Eduskunnan kirjasto

Oikeudellinen tieto, eduskuntatieto, tiettyjä yhteiskuntatiedon erityisalueita – mm. politiikka, kansainväliset suhteet, kansainväliset järjestöt, yhteiskuntahistoria, Euroopan unioni – sekä viranomaistieto.

Viimeisimmät vastaukset

289 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko olemassa listaa tai luetteloa kaikista eduskunnassa työskentelivien etuisuuksista? 33 11.6.2021 Eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden etuisuuksista ei taida olla valmiiksi listausta missään. Eduskunnan sivuilta löytyy vain tämä vanhentunut virkaehtosopimus vuosilta 2014-2017: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_2+2014.pdf Tässä kuitenkin yleisellä tasolla listausta henkilöstöeduista. Kaikki edut eivät välttämättä koske koko virkakuntaa: Veronalainen ravintoetu (eduskunnan ravintoloihin) 200 kertaa vuodessa, verotusarvo v. 2021 6,90e. Työterveyshuolto. Hammashoitokorvaus (300e sopimuskaudella). Matkapuhelinetu. Työaikajärjestely (liukuva työaika, etätyö). Työmatkaetu (150e/vuosi). Liikunta- ja harrastustoiminta eduskunnan tiloissa. Sairaan lapsen hoitopalveluetu (vain tietyissä...
Minkälainen ravinto etu on Suomen tasavallan presidentillä? Mäntyniemessä taitaa olla henkilökuntaa joka tekee ruokaa jokapäivä presidentille (tällähetkelle… 114 4.6.2021 Tasavallan presidentin palkkiosta kerrotaan sivulla: https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/   Presidentin palkkio (126 000) on verovapaata tuloa, ks. laki tasavallan presidentin palkkiosta, 1152/2011: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111152   1 § Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa. (15.3.2013/215) Presidentillä on lisäksi asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta palkataan valtion varoilla. 2 § Presidentin palkkio ja asuntoetu ja muut edut ovat verovapaat.   Em. säädökseen liittyy hallituksen esitys HE 35/2011: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?...
Haluaisin tietää mitä on kirjoitettu vuonna 1921 valmistuneesta Äetsän vesi voimalaitoksesta. Onko artikkeleita Satakunnan Kansassa tai jossain muussa… 19 25.5.2021 Parhaiten erilaisia lehtiartikkeleita löytyy Kansalliskirjaston laajasta Digitaaliset aineistot -palvelusta. Sinne on digitoitu suurin osa Suomessa julkaistuista vanhoista lehtiartikkeleista ja myös muista aineistotyypeistä (aikakauslehtiartikkelit, pienpainatteet yms.).    https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER Voit itse etsiä lehtiartikkeleita täältä tämän linkin takaa. Koska Äetsän voimalaitoksesta on vuosien aikana julkaistu satoja lyhyitä juttuja, hakua kannattaa rajata.  Voit rajata hakua ensinnäkin julkaisuajankohdan mukaan (esim. 1.1. 1920 - 31.12. 1929) ja toiseksi aineistotyypin mukaan (raksi esimerkiksi sanomalehdet ja aikakauslehdet kohtaan). Hakutulos kannattaa rajata esimerkiksi vanhimmat ensin -...
Onko eduskunnan istuntojen tallenteet avoimen datan piirissä julkisena materiaalina? 38 20.5.2021 Verkkolähetysten tiedot ovat saatavissa avoimen rajapinnan kautta. Kuitenkin yhteistyötoimittajan kanssa olemme sopineet, että näitä ei suoraan julkaista sivuillamme, vaan niistä tiedot julkaistaan erikseen. Eduskunnan täysistuntojen tallenteita koskevat lisätiedot ovat osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/api-documentation/.
Hämeenlinnan kirjastossa on Suomen asetuskokoelma esim. vuodelta 195. Mistä voisin tilata yhden asetuksen sisällön tai mistä löytäisin kyseisen kokoelman? 27 23.4.2021 Voit kysyä Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta sähköpostitse kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi tarvitsemaasi asetusta/lakia ja voit saada sen skannattuna sähköpostiisi. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on painettuna Suomen asetuskokoelmat ja Suomen säädöskokoelmat. Näitä ei lainata, mutta kirjastoon voi tulla lukemaan ja kopioimaan tarvitsemansa lait ja asetukset - sitten kun kirjasto on taas auki https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…  
Mikä on sanan "valiokunta" tausta? Eri kielissä parlamentin valiokuntaa kutsutaan eri tavoilla, kuten englanniksi committee, ruotsissa utskott ja saksassa… 39 16.4.2021 Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.   Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä. Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Miksi yleisradiovero on vero eikä veronluonteinen maksu? Erilaiset sosiaalivakuutusmaksut, kuten sairaanhoitomaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, ovat… 57 15.4.2021 Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012 Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3): Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen. Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Onko laissa säädetty, keillä kaikilla on oikeus olla läsnä perinnönjakotilaisuudessa? Tai keillä ei ole? 46 13.4.2021 Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.  Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12. Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® 7 § (13.10.1995/1153) Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus: 12 § Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8.6.2006/471...
Mieltäni askarruttaa nyt kovasti seuraavanlainen asia: Multa varastettiin tänään laukku raitiovaunussa, tein siitä rikosilmoituksen. Laukussa oli yksi… 78 8.4.2021 Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi. Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Olisiko vinkata jotakin kirjaa, jossa suhteellisen yleistajuisesti selvitettäisiin ja vertailtaisiin vaalijärjestelmiä ja ylipäänsä poliittisen järjestelmän… 19 6.4.2021 Hei, vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta. Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä. Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia. Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
Miksi Eduskunnan nimi on "Eduskunta"? Miksi sen nimi ei ole "valtiopäivät"? Oliko aikoinaan harkittu muita nimiä kun perustettiin parlamenttia? Eduskunta… 53 31.3.2021 Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies.  Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Onko tosiaan totta, että kommunismi on kuolinmäärissä ollut tuhoisampi ideologia, kuin natsismi? Miksi natsismia vastustetaan näkyvästi nykysuomessa, mutta… 84 24.3.2021 Hei, eri ideologioiden uhrimääristä ja niiden laskemisen problematiikkaa on pohdittu aiemmassa vastaavanlaisessa kysymyksessä tässä palvelussa: www.kirjastot.fi/kysy/kommunismin-ja-uskonnon-nimissa-on?language_content_entity=fi.  Arvioita uhrimääristä on monenlaisia. Vastausta kysymykseen voi lähteä etsimään mainittuihin ideologioihin tai poliittiseen väkivaltaan keskittyneistä historiateoksista. Tässä muutama linkki eduskunnan kirjaston kokoelmiin eri aiheista: poliittinen väkivalta äärisuuntaukset Jälkimmäiseen kysymykseen on mahdoton ottaa kantaa, sillä se sisältää valmiita oletuksia. Suosittelen kuitenkin tutustumaan sisäministeriön säännöllisesti julkaisemiin tilannekatsauksiin väkivaltaisen ekstremismin tilasta Suomessa....
Mitä tarkoittaa passissa henkilötietosivulla oleva CAN-numero?Sama tieto on henkilökortissakin, mutta CAN-numero vain on eri? Mihin CAN- numeroa käytetään? 361 22.3.2021 Lyhenne tulee tästä englanninkielisestä käsitteestä: Card Access Number (CAN) Koneellisesti todennettavat tekijät (koneavusteiset asiakirjojen turvallisuuden todentamistekijät) ovat turvatekijöitä, jotka voidaan lukea ja todentaa koneellisesti (asiakirjojen lukulaitteilla). https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary… https://poliisi.fi/nain-kaytat-passia  
Yhdistyksen pj toivoo kokouspöytäkirjojen laatimista tuplana. Mikä on oikea tapa toimia? Voiko pöytäkirjat tehdä suoraan tuplana arkistoimista varten vai… 33 22.3.2021 Yhdistyksen pöytäkirjan laatimisesta säädetään Yhdistyslaissa ja sen 31§:ssä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31   Mahdollisia lisätietoja voi pyytää täältä https://www.yhdistystoimijat.fi/yhteystiedot/yhteystiedot/  
Milloin loppuu tekijänoikeus a) vanhoissa aikakausilehdissä ja b) teoksissa, joissa on vain päätoimittajan/toimittajien nimet, eikä tietoa itse kirjoittajista?… 42 1.3.2021 Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa  kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin. Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista: Tekijänoikeuslaki 404/1961https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404   - Katso 4. luku Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fihttps://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Olen saanut sen käsityksen, että siinä, miten nainen voi ottaa tyttönimen takaisin, on merkitystä sillä, onko avioliitto solmittu ja nimi sitä myötä vaihtunut… 59 26.2.2021 Sukunimen takaisin ottamista koskevat säännökset ovat muuttuneet useaan otteeseen. Vuoden 1986 (694/1985) nimilain 10 § 2 kohdan mukaan sukunimi voitiin muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvitti, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Oli siis mahdollista hakemuksella muuttaa avioliiton aikana sukunimeä, esim. ottaa tyttönimi takaisin, jos esitti sille perusteen. Hakemus tehtiin lääninhallitukselle (myöh. maistraatille) ja asiantuntijaviranomaisena toimi nimilautakunta. Ennen vuoden 1986 nimilakia solmittuja avioliittoja koski lain 38 §:n mukainen ilmoitusmenettely: ”Vaimon oikeus ottaa...
Ennen Suomessa saattoi ottaa itselleen jo käytetyn sukunimen, johon ei ollut mitään yhteyttä. Mutta poikkeuksina olivat ns. suojatut sukunimet. Nykyään… 46 26.2.2021 Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017). Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1 1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Presidentti Tarja Halonen käytti ensimmäisellä toimikaudellaan 2000 - 2006 lykkäävää veto-oikeuttaan kerran siten, että eduskunta muutti lakia presidentin… 49 15.2.2021 Tarja Halonen jätti presidenttikausillaan kahdesti vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lakiesityksen. Tietoa vuoden 2000 perustuslain mukaisesta menettelystä löytyy vanhasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta:   https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-presidentti-koskaan-kieltaytynyt-allekirjoittamasta YLEn uutisointia arpajaislain etenemisestä vuonna 2001: https://yle.fi/uutiset/3-5106413 https://yle.fi/uutiset/3-5111201 Kun presidentti oli jättänyt arpajaislain vahvistamatta, se palautui perustuslain mukaisesti eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi lopulta lain presidentin kannan vastaisesti. Ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 174 jaa- ja 2 ei-ääntä; poissa 23. Vastaan äänestivät Raimo Vistbacka ja Sulo Aittoniemi.  ...
Mistä olisi mahdollista tai miten etsiä kirjaa jonka olen lukenut joskus 15-20v sitten. Lainasin kirjan Nurmijärven kirjastosta. Kirjassa oli haastateltu… 58 8.2.2021 Hei, Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250 Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista. Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista? Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://eduskunnankirjasto...
Onko saatavilla Katarina Bauerin ja Kalle Koposen kirjoittamaa kirjaa Kiinan suuri harppaus? 12 26.1.2021 Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.