Lehtiuutisten mukaan Agatha Christien romaanien uusista painoksista on poistettu ilmauksia ja kuvauksia, joita nyky-yleisö pitää loukkaavina ja jotka kohdistuvat Britannian ulkopuolella kohdattuihin hahmoihin. Sukupuolisuuteen ja etnisyyteen kohdistuvia loukkaavia viittauksia on jo aikaisemmin poistettu Roald Dahlin ja Ian Flemingin kirjoista.
Seuraako muutoksista, että myös suomennokset uusitaan?
Vastaus
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"Kokemuslukemisen merkitys onkin erilainen sen mukaan, onko kyse lapsille vai aikuisille suunnatusta kirjallisuudesta, sanoo WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson. 'Lastenkirjallisuudessa ymmärrän hyvin, että vanhojen teosten kieltä täytyy tarkistaa. Aikuisille suunnatun kaunokirjallisuuden kohdalla en samalla lailla ymmärrä', hän muotoilee. -- '[T]eokset on kirjoitettu tiettynä aikana, ne kuvaavat tiettyä aikaa ja niissä puhuvat romaanihenkilöt. Aikuisen lukijan on osattava asettaa kaunokirjallisuus oikeaan kontekstiin.'"
Kokemuslukemiseen liittyvässä kaunokirjallisuuden korjailussa tulee väistämättä pohdittavaksi myös kysymys sananvapaudesta ja sensuurista: "Kokemuslukeminen voi helposti saada tosikkomaisen sensuurin luonteen", niin kuin Pekka Pihlanto kokemuslukemista ja sananvapautta käsittelevässä Uuden Suomen puheenvuorossaan 24.3. kirjoittaa. Sensuuri-sanan nostaa esiin myös kirjailija Nelli Hietala Hämeen Sanomissa.
Suvi Ahola, Kokemuslukeminen tuli kirjallisuuteen. – HS 19.3.2023, Aamulehti 26.3.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lokari/kokemuslukeminen-ja-sananvapaus…
https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/5765039
Kommentit
Agatha Christie sai jo eläessään arvostelua kirjojensa sisältämistä ei-kunnioittavista asenteista ulkomaalaisia kohtaan. Yhdessä suomentamattomassa elämäkerrassa (oli Richardinkadun brittihyllyissä) hänen kerrotaan torjuneen moitteet muunmaalaisten vieroksunnasta, perusteluna mm. "My own sister-in-law is Finnish."
Agatha Christiellä sukulaisia Suomessa?
Käly: Dolores Mallowan (1913 Espoo/Helsinki – 2015 Redditch, Englanti), jonka englanninopettaja Cecil Mallowan tapasi 1940-luvun alussa toimiessaan Suomessa. British Councilin työ vei pariskunnan kymmeniksi vuosiksi ulkomaille, etenkin Etelä-Amerikkaan, kunnes he palasivat eläkeläisiksi Englantiin. Heidän lapsensa John ja Peter mainitaan useissa Christie-elämäkerroissa; Max Mallowan esittelee kälynsäkin nimeltä omissa muistelmissaan. Agatha Christie omisti kirjansa Neiti Lemon erehtyy pojille ja ohjasi sen tuotot heille.
Helsingin Sanomat 14.8.1977, 27.10.1984, 6.6.1985; Hufvudstadsbladet 19.4.2015
geni.com, geneanet.org
Kommentoi vastausta