olen joskus aikoja sitten törmännyt jossain kirjastossa runokirjaan, joka oli muistaakseni kokoelma, sieltä on jäänyt mieleen pätkä runoa, tekijää en muistanut silloin aikoja sitten katsoa enkä liion kirjan nimeä tai miksi kokoelma mutta se pätkä kuului näin: "ei tämä ole surua, suru ei riitä täällä" ja nytpä tiedustelenkin tunnistaako kukaan tätä runinpätkää.
Vastaus
Anja Vammelvuolla on runo, joka alkaa:
"Ei tämä ole surua. Suru ei riitä täällä./
Ei tämä ole maata, luuta ja tuhkaa päällä kapean/
polun/ jota pitkin syyllisenä hiivit murskatuille raunioille."
Runo ilmestyi alun perin Integer vitae -kokoelmassa (1964), mutta löytyy myös Vammelvuon Valituista runoista.
Kommentoi vastausta