Teen ohjelmasarjaa kesäksi eräistä suomalaisista kasveista. Etsin näihin kasveihin liittyviä viitteitä kirjallisuudesta. Uskon, että kotimainen…

Kysytty
4.5.1999

Teen ohjelmasarjaa kesäksi eräistä suomalaisista kasveista.
Etsin näihin kasveihin liittyviä viitteitä kirjallisuudesta.
Uskon, että kotimainen kaunokirjallisuus ja runot sisältävät
viljalti kuvauksia kauniista luonnostamme.
Tällä kertaa juttusarjani käsittelee seuraavia kasveja:
Valkovuokko, kielo, tuomi, voikukka, koivu, metsätähti, nokkonen
niittyleinikki, päivänkakkara, lumme, järviruoko, timotei, poimulehti,
maitohorsma, ruiskaunokki, pietaryrtti, mustikka.
Kasvitieteellistä tietoa minulla on riittämiin, toivon nyt mainintoja
näiden kasvien esiintymisestä kaunokirjallisuudessa ja runoissa.

Vastaus

Vastattu
6.5.1999
Päivitetty
6.5.1999

Suomalaisessa kirjallisuudessa on todellakin runsaasti luontoa. Proosan puolella kannattaa kääntyä mm. Aleksis Kiven, Joel Lehtosen, F.E. Sillanpään, Eila Pennasen puoleen. Runoudesta voin sensijaan antaa yksityiskohtaisempiakin vinkkejä. Ensinnäkin seuraavissa kokoomateoksissa on luonto, erityisesti suomalainen kirjallisuus ja luonto, teemana: Tule kanssani kesään (toim. S.Saure), Runoja luonnosta (toim.S. Jaatinen), Runo kukkii (toim. A-L Härkönen, J. Laine), Suviyön hymyilyä (toim. S. Saure), Runo puhuu luonnosta, Maanpäällinen paratiisi -- puutarhatunnelmia suomalaisessa kirjallisuudessa, Liljojen aikaan - kukkarunoja. Ongelmana on se, että runoissa monesti kasveista ja kukista puhutaan kovin yleisellä tai peräti ylevällä tasolla. Siksi avuksi muutama täsmällinen maininta: Timotei sinä keinuva heinä, Eila Kivikk'aho (timotei); Metsälammella, L.Onerva (lumme), Kieloniityllä Kesäkuun sade, Saima Harmaja (kielo / metsätähti); Sopu luonnossa, J.H.Erkko (koivu, tuomi), Nuori karhunkaataja, Aleksis Kivi (tuomi, syreeni), Metsätähti Lumpeenkukka, Lauri Pohjanpää; Rentun ruusu, Vexi Salmi (laulu,horsma); Mustikkasuu, Jukka Alihanka (laulu,mustikka); Lapin kesä, Eino Leino (koivu), Lukijalle, Kasimir Leino (vuokko, kielo),Suon satu, Aaro Hellaakoski (koivu). Kaikkien näiden runoilijoiden tuotantoon kannattaa tutustua. Lisäksi vielä muutama: Helena Anhava (horsma), Risto Rasa, Helvi Juvonen, Katri Vala (sireeni, kielo), P.Mustapää (ruiskukka), Maila Pylkkönen ja runossa Lapsi ja kuolema Oiva Paloheimo selvästi kuvaa päivänkakkaraa, vaikkei sitä nimeltä mainitsekaan. Kiinnostavaa on myös se että runoilijoitamme ovat inspiroineet erityisesti kuusi ja kanerva. Mitä se meistä suomalaisista kertookaan!

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?