slangi

59 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on sanan "äyssi" (merkityksessä "idiootti", "tyhmä ihminen") etymologia? 36 26.9.2022 Internet-tiedonhaun perusteella sana äyssi vaikuttaisi pohjautuvan sanaan autisti, jota käytetään myös halventavassa merkityksessä. Sanojen vokaalirakenne (a-u-i ja ä-y-i) viittaisi tämän yhteyden olevan todennäköinen. Lähteinä tälle tiedolle olivat kuitenkin ainoastaan Internetin käyttäjien ylläpitämä Urbaani sanakirja (https://urbaanisanakirja.com/word/ayssi/) sekä sosiaalisen median kanavat, joissa julkaisun tekijä on käyttänyt samassa julkaisussa samaan asiayhteyteen viittaavia niin kutsuttuja hashtageja.
Missäpäin Suomea käytetään sanaa linkku eli linja-auto? Alkuperä? 47 20.9.2022 Linkku-sana taitaa merkityksessä linja-auto nykyään olla enimmäkseen käytössä Lahdessa ks. esim https://www.ess.fi/paikalliset/179347 . Suomen murteiden sanakirjakaan ei sanaa tässä merkityksessä muualta tunnista https://bit.ly/3Lqd79W Samassa merkityksessä linkku-sanaa on kuitenkin Heikki Paunosen mukaan käytetty joskus myös stadin slangissa 1970-luvulla. Sana lienee vaan lyhennetty sanasta linja-auto. Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000)    
Miten nimitettiin aikanaan rakennustyömailla niitä arjen sankarinaisia jotka kantoiva mitättömällä palkalla tiiliä ja laastia muurareille? Minulla kummittelee… 121 8.3.2022 Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi  – tai ruukkijamakaksi –  kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'. Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta. Lähteet: Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja Suomen sanojen...
Mistä tulee sanonta että jokin renaa, eli takkuaa tai ei toimi 137 12.8.2021 Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä. Lähteet: Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Miksi mielenosoitus on slangissa miekkari eikä mielari tjsp? Onko sana johdettu miekasta vai puhdasta sattumaa? 164 22.6.2021 Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on  lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla.  Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä: Dekkarista pokkariin...
Milloin farmarihousuja on alettu kutsua farkuiksi? 100 17.6.2021 Samaan kysymykseen on vastannut myös Kotimaisten kielten keskus. Vastauksessa kerrotaan, että farmarihousut eli farmarit tulivat Suomeen 1950-luvulla, ja että jo samaisen vuosikymmenen lopulla ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso alkoi puhua farkuista. Tämä tieto on peräisin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä: Farkut - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)   
Osasta lääkäreitä käytetään termiä "jökö". Mikä varsinaisesti on tämä jökö ja miten heitä on päädytty kutsumaan jököiksi? 847 3.6.2021 Jari Tammen Suuri solvaussanakirja määrittelee jökön "lääkäriksi, joka jatkuvasti työskentelee apulaislääkärinä saavuttaakseen jonkin suppean erikoisalan pätevyyden". Sana on johdettu paikallaan, liikkumatta olemista tarkoittavasta sanasta jököttää.
Ruotsin kielessä on sana blåljuspersonal, joka tarkoittaa pelastushenkilöstöä (poliisi, palokunta, ensihoito jne.). Englannissakin kai puhutaan blue light… 124 27.3.2021 Helsingin slangissa on useita siniseen liittyviä ilmauksia poliisista. Poliisista on käytetty ainakin ilmauksia sininen, sinipiika, sinirinta, sinitakki ja sinivuokko (Lähde: Heikki Paunonen, Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja, 2017). Nämä ilmaukset liittynevät ehkä kuitenkin poliisin virkapukuun, eivätkä siniseen (hälytys)valoon. Muista arjen sankareista ei löytynyt vastaavia nimityksiä. 
Mistä tulevat sanat klutsi ja lutsi, jotka tarkoittavat savukkeen imuketta/holkkia? En löydä vastaavaa sanaa ruotsin-saksan-venäjänkielestä. 249 24.2.2021 Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Mitä tarkoittaa "Äkyttää" https://www.lukuhetki.fi/mad-pokkari-4-don-martin-akyttaa/14419 194 18.2.2021 Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin: Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt. Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen...
Pohdimme tässä opettajakollegan kanssa, mitä tarkoittaa tsemppiä, tsemiä.. Mistä sana juontaa juurensa, ja mitä se käytännössä tarkalleen ottaen tarkoittaa? 2124 13.10.2020 Kielitoimiston sanakirja antaa seuraavat merkitykset: kamppailla, ponnistella; terästäytyä, kannustaa, rohkaista.Tsempata-verbi on johdettu ruotsin kielen verbistä kämpa. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tsempata
Missä ja milloin on keksitty pilkkanimi "karvaooppeli"? 290 6.10.2020 Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely. Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat...
Miksi 1990-luvulla ja edelleen vuosituhannen vaihduttua on kutsuttu miehen sukupuolielintä munaksi? Naisillahan ovat munasarjat, jotka tuottavat munasolut,… 241 1.10.2020 Kyseessä on viittaus kiveksiin, jotka muistuttavat tavallaan kahta munaa. Syy sille, miksi myös penis on päässyt muna-kategoriaan ei ole tarkkaan tiedossa. Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii-teoksen mukaan penistä on kuitenkin kutsuttu munaksi 1940-luvulta lähtien ja kivestä on nimitetty munaksi 1900-luvun alusta. Lähde: Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (Docendo, 2017)
Mistä on tullut nimen Tauno merkitys "tyhmä, yksinkertainen? 241 4.9.2020 Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin. Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Mistä tulee rintojen lempinimi "daisarit"? Juicen biisistä vai jostain vielä kauempaa? 1357 17.6.2020 Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Kuinka kauan sanaa "mela" on käytetty tarkoittamaan penistä? 288 3.6.2020 Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Onko englannin sanalle steezy jotain suomenkielistä vastinetta 265 4.5.2020 Urbandictionary.com-sivuston mukaan sana steezy on yhdistetty sanoista "style with ease" eli huoleton, luonteva tyyli. Lexico.com-verkkosanakirjan mukaan steezy on määritelty "Effortlessly stylish or elegant" eli suomeksi vaivattoman tyylikäs tai elegantti. Suoraa suomennosta ei tälle slangisanalle ainakaan verkkosanakirjoista löydy. https://www.urbandictionary.com/define.php?term=steezy https://www.lexico.com/en/definition/steezy
Mistä tulee sana pots(l)ojo? Esim. 'mennä pots(l)ojolleen' eli mennä maate. Slangisana, voiko etymologia viitata venäjän kieleen? 4323 21.4.2020 Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’. Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.   Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016) http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin
Mistä löytyisi ruotsinkielisiä slangisanalistoja tai jos olemassa kirjoja tästä aiheesta ( kirja ei saisi olla kovin vanha)? Haen tämän päivän slangisanoja… 178 15.4.2020 Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/  Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015). Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.  
Onko Suomessa kirjoitettu kirja joka pohtii nykyarmeijaslangia? Haluaisin kirjoittaa siitä aiheesta tutkielmani mutten halua, että työni pohjautuu netistä… 180 28.11.2019 Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf   Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin): - Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013. - Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008. Vainio, Pauliina:  Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.   Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin): - Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009. - Lehtonen, Juhani: U. E. Sotilaselämän perinnekirja, 2003. -...