niiden laskemisen problematiikkaa on pohdittu aiemmassa vastaavanlaisessa kysymyksessä tässä palvelussa: www.kirjastot.fi/kysy/kommunismin-ja-uskonnon-nimissa-on?language_content_entity=fi.  Arvioita uhrimääristä on monenlaisia. Vastausta kysymykseen voi lähteä etsimään mainittuihin ideologioihin tai poliittiseen väkivaltaan keskittyneistä historiateoksista. Tässä muutama linkki eduskunnan kirjaston kokoelmiin eri aiheista: poliittinen väkivalta äärisuuntaukset Jälkimmäiseen kysymykseen on mahdoton ottaa kantaa, sillä se sisältää valmiita oletuksia. Suosittelen kuitenkin tutustumaan sisäministeriön säännöllisesti julkaisemiin tilannekatsauksiin väkivaltaisen ekstremismin tilasta Suomessa....
Mitä tarkoittaa passissa henkilötietosivulla oleva CAN-numero?Sama tieto on henkilökortissakin, mutta CAN-numero vain on eri? Mihin CAN- numeroa käytetään? 66 22.3.2021 Lyhenne tulee tästä englanninkielisestä käsitteestä: Card Access Number (CAN) Koneellisesti todennettavat tekijät (koneavusteiset asiakirjojen turvallisuuden todentamistekijät) ovat turvatekijöitä, jotka voidaan lukea ja todentaa koneellisesti (asiakirjojen lukulaitteilla). https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary… https://poliisi.fi/nain-kaytat-passia  
Yhdistyksen pj toivoo kokouspöytäkirjojen laatimista tuplana. Mikä on oikea tapa toimia? Voiko pöytäkirjat tehdä suoraan tuplana arkistoimista varten vai… 31 22.3.2021 Yhdistyksen pöytäkirjan laatimisesta säädetään Yhdistyslaissa ja sen 31§:ssä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31   Mahdollisia lisätietoja voi pyytää täältä https://www.yhdistystoimijat.fi/yhteystiedot/yhteystiedot/  
Milloin loppuu tekijänoikeus a) vanhoissa aikakausilehdissä ja b) teoksissa, joissa on vain päätoimittajan/toimittajien nimet, eikä tietoa itse kirjoittajista?… 37 1.3.2021 Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa  kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin. Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista: Tekijänoikeuslaki 404/1961https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404   - Katso 4. luku Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fihttps://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Olen saanut sen käsityksen, että siinä, miten nainen voi ottaa tyttönimen takaisin, on merkitystä sillä, onko avioliitto solmittu ja nimi sitä myötä vaihtunut… 53 26.2.2021 Sukunimen takaisin ottamista koskevat säännökset ovat muuttuneet useaan otteeseen. Vuoden 1986 (694/1985) nimilain 10 § 2 kohdan mukaan sukunimi voitiin muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvitti, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Oli siis mahdollista hakemuksella muuttaa avioliiton aikana sukunimeä, esim. ottaa tyttönimi takaisin, jos esitti sille perusteen. Hakemus tehtiin lääninhallitukselle (myöh. maistraatille) ja asiantuntijaviranomaisena toimi nimilautakunta. Ennen vuoden 1986 nimilakia solmittuja avioliittoja koski lain 38 §:n mukainen ilmoitusmenettely: ”Vaimon oikeus ottaa...
Ennen Suomessa saattoi ottaa itselleen jo käytetyn sukunimen, johon ei ollut mitään yhteyttä. Mutta poikkeuksina olivat ns. suojatut sukunimet. Nykyään… 43 26.2.2021 Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017). Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1 1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Presidentti Tarja Halonen käytti ensimmäisellä toimikaudellaan 2000 - 2006 lykkäävää veto-oikeuttaan kerran siten, että eduskunta muutti lakia presidentin… 38 15.2.2021 Tarja Halonen jätti presidenttikausillaan kahdesti vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lakiesityksen. Tietoa vuoden 2000 perustuslain mukaisesta menettelystä löytyy vanhasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta:   https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-presidentti-koskaan-kieltaytynyt-allekirjoittamasta YLEn uutisointia arpajaislain etenemisestä vuonna 2001: https://yle.fi/uutiset/3-5106413 https://yle.fi/uutiset/3-5111201 Kun presidentti oli jättänyt arpajaislain vahvistamatta, se palautui perustuslain mukaisesti eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi lopulta lain presidentin kannan vastaisesti. Ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 174 jaa- ja 2 ei-ääntä; poissa 23. Vastaan äänestivät Raimo Vistbacka ja Sulo Aittoniemi.  ...
Mistä olisi mahdollista tai miten etsiä kirjaa jonka olen lukenut joskus 15-20v sitten. Lainasin kirjan Nurmijärven kirjastosta. Kirjassa oli haastateltu… 52 8.2.2021 Hei, Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250 Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista. Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista? Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://eduskunnankirjasto...
Onko saatavilla Katarina Bauerin ja Kalle Koposen kirjoittamaa kirjaa Kiinan suuri harppaus? 10 26.1.2021 Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.
Britannia erosi virallisesti EU:sta 1.1.2021. Minua kiinnostaisi tietää mitä tapahtuu britanniassa EU ympäristöasioille? Olen yrittänyt etsiä tietoa… 37 5.1.2021 Brittihallituksen liikenneasioista vastaava ministeriö (Department for Transport) julkaisi 13. lokakuuta päätöksen ajoneuvoja koskevista päästörajoituksista EU-eron jälkeen. Sen mukaan nykyinen päästönormeja säätelevä Euroopan unionin lainsäädäntö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631) tulee osaksi sikäläistä lainsäädäntöä. Lähde: https://www.gov.uk/government/consultations/regulating-co2-emission-standards-for-new-cars-and-vans-after-transition/outcome/government-response-to-the-consultation-on-proposals-to-regulate-co2-emission-performance-standards-for-new-passenger-cars-and-light-commercial-vehic Liikenneministeriön verkkosivut: https://www.gov.uk/government/organisations/department-for-transport Euroopan komission...
Ovatko suomen päättäjät/hallitus/eduskunta/presidentti ikinä esim. madaltaneet palkkojansa tai luopuneet eduistastaan? Onko tällaista ihmettä tapahtunut… 35 4.1.2021 Viime vuosilta on useita esimerkkejä siitä, kuinka Suomen poliittiset päättäjät ovat leikanneet palkkojaan tai palkkioitaan. Vuonna 2013 Tasavallan presidentti alensi omaa palkkiotaan 20 prosenttia. Sitä ennen presidentin veroton palkkio oli 160 000 euroa vuodessa, presidentti Niinistö alensi oman palkkionsa 126 000 euroon. Tämän jälkeenkään sitä ei ole nostettu. Juha Sipilän hallitus teki vuonna 2015 useita päätöksiä, jotka alensivat ministereiden palkkioita. Sipilä ilmoitti tuolloin, että hallituksen ministerit tekevä joka vuosi viikon ajan töitä ilman palkkaa. Lisäksi Sipilän hallitus sopi edellisten hallitusten tavoin siitä, että hallituksen jäsenille maksettavaa palkkiota alennetaan viidellä prosentilla hallituskauden ajaksi....
Brittien piti eu lakien mukaan maksaa sakkoa 80-100 miljardia euro eu lle erotessaan liitostamme. Tästä kirjoitettiin paljon brexitin alkukuukausina. Miten… 25 4.1.2021 Iso-Britannia ja Euroopan unioni pääsivät kauppa- ja yhteistyösopimukseen keskinäisistä suhteistaan 24.12.2020.  Osapuolten väliset velvoitteet ilmenevät solmitusta sopimuksesta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L:2020:444:…  
Voiko valtio pakottaa käyttämään maskeja? 78 29.12.2020 Tällä hetkellä Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama suositus kasvomaskien käytölle koko maassa. Kyse ei ole velvoitteesta. Yksityinen palveluntuottaja tai tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää maskin käyttöä, mutta tällöin tulee huomioida yhdenvertaisuuslakiin liittyvät vaatimukset. Kasvomaskien käyttösuosituksesta voit lukea THL:n verkkosivuilta näistä osoitteista: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille#Milloin_kasvomaskia_tulee_k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4?_Suosituksen_soveltaminen_epidemian_eri_vaiheissa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/...
Miten niiden kuntien asema, jotka saivat vuoden 1959 lain mukaisen ns. uuden kaupungin aseman, niiden sitten kaupunkeina ollessa erosi vuoteen 1976 ns… 25 29.12.2020 Suomen kaupunkilaitoksen historiaa käsittelevän kirjasarjan kolmannessa osassa käsitellään vuoden 1959 lakimuutosten vaikutuksia lyhyesti. Nämä ns. uudet kaupungit jäivät valtion ylläpitämän kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, ellei kaupunginvaltuusto nimenomaan pyytänyt raastuvanoikeutta. Maistraattia ei ollut pakko perustaa, vaan sen korvasi järjestysoikeus. Poliisilaitoksen, vankilan ja ulosottotoimen maksoi valtio siirtymäajan aikana. Valtion osuus kansakoulumenoista määrättiin pysyvästi samaksi kuin kauppaloissa. Kaupunkien ja kauppaloiden käsittämä maa-ala kasvoi monikymmenkertaisesti, koska kaupungin- ja tai kauppalanperustamisessa usein koko maalaiskunta muuttui kaupungiksi tai kauppalaksi. Tämä reformi ei miellyttänyt "vanhoja...
Mikä on liitteen kuvan kirjahyllyssä oleva tumma, kovakantinen kirjasarja, jossa on kullanvärisiä raitoja ja vuosiluvut? Kirja löytyy lakimiesten kirjahyllystä… 55 21.12.2020 Hei, Koska kuvan kirjojen vuosiluvuista tai nimekkeistä ei saa selvää, on sen perusteella harmi kyllä hyvin vaikea sanoa mikä julkaisu voisi olla kyseessä. Epäilisin kuitenkin, että kyseessä on jonkin juridisen julkaisun yksiin kansiin koottu vuosikerta, sillä ainakin Lakimies ja JFT -lehtien vuosikertoja on koottu aivan samannäköisten kansien väliin.
Kuinka paljon kirjaston kokoelmatyöhön kohdistuu ulkoista painetta silloin, kun kyse on ideologisista tai poliittisista teemoista? Vaikuttaako mahdollinen… 65 9.12.2020 Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.  Olen yli 20 vuotta tehnyt Eduskunnan kirjastolle kirjahankintoja. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan kohdannut minkäänlaista ideologista tai poliittista painetta hankintojen tekemiseksi tai kirjojen poistamiseksi.  Historian aikana tällaista toki joskus on voinut tapahtua. Toisen maailmansodan jälkeen - Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti - yleisön saatavilta poistettiin Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuvaa kirjallisuutta. Tiedetään, että tuolloin  Eduskunnan kirjastolle kaavailtiin yhteiskunnallista tehtävää, jonka perusteella se olisi vastannut neuvostovastaisen kirjallisuuden poistoista niin suomalaisista kirjastoista kuin kirjakaupoistakin. Tämä valtioneuvoston suunnitelma ei...
Vaalivilppi USA:ssa paljastuu, miten suomen vaalivilpit paljastetaan, olisi kiva tietää paljonko ääniä oma ehdokkaani olisi saanut oikeesti. Pystyykö näitä… 183 1.12.2020 Vaalitilastoja ja muuta vaaleihin liittyvää tietoa löytyy näiltä sivustoilta. Vaalitilastoja https://www.doria.fi/handle/10024/67153 Oikeusministeriön vaalit-sivusto https://vaalit.fi/oikeusministerio