Mistähän löytyy lisätietoa S-ryhmän ylivoimasta?

S-ryhmä on tosiaan Suomen suurin vähittäistavarakaupan toimija. Viime vuoden tilastojen mukaan sillä on 48.8% osuus markkinoista. Linkki PTY tilastot.

Suuri koko ja menestyksekäs kilpailu, on johtanut varsinkin pienemmillä paikkakunnilla siihen, ettei tarjolla ole muita kuin S-ryhmään kuuluvia palveluita. Kaupan lisäksi myös ravintoloita ja majoitusliikkeitä. Käytännössä S-ryhmällä on siis paikoin monopoliasema. Linkki HS artikkeli Minna Pölkki 19.10.2024

Monissa artikkeleissa on uutisoitu S-ryhmän suurta kasvua. Esim. Salkunrakentaja.fi Jorma Erkkilä 29.3.2025: "Työkseen kaupan alaa analysoiva Arhi Kivilahti toteaa artikkelissaan, että viimeisen neljän vuoden aikana S-ryhmä on kääntänyt ruokakaupan kilpailutilanteen päälaelleen.

”Siinä missä vuosina 2019 ja 2020 K-ryhmä onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan S-ryhmää nopeammin, on S-ryhmä ottanut ’vahingon’ takaisin korkojen kera”, Kivilahti toteaa.

Tällä kehityskululla S-ryhmä alkaa hätyytellä 50 prosentin markkinaosuutta lähivuosina.

”Maailmassa ei liene ruotsalaisen ICA:n ohella toista kauppaketjua, joka olisi onnistunut 50 prosentin markkinaosuuden rikkomisessa”, Kivilahti toteaa.

Kivilahti laskee, että K-ryhmän markkinaosuuden pienenemisen vuoksi siltä on jäänyt myyntiä saamatta vuoden 2020 jälkeen reilut 700 miljoonaa euroa.

K-ryhmä muodostuu Keskosta ja itsenäisistä K-kauppiaista, jotka toimivat yhteistyössä. Kesko vastaa K-ryhmän ketjutoiminnan ohjauksesta, kuten kauppakonseptien kehittämisestä, tuotteiden hankinnasta ja logistiikasta. K-kauppiaat puolestaan vastaavat omien kauppojensa liiketoiminnasta, asiakastyytyväisyydestä ja henkilökunnasta. " Linkki artikkeliin.

Kilpailutilanteesta on tehty myös väitöstutkimusta. Esim. Veijo Hukari 2024."Kaupan kilpailutilanne Suomessa on keskittynyt pääosin kahden kaupparyhmittymän väliseksi. Tilanne on vaikuttanut päivittäistavarakaupan kilpailullisiin rakenteisiin sekä kaupan alihankkijoina toimivien maatalouden ja yrittäjien sopimusasemaan, selviää Veijo Hukarin Vaasan yliopistoon tekemästä talousoikeuden alan väitöskirjasta. 

Tutkimuksessa avataan nykyiseen tilanteeseen vaikuttavaa historiallista kehityskulkua sekä nykyisen tilanteen sopivuutta vallitsevaan kilpailunormistoon. Toisena osana eritellään yritystoiminnan ympäristössä tapahtuneita muutoksia sekä muutosten ja normijärjestelmän yhteensopivuutta. Kolmanneksi yksilöidään keskittymisen aiheuttavat olosuhteet yhtiöoikeudellisesta lähtökohdasta. 

Keskeisenä johtopäätöksenä pidetään sitä, että nykyinen kauppaa ohjaava normijärjestelmä on vanhentunut osin tulkinnanvaraiseksi. Vanhentuminen heijastuu verojärjestelmään ja sitä kautta kilpailuoikeuden määrityksiin suhteessa kuluttajaan. Tulkinnanvaraisuus ilmenee myös uusien, kuluttajaan kohdistuvien markkinointimenetelmien vaikutusarvioiden puuttumisena." Linkki väitöstilaisuuden uutiseen uWasa.fi ja Linkki väitöskirjaan.

Ilmiöön on havahduttu jo aiemmin ja sitä on käsitelty opinnäytetöissä esim. Toivanen 2017. Linkki Kai Toivasen opinnäytetyöhön. 

Molemmat suuret ketjut kilpailevat hyvin samantapaisin keinoin:"Kaupan keskusliikkeiden vahvaan asemaan on puututtu useaan otteeseen viime vuosina. Keskittymistä on pidetty yhtenä syynä siihen, että elintarvikkeiden hinnat ovat Suomessa Euroopan kärkeä. Tosin siihen vaikuttaa myös Suomen lähes kaikkia muita maita korkeampi arvonlisävero.

Kilpailuvirasto selvitti kaupan ostajavoimaan liittyviä ilmiöitä kaupalle ja elintarviketeollisuudelle suunnatuilla kyselyillä. Selvittelyn kohteena olivat etenkin liha-, leipomo-, mylly- sekä lemmikkieläinruokateollisuus.

Selvitys paljastaa Kilpailuviraston mukaan sen, että kauppa vaatii tavarantoimittajilta vastikkeetonta markkinointirahaa. S-ryhmän tavarantoimittajista 40 prosenttia ja K-ryhmän kymmenen prosenttia kokevat, etteivät ole saaneet rahalle muuta vastinetta kuin sen, että pääsevät tuotteineen kaupan hyllyille.

Vastikkeeton markkinointiraha nostaa tuotteiden hintoja ja kasvattaa kuluttajan laskua. Se heikentää uusien tuottajien mahdollisuuksia päästä markkinoille.

Kauppa siirtää yhä enemmän sille kuuluvia riskejä tavarantoimittajille. Kolme neljästä leipomosta ilmoitti, että kauppa vaatii leipomoita ottamaan vastaan myymättä jääneitä tuotteita.

Koko ajan laajeneva kaupan keskusliikkeiden omien tuotemerkkien yleistyminen on alentanut hintoja, mutta samalla se on entisestään vahvistanut kaupan asemaa suhteessa tavarantoimittajiin. Kauppa pystyy hinnoittelemaan omat merkkinsä muita vastaavia tuotteita edullisemmiksi ja sitä kautta vaikeuttamaan muiden merkkien myyntiä.

Kokonaan oma lukunsa on se, että keskusliikkeet menestyvät muita paremmin kauppapaikkojen kaavoitusneuvotteluissa ja onnistuvat saamaan myös Alkon myymälöitä suojiinsa. Tämä kaikki vähentää kilpailua ja muiden kuin markkinajohtajien mahdollisuuksia menestyä." Linkki Kaleva pääkirjoitus 13.1.2012.

Kilpailutilanne ei siis johtune S-ryhmän hämäristä keinoista, vaan Suomen päivittäiskaupan tilanteesta, jossa kaksi kaupparyhmää pystyy hallitsemaan markkinoita kilpailun puuttuessa.