Milloin biisi sanaa alettiin käyttää musiikkikappaleista? |
48 |
|
|
|
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja |
Stadin slangi: "bonjaatko fillarin päälle? Ekaks on buli fillari, sitte snadi fillari ja kasa mutskuja" Siihen loruun kuului muutakin, mutta mitä? |
51 |
|
|
|
Kukaan vastaajistamme ei muistanut lorulle jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja jatkosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
Milloin yrjö sana on alkanut tarkoittaa myös oksennusta? Vanha miehen nimi sekä Yrjölä nimisiä tiloja. |
272 |
|
|
|
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,... |
Mistä tulee saksalaisten kutsumanimi "niksmanni" ? Varsinkin sota-aikana oli paljon käytössä. |
316 |
|
|
|
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=… |
Mistä tulee slangisana 'jeesata'? Onko sillä jotain tekemistä mahdollisesti Jeesuksen kanssa - "Jeesus auttaa"? Vai onko lainaa jostakin kielestä? Ruotsin … |
543 |
|
|
|
Jeesata on muunnos jelpata-verbistä (myös auttaa, jelppiä), jonka alkuperä on ruotsin kielen hjälpa-verbi.
Lähde: Nykyslangin sanakirja, 1979 |
Kuinka kauan römpsä-sanalla on ollut se rumempi merkitys? Tarkoittiko se sitä vielä silloin, kun kappale Eldankajärven jää tehtiin? Tässä kappaleessahan se… |
474 |
|
|
|
Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja |
Miksi Helsingin liikennepoliisia sanottiin pommiksi? Netistä ei löydy kuin pommeja. |
166 |
|
|
|
Olisikohan nimitys ollut pienen piirin käytössä? Ainakaan Stadin slangin suursanakirja ei tunne sanaa pommi tässä merkityksessä. Sanakirjan mukaan pommilla voi olla useita merkityksiä: puoleensa vetävä tyttö, isku tai lyönti, nyrkillä lyöminen tai potkiminen (antaa pommia). Pommi voi myös tarkoittaa amfetamiininyyttiä.
Näiden lisäksi muita merkityksiä voivat olla rommi (1970-luvulla), hälytyssoitto ihmiselle, jolle on asiaa (1990-luku).
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen (WSOY, 2002)
Myöskään urbaanin sanakirjan mukaan pommi ei viittaa liikennepoliisiin.
https://urbaanisanakirja.com/word/pommi/ |
Jos jostain asiasta tehdään kaikenkattava esitys, jossa on kaikki faktat esim. kirjoitettuna tai videolla, sitä usein kutsutaan 101, esim. "kissarodut 101"… |
180 |
|
|
|
101-numerosarjan käyttäminen kuvaamaan jonkun asian perusteiden opettamista on peräisin Yhdysvaltain korkeakoulujen tavasta numeroida kurssit. Yhdysvalloissa yliopistot alkoivat 1920-luvulla käyttää järjestelmää, jossa eri kursseille annettiin nimi joka koostui aineen nimestä ja kolminumeroisesta luvusta. Luvun ensimmäinen numero tarkoittaa sitä, monentenako opiskeluvuonna se yleensä suoritetaan ja kaksi muuta kuvastaa ainetta ja kurssien keskinäistä numerointia. Jonkin aineen kurssi "101" on siis yleensä ensimmäinen koko aiheesta uusille opiskelijoille. Tiettävästi ensimmäisen kerran tätä järjestelmää käytti Buffalon yliopisto vuonna 1929 ja ajan kuluessa ilmaisu on tullut yleiskieleen.
Lähde: https://slate.com/news-and-politics/2006/09/... |
Milloin Suomessa alettiin kutsua punaviiniä punkuksi? Voiko punk kulttuuria syyttää siitä että valko- ja punaviinin puhekielen nimitys on erilainen? |
178 |
|
|
|
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria. |
Mitä lyhenne Ucey Tarkottaa |
198 |
|
|
|
En löytänyt lyhennettä Ucey. Sen sijaan Definitions.netin mukaan ucey on englannin kielen slangin adjektiivi, joka merkitsee veljellistä, sisarellista, miellyttävää tai yhteensopivaa. Sana on peräisin samoan kielen veljeen viittaavasta puhuttelusanasta uso. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa se sai muodon uce. Adjektiivimuotoinen ucey ilmeisesti syntyi showpainin maailmassa. Se oli alun perin sanaleikki Uso-nimisten painijoiden sukunimellä. |
Onko tietoa milloin alettiin elvistellä? Tuliko sanonta käyttöön jo Elviksen aikana vai vasta myöhemmin? Ennen elvistelyä vain leveiltiin. Tärkeä kysymys ? |
373 |
|
|
|
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa elvistelyn alun 80-luvulle. |
Mistä kellaria tarkoittava sana klitsu tulee? |
795 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin kellaria tai puukellaria tarkoittava klitsu on mahdollisesti johdettu sanasta liiteri.
Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_4238240d6b7bfed85fe1f933fae43f38 (Tarkistettu 13.2.2023) |
Olli Malmbergin teoksessa Katupoikia (1913)käytettiin stadin slangia. "Nyt on kaikki taas botnasti". Mitä tarkoittaa botna? |
195 |
|
|
|
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:ltä voi koettaa tiedustella, josko... |
Mitä lihasta tarkoittava sana haba tulee? |
465 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan slangisana haba tulee sanasta hauis, joka puolestaan on johdos sanasta hauki. |
Mitä tarkoittaa hatsata? Voiko se tarkoittaa esim pettämistä, lyömistä, polttamista? |
694 |
|
|
|
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
Mistä sanalle ”vasikka” tulee se merkitys, joka tarkoittaa poliisin lukuun toimivaa ilmiantajaa? |
824 |
|
|
|
Turun yliopiston entisen suomen kielen professorin Kaisa Häkkisen mukaan "vasikka" ilmiantajana perustuu Raamatusta löytyvään vertauskuvaan. Häkkinen kertoo Kielikello-lehden numerossa 4/2004, että tämä "vasikan" merkitys tulee Vanhan testamentin Tuomarien kirjan 14. luvusta, jossa kerrotaan Simsonista. Tässä linkki Häkkisen artikkeliin. (Linkistä tulevat näkyviin kaikki Kielikellon artikkelit vuoden 2004 numerosta 4. On siis klikattava sivun lopussa kohtaa "Näytä lisää kirjoituksia", jotta saa näkyviin Häkkisen artikkelin).
https://www.kielikello.fi/-/4_2004 |
Mikä on sanan "äyssi" (merkityksessä "idiootti", "tyhmä ihminen") etymologia? |
1213 |
|
|
|
Internet-tiedonhaun perusteella sana äyssi vaikuttaisi pohjautuvan sanaan autisti, jota käytetään myös halventavassa merkityksessä. Sanojen vokaalirakenne (a-u-i ja ä-y-i) viittaisi tämän yhteyden olevan todennäköinen.
Lähteinä tälle tiedolle olivat kuitenkin ainoastaan Internetin käyttäjien ylläpitämä Urbaani sanakirja (https://urbaanisanakirja.com/word/ayssi/) sekä sosiaalisen median kanavat, joissa julkaisun tekijä on käyttänyt samassa julkaisussa samaan asiayhteyteen viittaavia niin kutsuttuja hashtageja. |
Missäpäin Suomea käytetään sanaa linkku eli linja-auto? Alkuperä? |
537 |
|
|
|
Linkku-sana taitaa merkityksessä linja-auto nykyään olla enimmäkseen käytössä Lahdessa ks. esim https://www.ess.fi/paikalliset/179347 . Suomen murteiden sanakirjakaan ei sanaa tässä merkityksessä muualta tunnista https://bit.ly/3Lqd79W
Samassa merkityksessä linkku-sanaa on kuitenkin Heikki Paunosen mukaan käytetty joskus myös stadin slangissa 1970-luvulla. Sana lienee vaan lyhennetty sanasta linja-auto.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000)
|
Miten nimitettiin aikanaan rakennustyömailla niitä arjen sankarinaisia jotka kantoiva mitättömällä palkalla tiiliä ja laastia muurareille? Minulla kummittelee… |
345 |
|
|
|
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen sanojen... |
Mistä tulee sanonta että jokin renaa, eli takkuaa tai ei toimi |
414 |
|
|
|
Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja |