Otsikko

Sananparsi "kissanpoikia pesemään" esiintyy lorussa. Onko kuitenkin mahdollista, että se kätkee taakseen ennen yleisen kissojen lopettamismenetelmän eli kyse…

Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.

Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia lorussa. Suomen kansan vanhat runot sisältävät tästä karjalaisesta runosta monta varianttia ja vain osassa niistä kissanpoikien peseminen on mukana. Huomattavaa on sekin, että ne, joissa pesemisaihelma esiintyy, ovat uudempaa perua kuin variantit ilman sitä. Voisi siis ajatella, että ainakaan runon syntyvaiheessa sillä ei ole ollut yhteyttä kissojen lopettamiseen, vaan sen on pannut alulle jokin muu virike. Alkuosa runosta sitä vastoin pysyy sisällöllisesti pitkälti muuttumattomana versiosta toiseen.

Ensimmäisessä säkeessä puhutellaan kissaa: "Kiss' kiss', kiss' kiss', kippurahäntä, -- ". Selkeämmin tuutulauluina käytetyissä varianteissa jo ensimmäinen säe poikkeaa totutusta: "Keikuta, keikuta kissan poikaa, --", "Tuuti, tuutite kissan poikaa, -- ".

Toisessa säkeessä ilmaistaan aie Lappeenrantaan lähdöstä: "Huomenna mennään Lappeenrantaan -- ", "Laske lasta Lappeenrantaan -- ", "Huomenna läitään Lappeenrantaan -- ", "vie meitä Lappeenrantaan -- ". Tämän jälkeen runon eri versiot jatkavat hyvin erilaisiin suuntiin: "Sokeria syömään, kahvia juomaan / ja kissanpoikia kaupalle.", "Mitäs sinne Lappeerrantaan? / Kissanpoikia tuomaan.", "Mitä siellä tekemään? / Kissanpoikia pesemään."

Kaikissa varianteissa eivät kissanpojat esiinny lainkaan toisen säkeen jälkeen: "Meiltäpä putosi sukka ja kenkä, / pappa ja mamma toruu.", "Sukat putosj, kengät katosj, / Lapsi se nukku rinta suuhun.", "Tuuaan riunalla rinkeliä, / Kopeekalla kolatsia, / Markalla muita makeisia, / Kissalle porokello.", "Tuuaan sieltä namusia, / Ruplalla rusinoita, / Kopeekalla kompulija.", "pullakoriv vieree".

Lappeenranta oli Ruotsin vallan vuosista saakka ollut tärkeä markkinapaikka vuotuisine kevät- ja syysmarkkinoineen, joille saapui talonpoikia suurin joukoin paitsi koko Suomesta myös Pietarista ja jopa Aunuksesta saakka. Jos huomioidaan tämä seikka ja "Kis, kis, kippurahäntä" -lorun erilaiset loput ostoksineen ja kahvitteluineen, voisi runon ehkä nähdä enemmänkin markkinamatkan kuvauksena kuin raadollisena kissantappotarinana. Runo on sitten pikku hiljaa muokkautuessaan etääntynyt alkuperäisestä asiayhteydestään.

Lähteet ja kirjallisuutta:
Minna Keinänen & Harri Nyman, Kissojen Suomi : katit historian poluilla
Lappeenrannan kaupungin historia. 1743–1811
Lappeenrannan kaupungin historia. 1812–1918
SKVR - Haku