Onko tietoa/käsitystä missä sijaitsee paikka jota kutsuttu seireenien suoksi? Lähellä Tamperetta? Isä 50-luvulla pyöräillyt Laihialta Tampereelle partioporukalla ja tämmöisen paikan ääressä yöpyneet
Vastaus
Tutkimistani kirjallisista lähteistä en valitettavasti "seireenien suota" löytänyt – en Tampereen läheltä, Pirkanmaalta tai muualtakaan. Nimitys ei ehkä ole paikan virallinen nimi, siitä päätellen, että viettelijätärtä merkitsevä 'seireeni' on tässä kirjoitusasussa varsin uusi tulokas suomen sanavarannossa: se on alkanut meillä yleistyä vasta 1920-luvulta lähtien ja vanha 'sireeni'-muoto säilyi käytössä pitkään tämän jälkeenkin.
Suomalaisessa suoperinteessä ei tunneta antiikin tarujen seireenien lailla kulkijoita luokseen houkutelleita olentoja, mikä myös viittaa "seireenien suo" -nimityksen myöhäiseen –enemmänkin korkeakulttuuriseen kuin folkloristiseen – syntyajankohtaan. Kansanperinteessämme ei ollut erityistä tai yhtä tunnettua soiden haltiaa. Suolampien ja -lähteiden sekä hetteiden tuntumassa on kuitenkin kerrottu elelleen joitakin vähemmän tunnettuja haltioita, kuten hetteen eli lähteen haltia, jota on loitsuissa kuvattu 'hienohelmaiseksi neitoseksi' tai 'sinisukaksi suon nenästä' tai 'punasukaksi suon sisästä' (Kalevalassa 'punasukka suon emäntä'). Metsäisillä soilla on esiintynyt myös metsänhaltioita, joista on kerrottu Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Nämä ovat pikemminkin varoittaneet kulkijoita uhkaavasta vaarasta kuin kutsuneet heitä kohti sellaista. Meillä soille ovat saattaneet houkutella kansanperinteessä aarni- tai virvatuliksi kutsutut valoilmiöt. Niiden avulla kerrottiin olevan mahdollista löytää aarre; sitä, joka aarnivalkean perusteella havitteli aarretta, kohtasivat kuitenkin monet tuonpuoleiset kauhut.
Tästä joutavasta kirjatiedosta ei tietenkään ole apua "seireenien suon" paikantamisessa. Täytyy siis toivoa, että lukijoidemme joukossa olisi joku, jolla olisi antaa asiasta käyttökelpoista tietoa.
Kansanperinne- ja kielitieteellisen aineiston lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuoen etymologinen sanakirja
Kirsi Laurén, Suo – sisulla ja sydämellä : suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä
Anto Leikola, Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä : myyttisten olentojen elämää
Risto Pulkkinen & Stina Lindfors, Suomalaisen kansanuskon sanakirja
Kommentoi vastausta