Kun lukee vanhoja romaaneita tai katsoo vanhoja suomi-filmejä.. oppilaat puhuvat "jommasta" ja "aljasta".
Mitä nämä oppiaineet ovat ja mistä niiden nimet tulevat?
Myös opettajia näemmä kutsuttiin nimillä maisteri se ja se.
Olen käynyt oppikouluni ja lukioni pienellä itäsuomalaisessa lukiossa ja nuo käsitteet olivat meille tuttuja vain kaunokirjallisuudesta.
Opettajat olivat vain Rissanen, Heino, Kolehmainen tai sitten ihan lempinimillä: Pupu, Tane, Bertta...jne.
Ja oppiaineet: matikka, enkku, bioska, kuvis.....jne
Mutta ei mitään jommaa tai aljaa, eikä ketään maisteria.
Vastaus
Ainakin vielä 70-luvun puolivälissä oppikoululaiset ja lukiolaiset tiesivät, että jomma oli geometria ja alja oli algebra.
Kommentit
Eipäs tienneet.
Juuri kerkesin mainita, että esim. meidän oppikoulussa tai lukiossa
nuo käsitteet olivat outoja.
Ja siksihän tätä kysyinkin.
Tuo maisteri-kysymyskin jäi vastaamatta.
Tämä varmaan johtuu siitä, että jomma ja alja eivät olleet lukujärjestyksessä omina oppiaineina, vaan niitä opiskeltiin makematiikan tunneilla. Aiemmin niille saattoi kyllä (oppikoulussa) olla erilliset oppikirjat. Vielä 70-luvulla meille annettiin koulusta lainaan Väisälän algebra erikseen, tavallisen matematiikan kirjan lisäksi.
Täysin vieraita nimityksiä, vaikka koulut käyty 70-luvulla. Myöskään maistereiksi ei opettajia sanottu, vaikka varmaan olivatkin.
Kuusikymmenluvulla meillä pohjoissuomalaisessa yhteislyseossa (valtion koulu siis) oli erikseen aljan ja jomman kirjat ja oppitunnit, mutta oppiaine oli matikka ja opettaja oli sama. Esimerkiksi lukukauden alkupuolella opetettiin aljaa ja sen jälkeen vastaavina ajankohtina parin kuukauden ajan jommaa. Kummastakin oli kokeet erikseen - mutta lukukauden päätteeksi tuli todistusnumero matikasta: koetulosten keskiarvo, jota pyöristettiin alas- tai ylöspäin niin sanotun tuntiosaamisen (tai opettajan mieltymysten) mukaan.
Paperilla ja kirjan kannessa ne olivat algebra, geometria ja matematiikka.
Opettajista puhuttiin sukunimellä tai oppilaiden kesken lempi- tahi haukkumanimellä. Joku opettaja saattoi esittäytyä maisterina (vaikka olisi ollut vain alemman tutkinnon kandi), mutta oppilaiden puheisiin eivät tittelit tarttuneet.
Sana "jomma" on nominatiivi- tai partitiivimuodossa esiintynyt esimerkiksi Helsingin Sanomissa tässä merkityksessä 'geometria' yli 25 kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1936 ja viimeiset kaksi kertaa vuonna 1969. Esiintymiä voi olla muissakin sijamuodoissa, mutta niitä on vaikea hakea, kun ilmaisun "jompi kumpi" jomma-alkuiset taivutusmuodot tulevat sotkemaan.
Ilmaisut lienevät siis melko nopeasti kadonneet kielestä vastauksessa mainitulla 70-luvulla, eivätkä ne välttämättä olleet koskaan yhtä laajassa käytössä kaikkialla Suomessa.
Ja kyse on siis vanhan oppikoulun oppiaineista, ennen peruskoulujärjestelmän ulottumista yli 11-vuotiaisiin. Vielä viisikymmenluvun puolivälissä syntyneistä enemmistölle oli tarjolla kansakoulun laskentotunteja ilman vierasperäisiä oppiaineiden nimiä ja maisteriksi koulutettuja opettajia.
Kommentoi vastausta