Milloin Ukraina SNT ja Valko-Venäjä SNT julistivat Suomelle sodan? Nämä maathan olivat allekirjoittajina 1947 Pariisin rauhansopimuksessa.
Ketkä kaikki julistivat Suomelle sodan ja koska? Tämä näyttääkin olevan visainen kysymys. Olen esittänyt tämän saman kysymyksen usealle taholle ja eksaktia vastausta en ole saanut. Huvittavin vastaus tuli "kysy kirjastonhoitajalta" palvelun kautta edelleenohjatulta taholta, MPKK:n informaattorilta, joka pisti linkin Wikipediaan...
Se tiedetään kuinka Englanti ( vasalleineen eli koko brittiläinen Kansainyhteisö ) oli se 1. valtio koko maailmassa, joka ensimäisenä julisti sodan itsenäiselle Suomelle. Samoin Englanti lienee edelleenkin ainoa valtio maailmassa, joka on "demokraattisena valtiona" julistanut sodan toiselle demokraattiselle valtiolle, Suomelle.
22 maata joihin Britannia ei ole hyökännyt
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=5586
Voisitteko selvittää Pariisin rauhansopimuksessa 1947 mainittujen, KAIKKIEN, maiden Suomelle tekemien sodanjulistusten tarkat päivämäärät?
Milloin Ukraina SNT ja Valko-Venäjä SNT julistivat Suomelle sodan? Entäs Neuvostoliitto?
Itse en löydä hakemallakaan vastausta ko. asiaan. Esim. Wikipediassakaan ei tuota asiaa ole mainittu.
Declarations of war during World War II
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Declarations_of_war_during_World_War_II…;
Kuitenkin nämä kaksi em. "valtiota" ( Ukraina SNT ja Valko-Venäjä SNT ) olivat Pariisin 1947 rauhansopimusta allekirjoittamassa, vaikka molemmat lienevät kuuluneet NL:oon, joka sekään ei tainnut Suomelle koskaan sotaa julistaa. Ei 1939, eikä 1941 vuosinakaan. Kuitenkin NL oli pääosassa Pariisin rauhansopimuksessa, vaikka Suomi oli sodassa liki puolen maailman kanssa.
Toki itänaapurimme "rajaselkkaus luoteisrajalla 1939" tunnetaan, samoin kuin nykyinen "erikoisoperaatio" Ukrainassa.
Minä tunnen hyvinkin paljon Suomen sotahistoriaa, mutta olen joskus ihmetellyt tuota Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittajien määrää. Äkkiä laskien peräti 12 kpl.
Olen ymmärtänyt noiden allekirjoittaneiden valtioiden olleen joko sodassa Suomen kanssa (NL), tai jossain vaiheessa ne ovat julistaneet Suomelle sodan, joka sitten päätettiin Pariisin rauhansopimuksella. Ei kait ne muuten olisi päässeet allekirjoittamaan rauhansopimusta.
Englannin ja sen "vasallien" (Brittiläinen Kansainyhteisö) sodanjulistuksia tippui heti Englannin julistuksen jälkeen, mutta nuo Ukraina ja Valko-Venäjä ovat minusta kummajaisia. Tokihan ne (nimellisesti) kuuluivat Neuvostoliittoon, joka oli muka liittovaltio ja joka oli jälleen sotaa julistamatta sodassa Suomen kanssa. Olisiko ne intoutuneet sodanjulistuksiin esim. 1944 kun pääsivät saksalaisten otteesta?
Ketkä kaikki julistivat Suomelle sodan ja koska, näyttääkin olevan visainen kysymys. Yleensä mainitaan vain Englanti 6.12.1941 sodan julistajaksi ja "muutama muu maa".
Hyvä perusteos viime sodistamme on Valittujen Palojen kustantama ja eturivin ammattisotahistorioitsijoiden kokoama Suomi sodassa - (Talvi- ja Jatkosota viikosta viikkoon)1. painos 1983, 4. uudistettu painos 1998.
Kirjassa on 536 sivua ja väliin laajojakin artikkeleita sodan kulusta, taustoista, henkilöistä, tapahtumista, ja viikkotapahtumat lyhyesti päivä päivältä.
Toimituskunnan pj. Jorma Järventaus ja kirjoittajina parikymmentä 1980 -luvun tunnettua sotahistorioitsijaa.
Mukana on syksyn 1939 neuvotteluvaihe, 1940 -41 Välirauha, Lapin sota ja Pariisin rauhan solmiminenkin. Samoin on paljon muuta ajan kuvaa siviilien ja evakoitten vaiheista.
Kirjan sivulla 270 olevassa viikodiaarissa 1. - 7.12.1941 kerrotaan 6.12.1941 kohdassa kuinka Englanti ja Kanada julistavat sodan Suomelle, Unkarille ja Romanialle.
Sitten on sivuilla 272 - 273 laaja artikkeli " Suhteiden kehittyminen Länsiliittoutuneisiin syksyllä 1941 (Martti Turtola)
Kirjan sivulla 274 olevassa viikkodiaarissa 8.-14.12.1941 kerrotaan 8.12.1941 kohdassa kuinka "Päivän aikana julkaistaan 16 eri maitten keskeistä sodanjulistusta."
---
Rauhansopimus Suomen kanssa.
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja
Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän
Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,
ja Suomi toiselta puolen;
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020
---
Vastaus
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993).
Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle.
1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta.
Ainoa kansainvälisoikeudellinen säädös sodanjulistuksesta on ollut Haagin sopimus vuodelta 1907. Siinä todettiin, että ”sopimusvallat tunnustavat, että niiden välillä ei vihollisuuksia saa aloittaa ilman ennakolta annettua epäämättömän selvää ilmoitusta, jolla on joko perustellun sodanjulistuksen taikka sellaisen uhkavaatimuksen muoto, johon sisältyy ehdollinen sodanjulistus.”
Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1922:
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1924/11
Käytännössä Haagin sopimuksen pykäliä sodanjulistuksesta ei kuitenkaan ole noudatettu. Nykyisin sodanjulistuksia ei edes anneta, koska vastapuolivaltio on pyritty yllättämään ja koska ei ole haluttu antaa todisteita YK:n turvallisuusneuvostolle hyökkäysteoista. (Lauri Hannikainen: Suomen jatkosota 1940-luvun kansainvälisen oikeuden näkökulmasta:
https://www.doria.fi/handle/10024/187693 )
Koko puhe sodan julistamisesta on epämääräistä, mikä tulee esille esimerkiksi Wikipedian listauksissa. Sota on voitu julistaa Haagin sopimuksen mukaisesti, mutta se on ollut poikkeuksellista. Tavallisempaa on se, että hallitus on todennut olevansa sodassa hyökkääjän kanssa. Näin mm. Suomi teki kesällä 1941. Hallitus totesi asioiden tilan, mutta ulkomailla se saatettiin kokea sodanjulistuksena.
Toisen maailmansodan aikana annettujen sodanjulistusten selvittäminen on vaikeata. Suomessa vallitsi sotasensuuri, mistä syystä niistä ei välttämättä avoimesti uutisoitu. Sodan julistus esimerkiksi Iso-Britanniassa tehtiin niin, että lähettiläs tai vastaava valtion edustaja kutsuttiin vierailulle ulkoministeriöön ja hänelle annettiin pääministerin kirje, jossa sotatila todettiin. Ilmeisesti myös Iso-Britannian sodanjulistus Suomelle tehtiin tällä tavalla. Tästä kertoo se, kuinka sodanjulistuksen päivämäärä on vaihdellut 5.-7.12. 1941 välillä. Todennäköisesti kirja on annettu Lontoossa 5.12. ja Helsingissä istunut hallitus on todennut Iso-Britannian julistaneen sodan 7.12.
Yhdessäkään käytössä olleessa sotahistoriallisessa tutkimuksessa vastaan ei ole tullut tutkimusta sodan julistusten ajankohdista. Kuten tiedätkin, Wikipediasta sodanjulistusten päivämäärät löytyvät esim.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aikajana_sodanjulistuksista_toisen_maailmansodan_aikana
https://web.archive.org/web/20160505212551/https://worldatwar.net/timeline/other/diplomacy39-45.html
Nämä tiedot ovat kuitenkin osittain vääriä, sillä niissä sodanjulistukseksi on tulkittu myös sotatilan toteaminen. Jos haluaisi tarkat tiedot eri valtion antamista sodanjulistuksista, se edellyttäisi ulkoministeriön arkistojen tutkimista Kansallisarkistossa.
Haagin sopimuksen mukaisen sodanjulistuksen antoi Suomelle kuusi kansanyhteisön maata sekä Tšekkoslovakian pakolaishallitus: Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka, Intia.
Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittivat Neuvostoliitto, Ison-Britannia, Australia, Valko-Venäjä, Kanada, Tšekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukraina ja Etelä-Afrikka.
Kuten käy ilmi, allekirjoittajina olivat brittiläisen kansanyhteisön valtiot ja Neuvostoliitto satelliittivaltioineen. Neuvostoliitto ei koskaan tehnyt Haagin sopimuksen mukaista sodanjulistusta Suomelle, kuten eivät myöskään Ukraina tai Valko-Venäjä. Rauhansopimuksessa puhutaan, kuinka allekirjoittajat edustavat "liittoutuneita ja liittyneitä valtoja.”
Tämä muotoilu antoi siis mahdollisuuden Ukrainalle ja Valko-Venäjälle myös liittyä mukaan rauhansopimukseen – tietenkin Neuvostoliiton ohjaamina – vaikka sotaa Suomea kohtaan ei julistettu.
Kommentit
Suomessahan oli jo printattu valmiiksi käsky hyökätä Neuvostoliittoon Saksan rinnalla, mutta Mannerheim & kumpp. halusivat kokeilla toimisikp propagandatemppu, eli päätettiin kokeilla hyökkääkö NL ensin jos Suomi odottaa muutaman päivän ennen liittymistä Saksan rinnalle. Ja tokihan Stalin hyökkäsi, koska Suomi selvästi oli kimpassa Saksan kanssa, joka jo eteni NL:n puolella rajaa. Tilanne oli siis toinen kuin Talvisodassa, jossa NL tosiasiallisesti aloitti sodan, vaikka yrittikin naamioida sen vastaamiseksi iuomen hyökkäykseen. Suomen propagandatempun onnistuminen tekee sodanjulistuksesta vieläkin monimutkaisemman.
Ukraina ja Valko-Venäjä esiintyivät toisen maailmansodan loppuvaiheessa ja jälkiselvittelyissä lyhyen aikaa ikään kuin niillä olisi ollut Neuvostoliitosta riippumaton oma ulkopolitiikkansa. Niille nimitettiin tässä yhteydessä muun muassa omat ulkomaanasiain kansankomissaarit, ts. ulkoministerit. (Ukrainan ensimmäkseksi ulkoministeriksi sivumennen sanoen tuli näytelmäkirjailija Oleksandr Kornijtšuk.) Tämä tietenkin Stalinin käskystä tapahtunut siirto näyttää tapahtuneen helmikuun 1944 alussa, tulevia rauhanneuvotteluja ennakoivasti, mutta ilman että nämä valtiot olisivat sinänsä julistaneet sotaa kenellekään.
Kyse oli alun perin ilmeisesti ensisijaisesti Puolan alueeseen kohdistuneista Neuvostoliiton vaatimuksista, joista Suomessa kirjoitti mm. Kaleva-lehti 9.2.1944: "Ulkomaan edustusta koskevan muutoksen kautta Moskova saa laajoja mahdollisuuksia taktillisiin esiintymisiin sen kautta, että uusien komissaarien esiintymiset eivät sido Moskovaa. – – Ukraina ja Valko-Venäjä tulevat esittämään laajempia ja yksityiskohtaisempia vaatimuksia Puolaan nähden kuin niitä Moskova on tehnyt. Moskova pääsee näin esiintymään 'hyväntahtoisena välittäjänä' Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan kesken." Tämä ei ollut pelkästään paikallinen suomalainen tulkinta, vaan lähteenä oli ollut brittiläisen Observer-lehden 6.2.1944 ilmestynyt artikkeli.
Ukraina ja Valko-Venäjä olivat myös Yhdistyneiden Kansakuntien perustajajäseniä. YK:nhan perustivat juuri toisen maailmansodan voittajavaltiot, jotka pitkään määräsivät yksin, mitä muita valtioita sen jäseneksi ylipäänsä hyväksytään; Suomikin pääsi jäseneksi vasta kymmenen vuoden odotuksen jälkeen vuonna 1955. Kuten sodissa aina, voittaja määrää ja häviäjä mukautuu, ja jos vaikkapa Pariisin rauhankonferenssissa 1946–47 on annettu ymmärtää että Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa on syytä tehdä rauha vaikka ne eivät ole mitään sotaa ikinä julistaneetkaan, tämä on varmasti riittänyt perusteeksi tehdä se rauha.
P.S. Englanti ei ollut sodassa Suomen kanssa jatkosodan aikana, vaan Yhdistynyt kuningaskunta. Se ei ole sama asia kuin Englanti, yhtä vähän kuin esimerkiksi Neuvostoliitto oli sama asia kuin Venäjä.
Hyvä Tommi U, pysy edelleen valppaana. Asiantuntemuksesi täydentää ja syventää ns rutiinivastauksia. Näyttäisin peukalonkuvaa, jos digitaitoni riittäisivät.
Kommentoi vastausta