Mistä Hermann Hessen runosta on ulkoministeri Elina Valtosen X.ssä siteeraama runo: Ruusunlehdet leijaavat, jostain kaukaa kantautuu malvansoitto. Sitten…

Kysytty

hei, mistä Hermann Hessen runosta on ulkoministeri Elina Valtosen X.ssä siteeraama runo:
Ruusunlehdet leijaavat,
jostain kaukaa kantautuu
malvansoitto.

Sitten lähdit kevyin askelin,
Kasvoillasi kannoit puutarhan,
kaikki ruusuni,
ja kesän mukanasi.

Kaikki virtaa, kaikki muuttuu -
mutta mikään, mikä on rakkaudella
kosketettu, ei koskaan katoa.

Valtonen kirjoitti: Hesseä mukaillen. Miten se sitten suomennoksessa menee jos Valtonen "mukaili" ja miten Hessen kirjoittamana? Mikä on runon nimi ja mistä teoksesta?

Vastaus

Vastattu

Valtosen sitaatin kahden ensimmäisen säkeistön lähde on Hessen runo Abschied, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Velhagen u. Klasings Monatsheftessä vuonna 1908. 1911 se oli mukana Hessen runokokoelmassa Unterwegs. Suomeksi runoa ei vaikuta käännetyn. Hessen Huilunsoittaja-suomennosvalikoiman sisältöä analysoinut Aarre Heino huomauttaakin, että sen painotus on selvästi Hessen myöhäisessä runotuotannossa (Huilunsoittaja – Hessen runoja suomalaisille, teoksessa Myytit ja runon arki).

Suomenkielisen sitaatin ensimmäinen säkeistö jättää pois ja sekoittaa säkeitä niin, että lopputulos on hiukan absurdi. Hessen runossa malvoilla ei soiteta – ne vain seisovat kuihtuneina puutarhapolun varrella ("Verblühte Malven stehen / den Gartenweg entlang"). Ruusun terälehdet sitä vastoin leijuvat pois tuulen mukana suurin piirtein samoin kuten sitaatissakin ("Rosenblätter verwehen"), mutta kuultavat äänet ovat kaukaisesta lehtimajasta kantautuvaa luutunsoittoa ja laulua ("in einer fernen Laube / tönt Laute und Gesang").

Toinen säkeistö  – Hessen kolmas –  muuttaa runon kolmannen persoonan toiseksi, mutta muuten pysytellään varsin lähellä alkuperäistä saksankielistä tekstiä. "Nyt hän on mennyt pois ("Nun ist sie weggegangen") / kevein askelinsa ("Mit ihrem leichten Schritt" / ja ottanut poskilleen ("Und nimmt auf ihren Wangen") / kaikki ruusuni ("mir alle Meine Rosen") / ja kesäni" ("und meinen Sommer mit").

Kolmatta säkeistöä en pitäisi enää sitaattina, vaan se vaikuttaa enemmänkin Hesse-tulkinnalta tai -yhteenvedolta. Herakleitoksen kuuluisaa "Panta rhei" -aforismia "Kaikki virtaa" heijasteleva "Kaikki virtaa, kaikki muuttuu" on ajatus, joka usein nousee esille Hessen Stufen-runon analyysin yhteydessä (Stufenista on saatavilla kaksikin suomennosta, molemmat nimellä Vaiheet: Elvi Sinervon tulkinta kirjassa Mies joka luki runon, Anna-Maija Raittilan valikoimissa Lähteenkirkas hiljaisuus ja Maailman runosydän). " -- mikään, mikä on rakkaudella / kosketettu, ei koskaan katoa" henkii taas 1. korinttolaiskirjeen 13. luvun rakkaustematiikkaa hieman samassa hengessä kuin Hessen Siddhartha (ks. esim. Thomas Maples, Hermann Hesse's Siddhartha : the convergence of ego and self development during adolescence). "Rakkaus ei koskaan katoa" (1Kor. 13:8, Raamattu 1992).

5 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.