suot

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on Seinäjoen Nurmon Paukanevalla oleva Mustosen hauta? 267 27.5.2021 Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Olemme kyselleet useilta paikallishistorian tuntijoilta, mutta kukaan ei ole kuullut Mustosen haudasta. Paukanevalla on vuonna 1918 teloitettujen hautapaikka sekä tervahautoja, mutta tämä ei vaikuttaisi liittyvän näistä kumpaankaan. Saisikohan asiaan selvyyttä, jos kävisi itse paikan päällä katsomassa, mitä karttaan merkityssä paikassa on?
Missä V.A. Koskenniemen runossa on kuvaus suon reunassa makoilevasta ihmisestä, joka ihailee suopursuja ja sudenkorennon lentoa sekä kotkan lentelyä… 119 1.2.2021 Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja. Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.
Etsin mielellään suomenkielistä teosta suoruumiista. Jos ei löydy suomeksi, myös viro, englanti ja ruotsi käyvät. 149 15.1.2021 Finnan kautta löytyy runsaasti aiheesta kirjoitettuja artikkeleita eri kielillä:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=suoruumiit&type=AllFields&l… ja https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tollundin+mies&type=AllFiel… Suomeksi löytyy esim. artikkeli Tollundin mies teoksessa Miten opetan historiaa? (toim. Rantala Jukka). WSOY 2005 ja kirja Suon kansaa : rautakauden ihmisiä kahden vuosituhannen takaa / Glob, Peter Vilhelm ; Kopisto, Aarne ; Kunnas, KirsI. WSOY 1968, https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.5316 Nykypäivän suoruumiita esiintyy joissakin jännityskirjoissa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…...
Voidaanko puhua kaupallisen turvesuon ennallistamisesta jos suon pinta on kuorittu merkittävästi alemmalle tasolle kuin ennen ojituksia ja pumppausta… 87 11.1.2021 Geologimme kanta kysymykseen on että ennallistamisesta voidaan tässä tapauksessa puhua. Soiden ennallistamisesta voidaan puhua kaikissa tapauksissa riippumatta siitä, mikä on ollut ihmisen suolle suuntaama maankäyttömuoto, kuten esim. kasvu- tai energiaturvetuotanto, suopelto, tekoallas tai metsätalous. Soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa suo mahdollisimman luonnontilaiseksi ja hiiltä (turvetta) sitovaksi ekosysteemiksi. Ennallistamisella ei välttämättä päästä 100%:sti takaisin juuri siihen tilaan, mikä oli vallitsevana ennen ojitusta, mutta suon vesitalouden parantaminen esim. ojia tukkimalla tai patoamalla nopeuttaa suon elpymistä kohti luonnontilaa. Ennallistamisella saadaan aikaan myös muitakin hyötyjä, puhutaan...
Kaunokirjallisuutta, joissa suoluonnolla olisi jonkinlainen rooli tai suo toimisi tapahtumien taustana 101 29.5.2020 Tässä joitakin aiheeseen sopivia kirjoja.   Jännitys ja kauhu: Hautala, Marko: Leväluhta (2018) Hiaasen, Carl: Takaisin luontoon (2011) Jansson, Susanne: Uhrisuo (2018) King, Jonathon: Kasvot kuutamossa (2006) Rosman, Ann: Porto Francon vartija (2013)   Muu kaunokirjallisuus: Ollikainen, Aki: Musta satu (2015)   Lastenkirjat: Alméras, Arnaud: Seikkailu suolla (2008) Jalo, Merja: Itketyssuon armoilla (2008) Laajarinne, Jukka: Multakutri ja suon salaisuus (2017) Mäki, Harri István: Luke ja suosammakot (2010) Ollikka, Terttu: Suopojan saappaanjäljet (2001) Stine, R. L.: Suon saalistaja (2008)
"Turvemaat ovat avainasemassa maailman vedensäätelyssä. Ne sitovat merkittävän osan maailman makeanveden varannoista. Vuorilla turvemaiden hajoaminen uhkaa… 122 3.1.2019 Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä tämän asian selvittämiseen. Alla linkit Luonnonvarakeskuksen Suot ja ilmasto -sivustolle ja Ympäristö.fi-sivuston Turvetuotannon kuormitus: kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä -katsaukseen: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/soiden-erityinen-kasvihuonevaikutus/ file:///C:/Users/valketu/Downloads/Turvetuotannon%20kuormitus.%20Kirjallisuuskatsaus%20ja%20asiantuntija-arvio%20turvetuotannon%20vesist%C3%B6kuormitukseen%20vaikuttavista%20tekij%C3%B6ist%C3%A4%20(1).pdf  
Fillari - mikä mahtaa olla sanan etymologia? 5348 22.9.2017 Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus: ”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle." Lähteet: http://www.kysy.fi/kysymys/...
Mikä kuvitettu oletettavasti suomalainen lastenkirja on kyseessä? Kirjassa kerrotaan suolla asuvista noidista, joilla on vihreät silmät. Kerran kuitenkin… 1044 6.3.2014 Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979). Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä: "Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat. Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa. Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä...
Onko jostain sivustoilta saatavissa tietoa siitä, mikäli haluaisi nähdä jonkun tietyn kasvin luonnossa? Nyt olen kiinnostunut Helsingin (ja laajemmin:… 1018 20.10.2008 Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku. Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat. http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat. http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin. Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko...