Olen itse syntynyt vuonna 1946. Keskusteluissa samaikäisten ja vähän nuorempienkin kanssa on ilmaantunut kahdenlaista tietoa syntymäpaikoista. Useimpien…

Kysytty
27.01.2014

Hei

Olen itse syntynyt vuonna 1946. Keskusteluissa samaikäisten ja vähän nuorempienkin kanssa on ilmaantunut kahdenlaista tietoa syntymäpaikoista. Useimpien syntymäpaikaksi on merkitty kunta, jossa äiti on kirjoilla. Joillakin taas lähikunta tai naapurikaupunki, jonka synnytyslaitoksella tai sairaalan synnytysosastolla äiti on käynyt synnyttämässä.

Onko syntymäpaikan merkintä määritelty laissa vai onko se paikallinen käytäntö? Jos kyse on laista, niin onko tapahtunut muutoksia ja milloin?

Vastaus

Vastattu
30.01.2014
Päivitetty
03.02.2014

Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan.

Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan:

"Syntymätodistuksen antajan on viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun hän on todennut lapsen syntymän, lähetettävä ensimmäinen kappale syntymätodistusta sen väestörekisterin pitäjälle, jossa lapsen äiti on kirjoissa, taikka, jos äiti ei ole väestörekisterissä Suomessa tai jos ei ole tietoa, mihin väestörekisteriin hän kuuluu, sen väestörekisterin pitäjälle, jossa lapsen isä on kirjoissa. Jollei kummankaan vanhemman osalta ole tiedossa, missä väestörekisterissä he ovat kirjoissa, on syntymätodistus lähetettävä syntymäpaikan väestörekisterin pitäjälle. Löytölapsen syntymätodistus on kuitenkin lähetettävä löytöpaikan väestörekisterin pitäjälle.”

Nykyään asiaa säätelee valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä 128/2010 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100128 ja erityisesti 12 §:ssä

”Syntymäkotikuntaa sekä syntymävaltiota ja -paikkaa koskevat tiedot
Suomessa syntyneen lapsen syntymäkotikunnaksi väestötietojärjestelmään talletetaan äidin kotikunta, jos lapsen äidillä oli kotikunta Suomessa lapsen syntyessä. Jos lapsi, jonka äidillä oli kotikunta Suomessa lapsen syntyessä, on syntynyt ulkomailla, hänelle voidaan syntymäkotikunnan lisäksi tallettaa tieto syntymävaltiosta ja ulkomaisesta syntymäpaikasta.

Väestötietojärjestelmään rekisteröitävälle ulkomaan kansalaiselle ja lapselle, jonka äidillä ei ollut kotikuntaa Suomessa lapsen syntyessä, talletetaan väestötietojärjestelmään syntymäkotikunnan sijasta tieto syntymävaltiosta ja syntymäpaikasta.”

Genos-lehden artikkelissa vuodelta 1949 ilmenee, kuinka monitahoinen kysymys lapsen syntympäikkakunnan määräytyminen on. http://www.genealogia.fi/genos/20/20_25.htm

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?