Hei,
miksi vuonna 2025 painettu teos Seinä on nimiölehden mukaan ensimmäinen painos, vaikka kirja on ilmestynyt suomeksi jo 1964?
Vastaus
Tämä johtuu siitä, että painoksella ja painoerällä on erilaisia määritelmiä:
ISBN-käyttöopas (Kansainvälinen painos, 7. painos) määrittelee painoksen tietyn julkaisun kaikiksi kappaleiksi, joilla on olennaisesti sama sisältö ja jotka on julkaissut sama yhteisö, ja yhdestä painoksesta voi olla useita painatuseriä ja/tai lisäpainoksia (eli myöhempiä painoseriä erillisteoksen samasta tietystä painoksesta). Opas tähdentää myös, että vain merkittävät muutokset, päivitykset tai tarkistukset sisältöön muodostavat uuden painoksen (eli 2. painos ja 3. painos jne.), ja näistä on yleensä laitettava tieto kirjan nimiösivulle. Yhteisö on tässä tapauksessa WSOY niin kuin oli myös vuonna 1964. Kyseessä on siis näin määriteltynä sama ensimmäinen painos, johon ei ole tehty merkittäviä muutoksia, päivityksiä tai tarkistuksia.
Sekaannus syntyy siitä, että painos voidaan määritellä myös toisin:
TEPA: "Kaikki ne kirjan kappaleet, jotka on painettu samalla ladelmalla tai painolaatoilla yhtäjaksoisesti yhdessä erässä. Esiintyy toisinaan myös muodossa painoerä."
Kielitoimiston sanakirja: Yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta tai yksi tällaisen erän kappale.
Kommentit
Kirja-alalla on aivan yleinen ja vakiintunut käytäntö, että sanalla "painos" tarkoitetaan nimenomaan yhdellä kertaa fyysisesti valmistettua kirjaerää, kuten vastauksessa lainatuissa Termipankin ja Kielitoimiston sanakirjan määritelmissä. Yllättävää, että ISBN-opas käyttää toisenlaista määritelmää, jota suomalaisissa kustantamoissa siis ei käytännössä noudateta. Olen esimerkiksi itsekin julkaissut yhden kirjan, josta on otettu 1. painos ja 2. painos, ja myöskään niissä ei ole mitään muuta sisällöllistä eroa kuin tuo painosmerkintä.
Selitys merkintään "ensimmäinen painos" on tässä tapauksessa mahdollisesti se, että kyseessä on ensimmäinen painos, jossa ylipäänsä on ISBN-numero. Niitä ei ollut käytössä, kun kirja ilmestyi alun perin suomeksi vuonna 1964, vaan ne tulivat käyttöön vasta vuonna 1970. Tai jos selitys ei ole tämä, niin sitten se voi olla myös se, että kirja on ensimmäinen painos, joka on fyysiseltä formaatiltaan nykyinen: kirja on uusintajulkaisua varten taitettu uudelleen, jolloin mm. sen sivumäärä on muuttunut, eikä se siten ole mikään näköispainos vuoden 1964 kirjasta.
Kommentoi vastausta