Otsikko
Tervehdys! Eikö ollut teillä joskus juttua Topeliuksen Sylvian joululaulusta? En osannut hakea sitä arkistosta.

Kysytty

Tervehdys!
Eikö ollut teillä joskus juttua Topeliuksen Sylvian joululaulusta?
En osannut hakea sitä arkistosta.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua: Kesäpäivä Kangasalla, Ken raikas sävel sä lienetkin ja Sylvian joululaulu=Sylvias julvisa (alkuperäisessä muodossaan nelisäkeistöinen Sylvias helsning från Sicilien), joka Martti Korpilahden suomentamana on tullut laajasti tunnetuksi.

Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-1855. Runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin; toiset pitävät sitä lehtokerttuna, toiset jonakin muuna, mm. mustapääkerttuna. Topeliuksen runoa on aikojen saatossa tulkittu luonnollisesti monesta eri näkökulmasta. Laulussa lienee aito kuvaus muuttolintujen maailmasta. Italialaiset pyydystivät muuttomatkoilla lentäviä lintuja. Joiltakin he puhkaisivat silmät ja elättivät näitä lintuja häkeissä. Sokean linnun viserrys puolestaan houkutteli ohi lentäviä lintuja ansaan. Laulu voidaan ymmärtää myös sellaisenaan romantiikan ajan runoksi, jossa pikkulintu ylistää Luojan hyvyyttä ja luomakunnan kauneutta. Toisaalta runon on tulkittu kuvaavan Suomea ”häkkiin vangittuna” osana tsaarin ajan Venäjää, ja ilmaisevan vapaudenkaipuuta pois alistetusta asemasta. Laulun pohjavireenä olevat rakkaus ja kevät (För dig vill jag sjunga om kärlek och vår…) voidaan ymmärtää isänmaanrakkaudeksi ja vapauden kevääksi, jota koko Suomen kansa odottaa.

Lähde: Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot – joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1992)

Wikipedian tiedot Sylvian joululaulusta löytyvät seuraavan linkin takaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sylvian_joululaulu

Edellä mainittujen lähteiden lisäksi Topeliuksesta ja joululauluista löytyy tietoa mm. kirjasta Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät (Gummerus, 2002).

Ylen Elävässä arkistossa on myös saatavana taustaa Sylvian joululaululle sekä laulu itsessään Sulo Saaritsin tulkintana vuodelta 1939.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=72&t=318&a=2499

4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.